Abstract
This work was aimed at studying speech perception and auditory
performance in the everyday lives of Finnish-speaking postlingually
severely or profoundly hearing-impaired adults before and after receiving
a multichannel cochlear implant. The association between the formal speech
perception results and auditory performance in everyday life was also
determined, and an effort was made to define how well a smaller sample
represents the nationwide results.
The patient series comprised a nationwide retrospective survey
(N = 67), in which data on hearing level and word recognition were requested
from the hospitals, and a prospective sample from the city of Oulu (N = 20),
in whom hearing level, sentence, word and phoneme recognition and phoneme
confusions were examined using standardised audiometric measures and
formal speech perception tests in a study with a prospective repeated
measure design. Categories of auditory performance in everyday life were
assessed in both samples.
The median sound field hearing level at frequencies of 0.5, 1, 2 and
4 kHz for the subjects in the nationwide survey one year after
the switch-on of the implant was comparable to the level of mild hearing
impairment. All the subjects achieved at least some open-set word recognition auditorily
only (mean 71%, 95% CI 61-81%). The results in the Oulu sample were in
line with the nationwide survey. A majority of the subjects (31/40) was
able to understand conversation without speechreading one year after
switch-on.
Sentence recognition by the subjects in the Oulu sample improved
most during the initial six months after the switch-on of the implant,
whereas word and phoneme recognition improved steadily during the two-year
follow-up period. Estimated average sentence recognition after two years
was 89% (95% CI 71 to 106%), word recognition 73% (95% CI 58 to 87%),
syllable recognition 53% (95% CI 42 to 63%), vowel recognition 80% (95% CI
68 to 92%) and consonant recognition 67% (95% CI 57 to 76%). Confusion of
phonemes took place more in the direction a spectral energy distribution
at higher frequencies. The association between auditory performance in
everyday life and the formal speech perception tests was high
(rs > 0.81, p < 0.0001).
Systematic prospective assessment of speech perception with tests of
differing difficulty is recommended for the follow-up of adult cochlear
implant users. / Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia suomenkielisten,
kielen oppimisen jälkeen vaikean tai erittäin vaikean kuulovian
saaneiden aikuisten kuulon tasoa, puheen vastaanottoa ja kuulon
toiminnallista tasoa monikanavaisen sisäkorvaistutteen avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten puheen vastaanottoa mittaavat
testit kuvaavat selviytymistä arkipäivän
elämässä sisäkorvaistutteen mahdollistaman kuulon
avulla. Tarkoituksena oli myös määrittää,
millä tavalla pieni otos edustaa kansallisia tuloksia.
Tutkimuksessa on retrospektiivinen kansallinen otos (N=67) ja
prospektiivinen Oulun otos (N=20). Kansallisessa otoksessa tiedot kuulon
tasosta ja sanojen tunnistuskyvystä kerättiin
yliopistosairaaloista koehenkilöiden sairauskertomuksista. Oulun
otoksessa kuulon tasoa, sekä lauseiden, sanojen ja
äänteiden tunnistuskykyä ja äänteiden
sekoittuvuuksia tutkittiin audiometrian ja puheenvastaanottoa mittaavien
testien avulla kahden vuoden seurannan aikana. Kuulon toiminnallista tasoa
arvioitiin kuulon toiminnallisen tason luokituksella molemmissa
otoksissa.
Kansallisen otoksen koehenkilöiden kuulokynnysten mediaani
äänikentässä sisäkorvaistutteella taajuuksilla
0,5, 1, 2 ja 4 kHz oli verrattavissa lievän kuulovian tasoon vuosi
sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen. Kaikki
koehenkilöt kykenivät tunnistamaan vähintään
joitain sanoja pelkästään kuulonvaraisesti (keskiarvo 71 %,
95 %:n luottamusväli 61-81 %). Oulun otoksen ja kansallisen otoksen
tulokset olivat yhteneväiset. Vuosi sisäkorvaistutteen
käyttöönoton jälkeen suurin osa (31/40)
koehenkilöistä pystyi keskustelemaan ilman huulioluvun tukea
hiljaisessa ympäristössä.
Oulun otoksen koehenkilöiden lauseiden tunnistuskyky parani
eniten ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sanojen ja
äänteiden tunnistuskyky parani koko kahden vuoden seurannan
ajan. Kaksi vuotta sisäkorvaistutteen käyttöönoton
jälkeen, estimoitu keskimääräinen lauseiden
tunnistusprosentti oli 89 % (95 %:n luottamusväli 71-106 %), sanojen
tunnistusprosentti oli 73 % (95 %:n luottamusväli 58-87 %), tavujen
tunnistusprosentti oli 53 % (95 %:n luottamusväli 42-63 %), vokaalien
tunnistusprosentti oli 80 % (95 %:n luottamusväli 68-92 %) ja
konsonanttien tunnistusprosentti oli 67 % (95 %:n luottamusväli 57-76
%). Koehenkilöt sekoittivat vokaaleja ja konsonantteja useimmiten
spektraaliselta energialtaan läheisimpään suuremmille
taajuuksille sijoittuvaan äänteeseen. Kuulon toiminnallisen
tason luokituksen ja puheen vastaanottoa mittaavien testien välinen
korrelaatio oli korkea (rs
> 0.81, p < 0.0001).
Sisäkorvaistutteen saavien aikuisten kuulon tason ja puheen
vastaanottokyvyn systemaattinen seuranta vaikeudeltaan eritasoisten
testien avulla on tärkeää monipuolisen kuntoutuksen
suunnittelun tueksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-6817-2 |
| Date | 27 September 2002 |
| Creators | Välimaa, T. (Taina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2002 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3205, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2218 |
Page generated in 0.0024 seconds