Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin komediaa ja maskuliinisuutta Poliisiopisto-elokuvissa. Nämä elokuvat julkaistiin 1980- ja 90-lukujen aikana. Maskuliinisuus ja komedia ovat molemmat aikapaikkaisia kulttuurin tuotteita, joiden muodot ovat aina neuvoteltavissa uudelleen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millaisia maskuliinisuuksia Poliisiopisto-elokuvat tuottavat, miten maskuliinisuutta vahvistetaan, millaisia historiallisia taustoja maskuliinisuuden käsitteillä on ja miten komedia käyttää maskuliinisuutta työkalunaan näissä elokuvissa. Tutkimukseni maskuliinisuuden käsitteitä ovat muun muassa valta, homofobia, patriarkalismi, hegemoninen maskuliinisuus ja toiseus. Komedian kohdalla analysoin tutkimuskohdettani taas erilaisten teorioiden kautta, jotka ovat muun muassa, C. Wilsonin inkongruenssiteoria sekä T. Hobbesin ylemmyysteoria. Näissä elokuvissa maskuliinisuutta vahvistetaan aseilla, autoilla ja naisilla. Väkivallalla provosoidaan ja päästään sisään marginaaliryhmiin. Patriarkaalisuus ilmenee kolmella eri tavalla: Vanhemman polven perinteisempää patriarkaalisuutta edustaa Mr. Kirkland, mutta Tackleberry taas murtaa tätä perinteistä patriarkalismia ja on vaimonsa kanssa tasa-arvoinen. Mr. Fackler joutuu puolustamaan omaa patriarkaalista asemaansa vaimon halutessa työelämään, kuitenkaan onnistumatta siinä. Poliisiopisto-elokuvat tuottavat erilaisia maskuliinisuuksia, joista komisario Hurst ja Mauserin johtaman poliisikoulun oppilaat edustavat hegemonista maskuliinisuutta, kun taas maskuliinisuudet Zed, Sweetchuck ja Leslie Barbara ovat marginaalissa, mutta onnistuvat siirtymään lähemmäs kohti hegemonista maskuliinisuutta. Nämä elokuvat tuottavat myös säröileviä maskuliinisuuksia, jotka jostakin syystä eivät täytä hegemonisen maskuliinisuuden kriteereitä. Säröilevät maskuliinisuudet tuottavat inkongruenttista komediaa. Näistä maskuliinisuuksista Hightower edustaa perinteistä pohjoisamerikkalaista sankarihahmoa. Auktoriteettimaskuliinisuudet käyttävät valtaansa alaisiinsa ja nauravat ylemmyysnaurua. Sijaisuhreina auktoriteeteilla toimivat Mahoney tai muut Lassardin läheisyydessä toimivat hahmot. Alaiset alentavat auktoriteettien valtaa ja maskuliinisuutta erilaisin piloin sekä homososiaalisen verbaalisuuden avulla. Teoreettisen naurun lisäksi tulkitsen, että nauru on vallankäyttöä. Homoseksuaalisuus ja ulkomaalaisuus (venäläiset ja japanilainen vaihto-oppilas) koetaan sekä maskuliinisena että komediallisena toiseutena. Taustalla ovat rasismi, Amerikka-keskeisyys ja kylmän sodan jättämä epäluuloisuus venäläisiä kohtaan. Herekin määrittelemien homofobioiden ilmenemismuotojen (puolustus-ekspressiivinen, yhteiskunnallis-ekspressiivinen ja arvo-ekspressiivinen) perusteella Harris on homofobinen sekä yksilönä että yhteisönsä jäsenenä. Sovellan Evanthiuksen komediarakennemääritelmiä, joita ovat johdanto, selkkaus ja ratkaisu. Tulkitsen selkkauksen tarkoittamaan Aristoteleen määrittelemää peripeteiaa eli käännettä. Sovellan tätä käännettä hahmojen kokemaan miehuuskokeeseen. Ennen tätä käännettä hahmojen maskuliinisuus kriisiytyy. Kapinallisten loppu on hyvä, konservatiiviselle, ilkeälle auktoriteettihahmolle taas huono. Tutkimuskohteeni tuottama komedia käyttää maskuliinisuutta luomaan paljon komiikkaa. Ulkomaalaisuus ja homoseksuaalisuus toiseutetaan, mutta elokuvat kyseenalaistavat yhteiskunnan valtarakenteita ja sen, millaista on "oikeanlainen" maskuliinisuus. Myös hegemonisen maskuliinisuuden ulkopuolelle jäävät voivat toimia yhteiskunnassa täysimääräisinä jäseninä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606022115 |
| Date | 27 June 2016 |
| Creators | Jukkola, A. (Annika) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Annika Jukkola, 2016 |
Page generated in 0.0135 seconds