Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia 8-vuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 2.-luokkalaisten lasten morfologisia taitoja ja luetun ymmärtämistä sekä sitä, ilmeneekö näissä taidoissa eroja tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä yhteyttä.
Tutkimukseen osallistui 15 Limingan kunnan peruskoulun 2.-luokkalaista lasta. Tutkittavista kahdeksan oli tyttöjä ja seitsemän poikia. Tutkittavien ikä vaihteli 8;4 ja 8;11 vuoden välillä iän keski-arvon ollessa 8;7 vuotta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin CELF-5-testin sanarakenteen ja luetun ymmärtämisen osatestejä (Wiig, Semel & Secord, 2013). Saatujen tulosten tilastollisessa analysoinnissa tarkasteltiin sijainti- ja hajontalukuja. Tyttöjen ja poikien taitojen välisten erojen vertailuun käytettiin Mann Withney U -testiä ja morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välisen yhteyden selvittämiseen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että 8-vuotiaiden 2.-luokkalaisten lasten morfologiset taidot ovat varsin hyvät, lukuun ottamatta passiivimuodon tietoisen muokkaamisen taitoja. Luetun ymmärtämisen osalta tekstin yksityiskohdat hallitaan hyvin, mutta päätelmien teossa on vielä puutteita. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa morfologisissa taidoissa eikä luetun ymmärtämisessä. Koko aineistosta analysoidut tulokset osoittivat, että morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan tulokset osoittivat tilastollisesti erittäin merkitsevän positiivisen erittäin korkean korrelaation, kun aineiston tarkastelu tehtiin ilman kahta poikkeavaa havaintoa.
Tutkimustulosten perusteella 8-vuotiaiden 2.-luokkalaisten lasten morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välillä näyttäisi olevan selkeä yhteys. Pienestä otoskoosta johtuen tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaankin pitää lähinnä alustavina ja suuntaa-antavina. Suomalaislasten osalta tutkimustietoa morfologisten taitojen ja luetun ymmärtämisen välisestä suhteesta tarvittaisiinkin ehdottomasti lisää, jotta tietämys aiheesta lisääntyisi ja lukemisen arviointi ja kuntoutus voitaisiin kohdentaa entistä paremmin kaikkiin vaikuttaviin tekijöihin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201603041263 |
| Date | 07 March 2016 |
| Creators | Kiviahde, H. (Heli) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Heli Kiviahde, 2016 |
Page generated in 0.009 seconds