Boliden is a metals company in the northern Europe, which has all three metal extracting operations: mining, mineral processing and smelting. Boliden’s biggest mine, the Aitik mine in Gällivare is a copper mine.
The Boliden Aitik cleaning flotation was studied. The grade was higher in the old plant between 27 Cu-% and 29 Cu-% and the goal of this study was to investigate why the grade is lower in the new plant, between 23 Cu-% and 24 Cu-%. The process is also different in the new plant, consisting of four consecutive cleaner banks.
In the literature study, it was found that a flotation cell has many sub processes which are connected from the mixing zone in the bottom to the top of the froth. These sub processes have an effect on each other and it makes the flotation a complex process.
The first cleaner bank was sampled from down to up inside the cell to investigate if the mixing was not good in the cells. Second, third and fourth cleaner banks were sampled more carefully inside the froth phase to see how the grade increases with the froth depth. Particle distribution and grades of each fraction were used to analyse the process.
No significant problems in the mixing were found in the first cleaner bank. In the last two cleaners’ first cells it was found that the copper grade stops increasing quickly after the pulp-froth interface. Also the cells after the first cells are floating lower grade concentrate. There are also lots of fine particles recirculating in the cleaners. / Boliden on metallialan yritys pohjois Euroopassa. Sillä on kaikkia kolmea metallien jalostus toimintaa: kaivos, rikastus ja sulatus. Bolidenin isoin kaivos on Aitikin kaivos, joka on kuparikaivos Jällivaarassa.
Tässä työssä tutkittiin Boliden Aitikin riperikastusprosessia. Kuparin pitoisuus vanhalla rikastamolla oli 27 % ja 29 % välillä ja tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miksi pitoisuus uudella rikastamolla on pienempi, 23 % ja 24 % välillä. Prosessi on myös erilainen uudella rikastamolla ja se koostuu neljästä perättäisestä riperikastus vaiheesta.
Kirjallisuusselvityksestä selvisi, että vaahdotuskennossa on useita alaprosesseja, jotka ovat kaikki yhteydessä toisiinsa aina sekoitus alueelta vaahdon yläosaan asti. Nämä alaprosessit vaikuttavat toisiinsa ja näin ollen tekevät vaahdotuksesta monimutkaisen prosessin.
Ensimmäistä riperikastusvaihetta tutkittiin ottamalla näytteitä aina kennon alaosasta yläosaan asti ja tällä yritettiin saada selville kuinka hyvin sekoitus kennon sisällä toimii. Toista, kolmatta ja neljättä riperikastusvaihetta tutkittiin ottamalla näytteitä tarkemmin vaahdon sisältä, jotta saataisiin parempi käsitys, kuinka pitoisuus nousee vaahdon paksuuden kasvaessa. Prosessin analysoimiseksi selvitettiin paljon partikkelijakaumia näytteille ja jokainen partikkelikoko analysoitiin erikseen.
Ensimmäisestä riperikastusvaiheesta ei löytynyt isompia ongelmia sekoituksessa. Kahden viimeisen riperikastusvaiheen ensimmäisissä kennoissa huomattiin, että kuparin pitoisuus lopettaa kasvamisen nopeasti liete-vaahto rajapinnan jälkeen. Ensimmäisten kennojen jälkeiset kennot vaahdottavat alemman pitoisuuden rikastetta. Riperikastus vaiheet myös kierrättävät paljon hienoa partikkelikokoa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201509031938 |
| Date | 07 September 2015 |
| Creators | Lappi, S. (Sami) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sami Lappi, 2015 |
Page generated in 0.0026 seconds