Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, onko resonaattoriputkiharjoituksella välittömiä vaikutuksia äänioireista kärsivien opettajien ja opettajaopiskelijoiden ääneen. Tarkoituksena oli tarkastella välittömiä vaikutuksia kuulonvaraisen arvion, akustisen analyysin sekä koehenkilöiden itsearvioinnin avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 naishenkilöä, joista osa oli opettajia (n = 7) ja osa opettajaopiskelijoita (n = 9). Koehenkilöiltä äänitettiin fonaatio- ja lukunäytteet kolmeen kertaan: normaalilla puheäänellä, mahdollisimman hyvällä äänellä sekä resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen. Kaikki ääninäytteet arvioitiin kuulonvaraisen arvioinnin ja akustisen analyysin avulla sekä koehenkilöiltä pyydettiin oma arvio äänestään resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen. Kuulonvaraisen arvion toteutti kaksi Oulun yliopiston logopedian laitoksen puheterapeuttia CAPE-V-menetelmää soveltaen. Akustinen analyysi toteutettiin Analysis of Dysphonia in Speech and Voice -ohjelmalla (ADSV). Tässä tutkimuksessa kuulonvaraisessa arvioinnissa erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen verrattuna sitä ennen otettuihin ääninäytteisiin. Arviot äänen yleisestä poikkeavuuden asteesta sekä äänen puristeisuudesta olivat kuitenkin pienentyneet resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen. Akustisessa analyysissa koehenkilöiden L/H-suhteen minimiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi nousseet ja kepstrihuipun perustaajuuden keskihajonta-arvot olivat tilastollisesti merkitsevästi pienentyneet resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen. Nämä muutokset voidaan tulkita äänenlaadun parantumisena. Koehenkilöiden itsearvioinnin perusteella tuntemukset kurkun ja kaulan alueella olivat selvästi parantuneet resonaattoriputkiharjoituksen jälkeen sekä äänen tuottaminen oli helpottunut. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että resonaattoriputkella voi olla välittömiä positiivisia vaikutuksia ääneen. Erityisesti koehenkilöiden oma kokemus resonaattoriputkesta antoi hyviä tuloksia. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa-antavina. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää suuremmilla koehenkilöjoukoilla sekä selvästä äänihäiriöstä kärsivillä henkilöillä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201610062898 |
| Date | 11 October 2016 |
| Creators | Räsänen, E. (Emmiina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Emmiina Räsänen, 2016 |
Page generated in 0.0017 seconds