Return to search

”She waited and breathed, and the water didn’t come. The ice bore her.”:Satumaisen maaginen selviytymistarina: Eowyn Iveyn romaani The Snow Child lapsettomuuden kriisin ja surutyön prosessin allegorisena kuvauksena

Tutkielmani aiheena on alaskalaisen Eowyn Iveyn esikoisromaani The Snow Child (2012) lapsettomuuden kriisin ja surutyön prosessin allegorisena kuvauksena. Teos käsittelee raskaita asioita ihmeellisen herkällä tavalla: Ivey kuvaa masennusta, surua ja lapsettomuuden kriisiä osin realistisesti, osin maagisen realismin, sadun ja fantastisen keinoin. Runsas symboliikka ja maagiset elementit realistisen masennus- ja selviytymiskertomuksen rinnalla tarjoavat mahdollisuuden koko teoksen allegoriseen lukemiseen. Tutkielmassani keskityn lapsettomuuden kriisiin ja surutyön prosessiin lähinnä naishahmo Mabelin kautta. Miehiset hahmot jäävät sivummalle johtuen feministisen ja ekofeministisen tutkimusotteen merkityksestä tutkielmassani. Tutkielmani nimessä esiintyvä lainaus teoksesta on allegorinen viitaten melankolisen Mabelin tilaan ja Mabelin ja talvisin ilmestyvän lumityttö Fainan suhteeseen: jää kantaa masentunutta Mabelia sittenkin, eikä hän huku. Lainauksen allegorisuus selittyy tulkinnallani Fainasta Mabelin pelastajana, keinona, jolla Mabel selviytyy surustaan. Faina, Mabelin lisäksi teoksen toinen merkittävä naishahmo, on maaginen mysteeri ja sellaiseksi myös jää teoksen lopussa. Fainan alkuperästä, olemuksesta ja sen merkityksestä teoksessa esitän pohdintoja ja hypoteeseja useassa luvussa. Pyrin perustelemaan päätelmiäni tutkimalla teoksessa esiintyviä eri genrejä ja niiden suhdetta allegoriaan, osoittamalla teoksen intertekstuaalisia yhteyksiä eri hypoteksteihin, erityisesti satuihin, ja ennen kaikkea analysoimalla löytämiäni allegorisia piirteitä lähemmin sekä viittaamalla psykologisiin tutkimuksiin. Teos sijoittuu Alaskaan, ja luonnon kuvaus on siinä oleellista. Käsittelenkin melko laajasti teoksen luontosymboliikkaa allegorisuuden tuottajana ja merkittävänä osana tulkintaa. Teoksen suhde luontoon perustelee myös ekofeministisen lähestymistavan feministisen ja psykologisen tutkimusotteeni ohessa. Ekofeminismi liittyy ajatukseeni käsittää Faina paitsi liminaalitilassa olevaksi tytöksi ja osin Mabelin psyyken luomaksi fantasiaksi, myös Alaskan ja Toiseuden symboliksi. Osoitan Iveyn teosta analysoimalla myös sen kantaaottavuuden äitiyden rooliin ja sen ongelmiin. Psykologista tutkimusotetta edustavat äitiyden kriisien tutkimukseen keskittyneet psykoanalyyttiset ja psykologiset tutkimukset, joita käytän Mabelin tilan selittämisessä. Mabelin masennuksen ja surutyön kaaren tarkastelun yhteydessä käytän myös lääketieteellisiä lähteitä havainnollistamaan ja perustelemaan Mabelin toimintaa. Jo mainitsemani liminaalisuus on työssäni olennaista, ja pyrin lääketieteellisin ja psykologisin lähtein täsmentämään tutkielmassa esittämiäni ajatuksia masennuksesta liminaalitilana. Haluan myös nostaa esille uutta alaskalaista naiskirjallisuutta, sillä Iveystä ei ole juuri tehty tutkimuksia. Tutkimukseni perusteella koko teoksen voi lukea surutyön allegoriana, jossa on elementtejä maagisesta realismista ja fantastisesta. Teoksessa kuvattujen lapsettomuuden surun ja masennuksen ollessa fiktion ulkopuolellakin olemassa olevia ongelmia esitän, että teosta voisi hyvin käyttää myös kirjallisuusterapiassa. Allegorisen tulkinnan kautta teoksen voi käsittää melankolisuudestaan huolimatta viestivän toivosta ja elämän hyvyydestä.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811293148
Date13 December 2018
CreatorsVatanen, V. (Varpu)
PublisherUniversity of Oulu
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © Varpu Vatanen, 2018

Page generated in 0.0022 seconds