Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee laululyriikoiden soveltuvuutta suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeisiin. Tarkastelun kohteena ovat laulujen sanasto sekä se, miten laulut havainnollistavat tiettyjä kielen ilmiöitä.
Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa kielenoppimisen tutkimuksiin. Keskiössä ovat funktionaalinen oppimiskäsitys ja opetuksen eheyttäminen. Lisäksi huomion kohteena ovat tutkimukset, jotka liittyvät suomi toisena kielenä -oppimateriaaleihin tai suomi toisena kielenä -opetuksen ja musiikin suhteeseen. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta siinä hyödynnetään myös laskennallisia elementtejä.
Tutkimusaineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa käsittää kokoelman lauluja, jotka esiintyvät Facebookissa S2-opetusmusiikkia-nimisellä sivulla. Aineiston toinen osa koostuu suomi toisena kielenä -oppikirjasarja Aamun lauluista. Lauluja on yhteensä 182. Kukin niistä havainnollistaa jonkin tietyn kieliopillisen kategorian ilmentymää, esimerkiksi imperfektin tai partitiivin käyttöä. Nämä kategoriat ovat oppikirjasarja Aamun tapauksessa lauluntekijöiden itsensä määrittelemiä. Facebook-aineiston tapauksessa kategoriat ovat sivuston käyttäjien määrittelemiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka paljon ja millaisia esimerkkejä laulut antavat näiden kieliopillisten kategorioiden käytöstä.
Kieliopillisten kategorioiden ilmentymien lisäksi tutkimuksen kohteena on laulujen sanasto: sen sanaluokkajakauma, yleisimmät lekseemit frekvensseineen, kumulatiivinen frekvenssi sekä eri frekvenssiluokat. Vertailukohteina ovat Suomen sanomalehtikielen taajuussanasto (2004), Suomen murteiden taajuussanasto (1992) sekä Suomen kielen taajuussanasto (1979).
Tutkimustulokset osoittavat, että laulujen sanasto muistuttaa pitkälti vertailussa käytettyjä taajuussanastoja niin sanaluokkajakauman kuin kärkisanaston puolesta. Tältä osin voi siis sanoa, että laulut antavat edustavan kuvan suomen kielestä. Huomionarvoista sanaluokkajakaumassa on verbien suuri määrä. Omaleimaisinta sanastoa edustavat substantiivit, joista neljä yleisintä ovat yö, sydän, elämä ja tyttö. Kerran esiintyviä sanoja on aineistosta lähes puolet eli vain hieman vähemmän kuin Suomen murteiden taajuussanastossa. Tämä on odotuksenvastaista, sillä lauluissa on paljon toistoa esimerkiksi kertosäkeissä. Kattavuuslukujen perusteella voi tehdä varovaisen arvion siitä, että tutkimusaineisto on sanaston rikkaudessa lähempänä murteita kuin yleiskieltä ‒ tai kenties pikemminkin lähempänä puhuttua kuin kirjoitettua kieltä.
Tutkimustulokset osoittavat, että aineiston lauluissa on keskimäärin suhteellisen paljon niiden kieliopillisten kategorioiden mukaisia ilmauksia, joiden opettamiseen laulut oli tarkoitettukin. Tässä on kuitenkin suurta vaihtelua eri kategorioiden ja laulujen välillä. Huomion kohteeksi nousee myös se, millaisia ovat rakenteeltaan ne laulut, joissa on paljon määrättyjen kielioppikategorioiden esiintymiä. Tutkimusaineistosta hahmottuu kaksi tällaista rakennetyyppiä: luettelomainen laulu ja toistopainotteinen laulu.
Mahdollisiin jatkotutkimusaiheisiin kuuluu fraseologinen tutkimus. Laulujen sanastossa riittää niin ikään lisää tutkittavaa esimerkiksi sen osalta, paljonko mukana on harvinaisia, ylätyylisiä tai murteellisia ilmauksia. Monipuolinen suomen kieltä ja suomea toisena ja vieraana kielenä koskeva tutkimustieto antaa arvokasta taustatukea S2-opettajan työhön.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201605191807 |
| Date | 26 May 2016 |
| Creators | Tuikka, A. (Anna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anna Tuikka, 2016 |
Page generated in 0.0017 seconds