Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavoin mennä ja tulla -verbien ilmaiseman muuttujan reitti ikkunoidaan suomen kielessä. Muuttuja reitin voi käsitteistää ikään kuin liikepolkuna, joka sisältää sekä alku-, keski- että loppuosan riippuen siitä, mitä osia polusta nostetaan huomion ikkunaan. Huomion ikkunointi on kielitieteilijä Leonard Talmyn kehittämä teoria, ja hän on käyttänyt seuraavaa esimerkkilausetta liikepolun havainnollistamiseen: laatikko, joka oli lentokoneen lastiruumassa, putosi koneesta ilman halki mereen. Lauseessa muuttujana toimii putoava laatikko, ja tämän alkupisteeksi määrittyy erosijainen paikan adverbiaali koneesta. Itse ilmalento määrittyy puolestaan polun keskikohdaksi (ilman halki), ja päätepisteeksi kuvatussa tapahtumassa hahmottuu meri, johon laatikko lopulta putoaa.
Liikepolun kaikkien osien nostaminen huomion ikkunaan on kuitenkin harvinaista, koska pyrimme yleensä valikoimaan tuottamaamme informaatioon vain itsemme mielestä kaikista olennaisimman osan. Jos edellisestä esimerkkilauseesta nostettaisiin huomion ikkunaan ainoastaan sen loppuosa, esiintyisi se siis muodossa laatikko, joka oli lentokoneen lastiruumassa, putosi mereen. Tutkimukseni perusteella pelkästään polun loppuosan nostaminen huomion ikkunaan onkin kaikista yleisin tapa esittää liikepolku; kaikkiaan 400 esimerkkilauseesta tai -virkkeestä koostuvasta aineistostani 237 tapausta edusti kyseistä ikkunointityyppiä.
Maksimaalista, kaikki liikepolun osat huomion ikkunaan nostavaa ikkunointityyppiä edusti aineistossani ainoastaan 14 lausetta tai virkettä. Loput tapaukset edustivat muita mahdollisia ikkunointitapoja. Liikepolun alku-, keski- ja loppuosat voivat esiintyä lauseessa yhteensä seitsemällä eri tavalla riippuen siitä, mitä osia siihen sisällyttää ja mitä siitä jättää pois. Tilastoinnin lisäksi olen kiinnittänyt huomiota siihen, millaisia keinoja huomion ikkunoimiseen käytetään ja sitä, millä tavoin konkreettinen ja abstraktinen liike eroavat toisistaan huomion ikkunoinnin osalta. Olen myös tehnyt havainnon, jonka mukaan huomion ikkunoinnin tarkastelua ei ole tarpeellista rajoittaa pelkästään lauseen mittaisiin kokonaisuuksiin, vaan virkkeen eri verbien omat argumentit voivat yhdessä muodostaa liikepolun. Kutsun tätä ilmiötä polun kerrostuneisuudeksi.
Olen kerännyt aineistoni CSC:n kielipankin Korp-työkalun avulla. Korpin avulla on mahdollista tehdä konkordanssihakuja kieliopillisesti jäsennetyistä tekstikorpuksista. Sen kautta pääsee myös käyttämään kirjoitetun ja puhutun nykysuomen sekä varhaisnykysuomen ja vanhan kirjasuomen aineistoja. Oma aineistoni on peräisin pääasiassa Kansalliskirjaston suomenkielisten lehtien kokoelmista sekä Europal-korpuksesta, joka sisältää Euroopan parlamentissa käytyjen keskustelujen käännöstekstejä. Aineistoni lauseista ja virkkeistä puolet ovat mennä-verbillisiä ja puolet tulla-verbillisiä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201701121060 |
| Date | 14 January 2017 |
| Creators | Holmberg, P.-T. (Paul-Thor) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Paul-Thor Holmberg, 2017 |
Page generated in 0.0017 seconds