Tutkin pro gradu -työssäni ihmissuhdediskursseja mediapersoona Maria Veitolan Trendi-lehteen kirjoittamissa kolumneissa. Keskeisimmät tutkimusongelmani ovat, mitä ihmissuhteet merkitsevät Veitolalle ja millä tavoilla hän merkityksellistää itseään suhteessa muihin. Selvitän myös Veitolan kirjoituksissa esiintyvien verbien perusteella, näkyykö elämäntilanteen muutos hänen kielenkäytössään. Aineistoni koostuu vuosina 2009 ja 2012 kirjoitetuista kolumneista, joista vanhemmat Veitola on kirjoittanut ennen kuin tuli raskaaksi ja uudemmat raskaana ollessaan.
Työni teoreettinen tausta pohjautuu diskurssintutkimukseen. Sen avulla pystytään tutkimaan kieltä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä ja kielenkäyttöä sosiaalisena toimintana. Diskurssi tarkoittaa työssäni puhetapaa eli sitä, miten Veitola kuvaa ihmissuhteitaan ja mitä ne sen perusteella hänelle merkitsevät. Lisäksi olen laskenut hänen kolumneistaan muun muassa puheakti-, aistihavainto- ja liikeverbit selvittääkseni, voiko niitä tarkastelemalla todentaa muutosta kirjoittajan kielenkäytössä elämäntilanteen muuttumisen myötä.
Aineiston perusteella olen luokitellut Veitolan ihmissuhteet tiettyjen diskurssien eli puhetapojen ilmentäjiksi. Esille nousee kuusi päädiskurssia, joita ovat kirjoittaja neuvonantajana, epävarmuusdiskurssi, vuorovaikutusdiskurssi, kirjoittaja feministisenä maailmanparantajana, ulkonäködiskurssi ja ajanviettodiskurssi. Päädiskurssit muodostuvat sillä periaatteella, miten Veitola merkityksellistää itseään suhteessa muihin ihmisiin. Hänen kolumneissaan muita ihmisiä edustavat ystävät, perheenjäsenet, sukulaiset ja seurustelukumppanit sekä näiden ulkopuolelle jäävät henkilöt, joista käytän nimitystä tuntemattomat. Tulokset osoittavat, että ennen raskautta vuonna 2009 Maria Veitolan ihmissuhteissa keskeisiä diskursseja olivat ajanvietto, ulkonäkökeskeisyys ja keskustelukumppanit, mutta raskauden aikana vuonna 2012 hän keskittyi enemmän itseensä ja perheeseensä.
Tutkimukseni yhtenä hypoteesina oli se, että Maria Veitola käyttää kirjoituksissaan värikästä ja rikasta kieltä, sillä hänen julkisuuskuvansakin on hyvin räväkkä. Hypoteesini piti paikkansa, sillä Veitolan kolumneissa esiintyi paljon metaforia ja tavanomaisesta poikkeavia ilmauksia (virttynyt villalapanen, öljysika, naapurin muidu, örkkimörkki). Toinen hypoteesini oli, että Veitolan kielenkäytössä on tapahtunut muutoksia elämäntilanteen muutoksen myötä, ja tämäkin piti paikkansa. Ennen raskautta ilmestyneissä kolumneissa kommunikaatiota ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa kuvailevia puheaktiverbejä oli selvästi enemmän (91 kpl) kuin raskauden aikana kirjoitetuissa kolumneissa (33 kpl). Aistihavainto-, eli kuulo-, näkö- ja tuntoaisteihin liittyvät verbit puolestaan lisääntyivät raskauden myötä 23:sta 41:een. Liikeverbien osalta merkittäviä muutoksia ei tapahtunut. Tutkimukseni perusteella kirjoittajan roolin muuttumista voi siis tarkastella hänen käyttämiensä verbien kautta. Veitola on raskauden aikana muuttunut aktiivisesta toimijasta sivustaseuraajaksi ja ympäristönsä havainnoijaksi, ja hänen sosiaalinen elämänsä on rajoittuneempaa kuin ennen raskautta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505071477 |
| Date | 11 May 2015 |
| Creators | Jokikokko, L. (Laura) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Laura Jokikokko, 2015 |
Page generated in 0.0023 seconds