Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla suomalaisten transnaisten kokemuksia äänen feminisaation roolista sukupuolenkorjausprosessissa sekä äänen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äänen feminisaation rooli sukupuolenkorjausprosessissa ja verrata sitä prosessin muihin osa-alueisiin. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli kartoittaa transnaisten kokemuksia äänen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, kuten psyykkiseen hyvinvointiin, työhön, vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin.
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti postikyselyn sekä puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen eli postikyselyyn osallistui yhteensä 11 transnaista, jotka olivat tutkimushetkellä sukupuolenkorjausprosessissa tosielämänkoevaiheessa tai sitä pidemmällä. Aineiston keruuseen käytettiin muun muassa TVQMtF -kyselylomaketta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa eli puolistrukturoidussa teemahaastattelussa syvennettiin tietoutta tutkimusaiheeseen liittyen haastattelemalla näistä yhdestätoista tutkittavasta seitsemän henkilöä (N = 11, n = 7). Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä Grounded theory -menetelmää. Tulokset esitettiin tekstin, kuvioiden, taulukoiden ja haastattelusitaattien avulla.
Tutkimustulosten perusteella kaikkien prosessin aikana läpikäytyjen vaiheiden, mukaan lukien äänen feminisaation, tavoitteena oli auttaa transnaista saavuttamaan todellista minuutta vastaava sukupuoli-ilmaisu ja kokemus siitä, että hän on vihdoinkin oma itsensä. Tämän perusteella muodostui tutkimuksen ydinkategoria, matkalla minuksi. Tutkimus osoitti, että äänen feminisaatio oli sukupuolenkorjausprosessin kuuden tärkeimmän osa-alueen joukossa kaikkien tutkittavien mielestä. Äänen kuvattiin olevan välttämätön ja keskeinen asia sukupuolenkorjausprosessin kannalta. Ääniterapian yleisimpiä tavoitteita olivat äänen perustaajuuden nostaminen ja äänen feminiinisyyden lisääminen. Äänellä oli vaikutusta jokapäiväiseen elämään ja ääni koettiin merkittäväksi erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Äänen vaikutus jokapäiväiseen elämään oli voimakkainta sosiaalisen transition aikana ja äänen koettu merkitys väheni sukupuolenkorjausprosessin edetessä, kun feminiinisestä äänestä tuli spontaani.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että äänen feminisaatiolla on merkittävä rooli transnaisten sukupuolenkorjausprosessissa sekä vaikutusta transnaisten jokapäiväiseen elämään. Tämän vuoksi äänen feminisaation riittävä huomioiminen sukupuolenkorjausprosessissa sekä ääniterapian saatavuus tulee turvata kaikille sitä tarvitseville transnaisille.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201709142893 |
| Date | 14 September 2017 |
| Creators | Asikainen, M. (Marjo) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Marjo Asikainen, 2017 |
Page generated in 0.002 seconds