Tutkielmani aihe on adjektiivin ja MA-infinitiivin illatiivin muodostamat konstruktiot suomen kielen murteissa. Esimerkkinä tällaisesta konstruktiosta on lause ”Matti on kova juoksemaan”. Kyseessä on siis kopulalause, jossa on adjektiivilausekkeesta muodostuva predikatiivi. Käytän työssäni konstruktiosta muotoa X on ADJ V-mAAn. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää, millainen on edellä mainitun konstruktion variaatio suomen murteissa, millainen se on semanttisilta ja konstruktio-ominaisuuksiltaan sekä miten konstruktio voidaan kuvata kognitiivisen kieliopin ja konstruktiokieliopin notaatiomenetelmin. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ovat konstruktiokielioppi ja kognitiivinen kielioppi. Molemmat suuntaukset jakavat sen taustaoletuksen, että kielessä muoto ja merkitys ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Keskeinen lähtökohta työlleni on konstruktiokieliopin teoreetikon Adele Goldbergin teoksessa "Constructions: A Construction Grammar Approach to Argument Structure" vuonna 1995 muotoilema alkuperäinen konstruktion määritelmä, jonka mukaan konstruktio on muodon ja merkityksen yhteenliittymä, jossa jokin sen piirre ei ole suoraan ennustettavissa sen rakenneosista tai muista kielen konstruktioista. Lähtökohtia työlleni olen saanut Jaakko Leinon suomen kielen permissiivirakenteita käsittelevästä tutkimuksesta teoksessa "Antaa sen muuttua" ja sen konstruktion kuvausmenetelmästä. Tätä on aiemmin käsitelty myös teoksessa "Roolit ja rakenteet: henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa". Variaation kannalta keskeinen on Jan-Ola Östmanin Sulvan wellerismejä konstruktiona käsittelevä tutkimus. Tutkimukseni liittyy myös suomen murteiden lauseopin tutkimukseen. Koska tutkimukseni käsittelee murteita, olen kerännyt aineistoni Digitaalisen muoto-opin kokoelmista (DMA) Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n Tutkijan käyttöliittymän avulla. Pääaineistoni on 520 konstruktion murre-esiintymää lounais-, hämäläis-, eteläpohjalais-, peräpohjalais-, savolais-, kaakkois-, sekä keskipohjalaisista murteista. Lisäksi olen käyttänyt 90:n lehtikielen esiintymän vertailuaineistoa, jonka olen kerännyt CSC:n Lemmie-työkalun avulla. Esiintymät ovat Helsingin Sanomien kulttuuriosastolta vuodelta 1995, Iltalehdestä vuodelta 1996 ja Turun Sanomista vuodelta 1999. Analyysissa aloin ensin tarkastella konstruktion esiintymistä suomen murteissa. Havaitsin, että DMA:n MA-infinitiivin illatiivin esiintymissä adjektiivin kanssa muodostettu konstruktio oli yleisempi pohjalais- ja hämäläismurteissa kuin muissa murreryhmissä. Seuraavaksi havainnoin konstruktion varioivia elementtejä, adjektiiveja ja infinitiiviverbejä. Yleisimpiä adjektiiveja konstruktiossa olivat "kova" ja "hyvä", joista kovan esiintymisprosentti oli eteläpohjalais- ja hämäläismurteissa jopa yli 40 % kaikista adjektiiveista. Esittelin adjektiivien variaatiota murteissa yleisemminkin ja selvitin joidenkin vaikeiden murresanojen merkityksiä. Samoin tein myös konstruktion infinitiivisten verbien kohdalla. Kun tein vertailua sanomakielen aineistoon havaitsin, että yleisemmät verbit tässä aineistossa olivat "valmis", "halukas" ja "innostunut", jotka olivat harvinaisia murreaineistossa. näin ollen tulokseni olivat samansuuntaisia