Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin vironkielisten suomenoppijoiden verbisanaston kehittymistä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A2–B2. Aineistonani käytin Oulun yliopistossa kerättyä ICLFI-korpuksen annotoitua osakorpusta, jossa oli Tarton ja Tallinnan yliopistoista koottuja kirjallisia tuotoksia yhteensä 129 704 saneen verran. Näistä tutkimiani fiktiivisiä kertomuksia oli A2-taitotasolla 17 761, B1-tasolla 44 467 ja B2-tasolla 15 076 sanetta.
Tavoitteenani oli selvittää, millaista vironkielisten suomenoppijoiden verbisanasto eri taitotasoilla on ja kumpi taitotasojen välisistä siirtymistä on aineistossa merkityksellisempi. Pyrin myös luomaan pohjaa annotoidun ICLFI-korpusaineiston tutkimukseen tarkastelemalla tilastollisten tunnuslukujen sovellettavuutta sekä kokeilemalla aineiston ja analyysityökalujen yleistä käytettävyyttä. Tutkimusotteeni oli korpuspohjainen ja kvantitatiivinen.
Selvitin aineistosta verbilemmojen ja verbinmuotojen määrät ja suhteelliset osuudet kullakin taitotasolla. Vertailin myös eri taitotasojen 50:tä yleisintä verbilemmaa Suomen kielen taajuussanastoon sekä tutkin taitotasoittain taajimpien verbinmuotojen esiintyvyyttä. Verbisanaston rikkautta tarkastelin kahdella tilastollisella tunnusluvulla: Shannonin diversiteetti-indeksillä ja HL-verbien suhteellisilla osuuksilla kunkin tason verbilemmoista ja verbinmuodoista. Lisäksi tutkin varsinaisissa verbiketjuissa ja verbiketjun kaltaisissa rakenteissa esiintyviä pääverbejä sekä niiden kanssa ketjurakenteen muodostavia infiniittimuotoja.
A2-tasolla verbisanasto oli kaikkein suppein ja B2-tasolla suhteellisesti laajin. Kaikilla tasoilla suomenoppijat suosivat kunkin taitotason 50:tä yleisintä verbilemmaa. Verbinmuodot olivat kuitenkin sitä keskittyneempiä taitotason taajimpiin verbeihin, mitä alemmasta taitotasosta oli kyse. Vertailussa taajuussanastoon B2-tason yleisin verbisanasto osoittautui taitotasoista kohdekielisimmäksi. Verbiketjut ja verbiketjun kaltaiset rakenteet olivat kaikilla taitotasoilla enimmäkseen lyhyitä ja niiden pääverbit saivat yleensä A-infinitiivitäydennyksen. MA-infinitiivitäydennyksiä esiintyi harvoin tasoilla B1 ja B2. Shannonin indeksin mukaan verbisanasto monipuolistuu johdonmukaisesti välillä A2–B2, mutta otoskoon aiheuttaman vinouman vuoksi HL-verbien esiintyminen ei ollut tässä aineistossa luotettava sanaston rikkauden mittari.
Vironkielisten suomenoppijoiden verbisanasto monipuolistui taitotasojen A2–B2 välillä. Tasojen B1 ja B2 välinen muutos osoittautui huomattavasti A2–B1-siirtymää selvemmäksi muilla menetelmillä paitsi HL-verbien tarkastelulla, eli verbisanasto vaikutti kehittyvän erityisesti B1- ja B2-taitotasojen välillä. Korpuksen karttuessa mahdollistuu myös muun muassa A1-, C1- ja C2-tasojen tarkastelu ja tasojen välisten siirtymien vertailu.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201405291596 |
| Date | 30 May 2014 |
| Creators | Taimisto, H. (Hanna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Hanna Taimisto, 2014 |
Page generated in 0.004 seconds