Pro gradu -tutkielmani kohdeteoksena toimiva Mikko Kamulan Ikimetsien sydänmailla (2017) on erinomainen teos suomalaisen kansanperinteen tutkimukselle, suomalaisen mytologian sisältämien myyttisten hahmojen tarkastelulle sekä fantasiakirjallisuuden läpikäymän evoluution pohtimiselle. Kohdeteoksessa kuvaillaan suomalaisen kansan historiaa fiktiivisellä otteella, sillä niin myyttiset hahmot kuin usko myytteihin vaikuttavat teoksen henkilöhahmojen elämään sekä maailmankuvan muodostumiseen. Tämän pohjalta tutkin sitä, millä tavoin teos ilmentää historiallisen fantasian alalajia ja mitkä piirteet tekevät siitä juuri tämän alalajin edustajan. Hyödyntämässäni teoriakirjallisuudessa pohjaan suomalaisen mytologian ja kansanperinteen sekä fantasiakirjallisuuden tutkimuksiin, Northrop Fryen kirjallisuuskriittisiin näkemyksiin sekä pohdin tekstilajien muuttuvaa ja muokkautuvaa olemusta. Teen tutkimuksessani oletuksen, että kohdeteos on osa kirjallisuuden lajien yhteensulautumisen ja rajojen rikkoutumisen prosessia, sillä se on uudenlainen yhdistelmä eri kirjallisuuden lajeja. Keskeisimpinä käsitteinä toimivat genre eli laji, subgenre eli alalaji, fantasia, fantastinen, kansanusko, myytti, mytologia ja sekä primaari- ja sekundaarimaailma. Keskeisiä ovat myös suomalaisen mytologian sisältämien myyttisten hahmojen tarkastelu. Tutkimuskysymykseni sisältävät pohdintaa siitä, miten suomalainen mytologia vaikuttaa tämän teoksen fantasiamaailman syntymiseen, miten teos istuu fantasian lajiin sekä millä tavalla teoksen sisältämä sekundaarimaailma on rakennettu. Asetan tutkimuksessani vastakkain näkemykset Suomesta fiktiivisenä ja historiallisena kuvauksena, sekä pohdin tämän pohjalta, miten Kamulan luoma fantasiamaailma rakentuu. Tässä avainsanana toimivat erityisesti J. R. R. Tolkienin termit primaarimaailma ja sekundaarimaailma. Primaarimaailmalla viitataan lukijan kokemaan todelliseen, materiaaliseen maailmaan, ja sekundaarimaailmalla tarkoitetaan primaarimaailmasta erillistä kuvitteellista toista maailmaa, toisin sanoen luotua fantasiamaailmaa. Kamulan sekundaarimaailma nojaa etenkin suomalaiseen historiaan ja myytteihin, ja tutkin sen muodostumista etenkin teoksessa kuvattujen matkojen, kulttuurisen kontekstin sekä fantastisen ja reaalimaailman yhteentörmäyksen kautta. Tarkastelen teoksen narratiivia lisäksi teoksen kolmen päähenkilön kautta ja pohdin, mikä merkitys heillä on teoksen narratiivin etenemiselle. Päädyin tutkimuksessani seuraavanlaiseen päätelmiin: koska kohdeteoksessa yhdistyvät sekä fantasian että historiallisen romaanin piirteet, se on oiva historiallisen fantasian alalajin edustaja. Teoksen historiallisia piirteitä väritetään kansanuskon kertomuksilla sekä suomalaisen mytologian sisältämillä myyteillä, joten kyseessä on historiaa ja fiktiota yhdistelevä fantasiateos. Historiallinen fantasia on täten yliluonnollisen fantasian ja realistisen historiankirjoituksen yhdistelmä. Teoksessaan Kamula selittää suomalaista historiaa, normalisoi sekundaarimaailmaa sekä noudattaa nykyajalle hyvinkin tyypillistä eri kirjallisuuden lajien yhdistelemistä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811293147 |
| Date | 13 December 2018 |
| Creators | Manninen, T. (Tuuli) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tuuli Manninen, 2018 |
Page generated in 0.0025 seconds