Abstract
This study describes the central views of MTK on Finnish environmental
policy during the period 1980-2000. The empirical material is collected from the
magazine Maataloustuottaja. The data is analyzed using
ethnographic content analysis and examining the central arguments and discoursive
structures of the texts.
The study begins with a description of the development of Finnish
agriculture and of MTK. The first chapter also presents and evaluates empirical
studies on the environmental views of Finnish farmers.
The following chapter discusses some theoretical and methodological issues
in environmental sociology. The theoretical foundation of this study is grounded
in the idea of ecological modernization and social justice in environmental
issues.
The essential methodological tension that underpins environmental sociology
is between critical realism and social constructivism. The starting point of this
research lies between critical realism and moderate constructivism; in other
words, naïve realism and strong constructivism or scientism and relativism
have
been abandoned. This starting point is also closely connected to environmental
pragmatism.
The empirical part of the study begins with a thematical discussion on
changes in the views that MTK has adopted toward environmental policy issues.
Although these views have not changed significantly over the years, MTK has shown
an increased interest in organic production and in cooperation with consumer and
worker organizations to promote "environmentally pure", local food production and
the social sustainability of Finnish food production and countryside.
The second part of the empirical study reveals some stable discoursive
practices in the environmental rhetoric of MTK that has traditionally accentuated
the connection between nature and agriculture and the notion of farmers as
stewards of nature. At the same time, MTK has emphasized the alienation of
urbanites and environmental policy-makers from nature and countryside. MTK has
also expressed a concern about private property rights, economic expenses and a
variety of practical problems caused by nature conservation and preservation.
MTK's attitude towards family farming is contradictory: they are regarded as the
models of agriculture, while the scale of production is growing. / Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kuvataan MTK:n
ympäristökäsityksiä vuosina 1980-2000. Tutkimusaineistona on
käytetty sen julkaiseman "Maataloustuottaja" -lehden
ympäristökysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia. Aineiston
käsittely perustuu etnografiseen sisällönanalyysiin tavoitteena
tarkastella MTK:n ympäristöpoliittista argumentaatiota ja etsiä
tekstin diskursiivisia rakenteita.
Tutkimuksen alussa tarkastellaan MTK:n ja Suomen maatalouden kehitystä
sekä viljelijäväestön ympäristökäsityksiä
historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastojen
valossa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ympäristösosiologian
teoreettis-metodologista kysymyksiä ja niihin liittyviä ajankohtaisia
kiistoja. Tutkimus rakentuu lähinnä ekologisen modernisaation teorian
käsitteistölle täydennettynä ajankohtaisella,
ympäristökysymyksiin liittyvän yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden pohdinnalla. Ympäristösosiologian viimeaikainen
metodologinen keskustelu on liittynyt kriittisen realismin ja konstruktionismin
välisiin kiistoihin. Tutkimuksessa päädytään naiivin
realismin ja radikaalin konstruktivismin hylkäämiseen ja
ympäristösosiologisen pragmatismin mahdollisuuksien
hahmottamiseen.
Empiirisessä osassa tutkitaan aluksi MTK:n
ympäristöpoliittisia käsityksiä ja niissä tapahtuneita
muutoksia. Vaikka muutokset eivät ole kovin merkittäviä, on
joitain merkkejä siitä havaittavissa: kiinnostus luonnonmukaiseen
tuotantoon on kasvussa, tuottajien ja kuluttajien kesken on
löytymässä yhteistoimintaa "puhtaiden" kotimaisten
elintarvikkeiden ja lähituotannon puolesta ja järjestö on
sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen.
Toisessa empiirisen tutkimuksen osiossa etsitään diskursiivisia
piirteitä MTK:n retoriikassa. Perinteisesti MTK on nähnyt
viljelijät "todellisina luonnonsuojelijoina". Samalla se on katsonut
kaupunkilaisten kuten myös ympäristöaktivistien ja -poliitikkojen
vieraantuneen luonnosta. Järjestö on huolestunut omaisuudensuojasta,
taloudellisista kustannuksista ja erilaisista käytännön ongelmista
luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä. MTK:n suhtautuu
perheviljelmiin ristiriitaisesti: niitä pidetään maatalouden
mallina samalla, kun maataloustuotannon yksikkökoko on kasvamassa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-6774-5 |
| Date | 20 September 2002 |
| Creators | Luoma, P. (Pentti) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2002 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0027 seconds