Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten ammatilliseen kuntoutukseen valikoitujen, työelämässä olevien ihmisten yksilölliset, työhyvinvointia uudistavat oppimisprosessit etenevät ammatillisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa toteutetussa kokonaistilanteen analyysissä. Analyysi on tehty kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen perustuvilla välineillä. Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria on myös tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Sen keskeinen käsite on kohdeorientoitunut toiminta, joka muuttuu jatkuvasti eriasteisten kehitysristiriitojen ratkaisemisen myötä. Parhaimmillaan ristiriitojen ratkaiseminen johtaa ekspansiiviseen oppimiseen. Toiminnan teorian kolmannessa aallossa on tutkittu erityisesti yhteisöllisiä oppimisprosesseja mutta yksilöllisiä oppimisprosesseja ei tutkimuksissa juuri avata. Tässä tutkimuksessa teen yhteenvetoa yksilöllisen oppimisprosessin toiminnanteoreettisista lähtökohdista ja laajennan näkökulmaa työelämässä olevien oppimisesta työelämän ulkopuolella oleviin hyödyntämällä uudistavan oppimisen teoriaa. Tarkoituksena on selvittää mitä vaiheita oppimisprosesseihin sisältyy, missä järjestyksessä vaiheet etenevät ja mitä oppimistehtäviä kuhunkin vaiheeseen sisältyy.
Tutkimusaineistona käytän Kelan työhönkuntoutuksen hankkeen yhteydessä kerättyä haastatteluaineistoa, josta olen valinnut viiden haastateltavan litteraatit tutkimuksen kohteeksi. Tutkimus on teorialähtöinen, empiristinen diskurssianalyysi, jossa käytän tutkimusmenetelminä foucaultilaista diskurssianalyysiä ja diskursiivista psykologiaa. Menetelmät kiinnittävät uudistavan oppimisen vaiheet positioihin, joissa ihmisillä on erilaisia toiminnan rajoitteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi ne tuovat esille tulkinnalliset repertuaarit, joissa kuuluvat ihmisten käsitykset omista mahdollisuuksista ja rajoitteista eri positioissa.
Viiden haastattelun analyysi tuo esille johdonmukaisen ja vahvan diskurssin, jossa ihmisten tulkinnalliset repertuaarit kytkeytyvät työtoiminnan muutoksiin ja yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin muutoksiin. Diskurssista kuuluvat myös uudistavan oppimisen vaiheet, jotka etenevät määrätyssä järjestyksessä. Tarvetilassa oppimistehtävänä on historiallinen analyysi ja tilanteen arviointi, ja vaihtoehtojen etsimisen vaiheessa haetaan konkreettisia ratkaisuja. Ristiriidan kärjistymisen valintatilanteessa punnitaan hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia seuraamuksia. Tämän jälkeen voi rakentaa mallin tulevasta toiminnasta, omaksua sen toteuttamiseen liittyvät tiedot ja taidot ja vakiinnuttaa ja arvioida omaa kehitystä. Tutkimuksessa täyttyvät diskurssianalyyttisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin tekniset, praktiset ja kriittiset edellytykset. Tutkimusprosessi menetelmävalintoineen, epistemologisine ja ontologisine lähtökohtineen on läpinäkyvä ja huolellisesti kuvattu. Viiden henkilön otos on pieni, joten tulosten yleistettävyyteen on syytä suhtautua kriittisesti. Tuloksia ei voi myöskään suoraan yleistää koskemaan työelämän ulkopuolella olevien uudistavia oppimisprosesseja.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201304171177 |
| Date | 18 April 2013 |
| Creators | Hannonen, K. (Kari) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Kari Hannonen, 2013 |
Page generated in 0.0017 seconds