Pro gradu -tutkielmani käsittelee oululaisten nuorten suhtautumista pääkaupunkiseudun puhekieleen ja käsityksiä siitä. Tutkin vastaajien kielellisten asenteiden lisäksi sitä, miten hyvin he tunnistavat pääkaupunkiseudun puhekielen piirteitä ja slangisanoja. Tutkimukseni on laadullinen analyysi keräämieni kyselylomakkeiden vastauksista. Tutkin erityisesti kieliasenteita ja sitä, miten oululaiset nuoret suhtautuvat pääkaupunkiseudun puhekieleen ja sen puhujiin yleensä.
Asenteiden tutkimisen lisäksi selvitän, kuinka hyvin oululaisnuoret tunnistavat pääkaupunkiseudun puhekielen piirteitä ja erottavat ne omalle kotimurteelleen tyypillisistä ominaisuuksista. Tutkimukseni on kansanlingvistinen kieliasenne- ja identiteettitutkimus. Sen ydin on käsitellä kielimuotojen — tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun puhekielen — tunnistamista sekä vastaajien käsityksiä niistä ja suhtautumista niihin.
Kaikkein tutuimpia tutkimistani pääkaupunkiseudun puhekielen tyypillisistä piirteistä vastaajilleni olivat persoonapronominivariantit mä ja sä sekä eA-yhtymän monoftongiutuminen sanoissa kauhee ja kipee. Vähiten vastaajat tunnistivat muotoa lähetään, joka on tyypillinen myös heidän kotimurteelleen. Lähimpänä omaa murretta oleva piirre tunnetaan siis huonoimmin, koska pääkaupunkiseudun puhekielen ajatellaan olevan niin erilaista. Slangintunnistustehtävään valitsemani sanat osoittautuivat dösää lukuun ottamatta kaikki vaikeiksi tunnistaa, mutta dösä oli lähes 90 %:lle vastaajista tuttu.
Oululaisten nuorten keskuudessa elää jo aiemmista tutkimuksista tuttuja pääkaupunkiin liitettyjä stereotypioita ja diskursseja. Kiireinen, saasteinen ja ahdas ruuhka-Suomi etelässä, ja toisaalta leppoisampi ja mukavampien ihmisten asuttama rauhallinen Oulu pohjoisessa. Oululaisnuori suhtautuu todennäköisemmin pääkaupunkiseudun puhekieleen varauksella kuin positiivisesti. Lievästi negatiiviset tai negatiiviset asenteet ovat tutkimusaineistossani vallalla. Monilla negatiivisesti pääkaupunkiseudun puhekieleen suhtautuneilla oli myös melko voimakkaita kontakteja alueelle, joten ainoastaan mielikuviin perustuvasta ennakkoluulosta ei ainakaan jokaisessa tapauksessa ole kyse.
Tällainen tutkimus tuottaa selvästi myös paljon materiaalia tarkempaa metakielen tutkimusta varten. Olemassa olevan tutkimusmateriaalin pohjalta voitaisi kehittää keinoja päästä käsiksi diskurssien syntyyn ja metakielen tutkimukseen vielä nykyistä syvemmin. Analyysi siitä, miksi kielestä puhutaan niin kuin puhutaan, on jäänyt usein vähemmälle painotukselle. Tässäkin kieliasennetutkimuksessa esiin nousseita diskursseja voisi tutkia myös diskurssianalyysin keinoin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201504161402 |
| Date | 20 April 2015 |
| Creators | Manninen, E. (Eero) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Eero Manninen, 2015 |
Page generated in 0.0022 seconds