Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää puheterapeuttien viittomien käyttöä, käyttömuotoja, käytön määrää sekä sitä kuinka puheterapeutin oma arvio omista viittomiseen liittyvistä taidoistaan ja motivaationsa käyttää viittomia vaikuttavat viittomien käyttöön puheterapeutin työssä. Tarkoituksena oli kartoittaa asiakasryhmiä, joiden kanssa puheterapeutit käyttävät viittomia, puheterapeuttien viittomien käyttökokemuksia ja työssä koettuja viittomien käytön haasteita. Lisäksi vertailtiin käytyjen viittomakurssien määrien ja eri viittomismuotojen taitojen arvioiden yhteyttä. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä verkossa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, joka koostui yhteensä 25:stä kysymyksiä, arviointiasteikkoja ja väittämiä sisältävästä kohdasta. Kysely linkitettiin yhteisöpalvelu Facebookin puheterapeuteille tarkoitettuun suljettuun ryhmään ja siihen vastasi 67 puheterapeuttia. Heistä 66 kertoi käyttävänsä työssään viittomia. Tulokset osoittivat, että suurin osa puheterapeuteista käyttää viittomia työssään päivittäin. Tukiviittomat ovat puheterapeuttien eniten käyttämä viittomisen muoto muiden viittomismuotojen (helponnettujen viittomien, viitotun puheen, taktiiliviittomien ja suomalaisen viittomakielen) jäädessä selvästi vähäisemmälle käytölle. Asiakkaat, joiden kanssa puheterapeutit viittomia työssään käyttävät, ovat useimmiten lapsia. Asiakasryhmiä on paljon ja hyvin monenlaisia. Suurin osa puheterapeuteista kokee hallitsevansa viittomia riittävän hyvin työnsä vaatimuksiin nähden, vaikka taidot muissa kuin tukiviittomien hallinnassa arvioitiinkin heikommiksi. Ne puheterapeutit, jotka kokivat hallitsevansa viittomia riittävän hyvin työnsä vaatimuksiin nähden ja olivat motivoituneita viittomien käyttöön, myös käyttivät niitä työssään useammin. Useimmat puheterapeutit arvioivat ymmärtävänsä ja osaavansa tuottaa kymmeniä viittomia. Puheterapeutit haluavat ja suurin osa myös aikoo opiskella viittomien käyttöä lisää. Syitä viittomien käyttöönotolle ja käytölle on hyvin monenlaisia. Ylivoimaisesti suurimmaksi haasteeksi viittomien käytössä puheterapeutit kokivat asiakkaan lähiympäristön motivoimattomuuden viittomien käyttöön. Useampia viittomakursseja käyneet vastaajat arvioivat viittomataitonsa paremmiksi kuin muut. Tämän tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia aiempien aihetta sivuavien tutkimusten kanssa. Tutkimus toi tärkeää tietoa puheterapeuttien viittomien käytöstä, sillä aihetta ei ole tutkittu vielä riittävästi. Jatkossa aihetta olisi hyvä tutkia erilaisella otantatavalla tulosten yleistettävyyden parantamiseksi. Lisäksi viittomien käytön vaikuttavuustutkimusta kaivataan lisää. Tutkimusta puheterapeuttien käytännön toiminnasta, kuten viittomien käytön ohjauksesta asiakkaalle ja lähipiirille, tarvitaan tehokkaimpien viittomien käytön ohjaustapojen selvittämiseksi. Tutkimus viittomia käyttävien asiakkaiden omaisten ja lähipiirin ajatuksista ja asenteista voisi myös auttaa puheterapeutteja viittomien käytön ohjauksen ja lähipiirin motivoinnin tehostamisessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201709142892 |
| Date | 14 September 2017 |
| Creators | Potila, T. (Tanja) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tanja Potila, 2017 |
Page generated in 0.0017 seconds