kuin Ikolan, Palomäen ja Koiton Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppia -teoksen havainnot Lauseopin arkiston kokoelmista. Havaitsin myös, että murreaineistossa yleisiä adjektiiveja käytettiin lehtikielessä lähinnä referoinnin yhteydessä. Adjektiivien semantiikan analyysissa muodostin adjektiiveista ryhmiä sen mukaan, käytetäänkö niitä sanakirjojen yleisimmässä merkityksessä, vai onko niissä huomattavissa jokin lisämerkitys konstruktiossa. Lisäksi jakoon vaikutti se, miten läpinäkyvä konstruktion merkitys eri adjektiivien kohdalla oli. Näin esimerkiksi "kova" ja "kauhea" olivat selvästi eri ryhmissä kuin "hyvä", "valmis", "nopea" jne. Adjektiivien "kova", "kauhea" ja "paha" kohdalla on mielestäni havaittavissa selvästi Goldbergin alkuperäisen konstruktion määritelmän mukainen tapaus, jossa konstruktion merkitys on ymmärrettävissä vain kokonaisuutena eikä adjektiivin merkityksen kautta. Verbien kohdalla havaitsin, että enemmistö murreaineiston infiniittiverbeistä oli transitiivisia. ne kuitenkin esiintyivät usein ilman objektia tai täydennystä. Verbien semantiikassa käytin hyväkseni Anneli Pajusen verbejä ja niiden primäärejä semanttisia asiaintilatyyppejä käsittelevää tutkimusta. Pajusen jaon mukaan A-verbejä murreaineistossa olivat erilaiset käsittely- ja valmistusverbit. B-ryhmässä huomio kiinnittyi erilaisten puheaktiverbien, kuten "puhua", "sanoa"ja "kiroilla" yleisyyteen. Verbeistä tein havainnon vielä niin sanotusta semanttisesta prosodiasta paha-adjektiivin yhteydessä. Konstruktiossa ilmaistiin paha-sanan kanssa lähes aina jotain negatiivista tapahtumaa tai tekemistä. Subjektin tarkoite osoittautui yleensä elolliseksi olennoksi. Tästä mielenkiintoisena poikkeuksena olivat kuitenkin erityisesti itämurteissa esiintyvät tapaukset, joissa saattoi havaita personifikaatiota. Tällöin konstruktiolla kuvattiin elotonta olentoa, esimerkiksi puuainesta, kuin sillä olisi elollisen ja inhimillisen olennon ominaisuuksia. Subjektin tarkoite saattoi etenkin lehtikielessä olla jokin inhimilliseksi kollektiiviksi käsitteistetty organisaatio tai instituutio ja puolestaan murreaineistossa anaforinen "se" tai "ne". Konstruktion notaatiossa käytin Jaakko Leinon mallia, jossa on yhdistettynä konstruktiokieliopin mukainen rakennetason kuvaus yläpuolella ja kognitiivinen tapahtumakehys alapuolella. Tässä kuvauksessa ongelmallisinta mielestäni oli kuvata adjektiivi, joka konstruktiossa kuvailee subjektia, mutta joka on myös osa adjektiivilauseketta yhdessä infinitiivimuodon kanssa. Kuvauksessa esittelin aineistostani kolme konstruktion x on ADJ V-mAAn esiintymätyyppiä: objektiton konstrukti eli konstruktion toteutuma, objektillinen konstrukti ja jaollistarkoitteisen subjektin sisältävä konstruti. Laajemman näkemyksen saamiseksi tutkimastani konstruktiosta tätä olisi ehkä tutkittava vieläkin suuremman aineiston avulla ja erityisesti yleiskielen esiintymien kautta. Hedelmällisintä tutkimus olisi, jos konstruktiota tutkisi osan jotain sen yhdessä lähikonstruktioidensa kanssa muodostamaa ryhmää.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606032202 |
| Date | 13 June 2016 |
| Creators | Hyövälti, O. (Osmo) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Osmo Hyövälti, 2016 |
Page generated in 0.0095 seconds