Return to search

Pohjoissuomalaisten suurten ikäluokkien tulevaisuudenkuvat ikääntymisestään, hyvinvoinnistaan ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan

Abstract
The aim of the study was to search for, analyse and describe the visions of the future of representatives of the baby boom generation in Northern Finland concerning their own ageing, the factors affecting their well-being and their social and health care services. Visions of the future are based on views charted in two phases in accordance with qualitative driven mixed method research methodology. The material consisting of narratives describing future visions (n = 39) was collected using the method of empathy-based stories. Analysis of themes revealed three main themes in the narratives: 1. ageing as a subjective and social experience, 2. factors contributing to well-being from the viewpoint of life control and the environment and 3. social and health care services from the viewpoint of operational environments and resources. The material for the second phase was collected with the aid of a questionnaire drawn up based on the results of phase 1 (n = 405). The material was analysed using multivariate methods: main component analysis, K-means Kluster analysis and correspondence analysis.
According to the results, ageing consists of subjective and social experience associated with adaptation, resignation and opening up of new possibilities. An existential experience about life, active self-care and a sense of community based on different networks seemed to have increased. Three future scenarios of the role of senior citizens emerged: seniors as objects of actions, as active, participating actors and as actors in their immediate community. A sense of life control, which was associated with the social, physical and symbolical factors of the environment, was seen as a source of well-being in the future. The operational environments and resources of service and support providers made up three categories: public social services and support from the immediate community, varied service networks and support from the immediate community in a wider sense, as well as public health care services and self-help. It was considered both desirable and likely that future services would comprise pre-emptive, versatile and technology-aided service combinations as well as family- and community-based housing services.
The information provided by the study contributes to and expands the social, health-policy and nursing science knowledge base. The information may be utilised as basis for planning, decision-making and operation among professionals, NGOs and political decision-makers working with the elderly. Gerontological nursing science research and practical nursing can obtain information about future clients of elderly care services and the operating environments and resources of nursing. / Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä, analysoida ja kuvata millaisia tulevaisuudenkuvia pohjoissuomalaisilla suurten ikäluokkien edustajilla on ikääntymisestään, hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Tulevaisuudenkuvat perustuvat näkemystietoon, jota on kartoitettu laadullisesti ohjautuvan monimenetelmällisen tutkimusperinteen mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tulevaisuustarinoista (n = 39) koostuva aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Teemoitteluanalyysi tuotti tarinoista kolme pääteemaa: 1. ikääntyminen subjektiivisena ja sosiaalisena kokemuksena, 2. hyvinvointia tuottavat tekijät elämänhallinnan ja ympäristön näkökulmasta ja 3. sosiaali- ja terveyspalvelut toimintaympäristöjen ja resurssien näkökulmasta. Toisen vaiheen aineisto kerättiin 1. vaiheen tuottamien tulosten pohjalta laaditulla kyselylomakkeella (n = 405). Aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmillä: pääkomponenttianalyysilla, K-means Kluster -analyysilla sekä korrespondenssianalyysilla.
Tulosten mukaan ikääntyminen muodostuu subjektiivisesta ja sosiaalisesta kokemuksesta, johon liittyy sopeutumista, luopumista sekä uusien mahdollisuuksien avautumista. Eksistentiaalinen kokemus elämästä, aktiivinen itsestä huolenpito ja erilaisista verkostoista syntynyt yhteisöllisyys näyttivät lisääntyneen. Ikäihmisen roolista muodostui kolme tulevaisuudenkuvaa: ikäihminen toiminnan kohteena, aktiivisena osallistuvana toimijana ja lähiyhteisönsä toimijana. Hyvinvointia tulevaisuudessa tuottivat kokemus elämänhallinnasta, joka oli yhteydessä ympäristön sosiaalisten, fyysisten ja symbolisten tekijöiden kanssa. Palveluiden ja tuen tuottajien toimintaympäristöistä ja resursseista muodostui kolme tyyppiä: yhteiskuntavastuiset palvelut ja suppeiden lähiyhteisöjen tuki, monipuoliset palveluverkostot ja laaja-alaisten lähiyhteisöjen tuki sekä julkiset terveyspalvelut ja oma-apu. Toivottavana ja todennäköisenä pidettiin, että tulevaisuuden palvelut sisältävät ennakoivia, monipuolisia ja teknologia-avusteisia palvelukombinaatioita sekä perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä asumispalveluita.
Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla laajennetaan yhteiskunnallista, terveyspoliittista sekä hoitotieteen gerontologista tietoperustaa. Tietoa voidaan hyödyntää ikääntyvien parissa työskentelevien ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen sekä poliittisten päättäjien suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustana. Hoitotieteen gerontologiselle tutkimukselle ja hoitotyölle tutkimus tuottaa tietoa tulevaisuuden vanhusasiakkaista ja hoitotyön toimintaympäristöistä ja resursseista.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9538-6
Date04 October 2011
CreatorsVuoti, M. (Maire)
ContributorsIsola, A. (Arja), Kinnunen, P. (Petri)
PublisherOulun yliopisto
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2011
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234

Page generated in 0.0025 seconds