Abstract
This dissertation focuses on global education (GE) and on its implementation in lower level basic education in Finland. The aim of my research was to investigate the present position of GE in basic education schools; identify the practices and problem areas in the implementation of GE; find practical solutions to facilitate the implementation; and consequently, to contribute to subsequent decision making regarding successful integration of GE in national basic education in Finland.
The research may best be described as a pragmatic, qualitative dominant mixed research study that also had at the beginning features of action research. GE has served as my theoretical foundation and social learning theory has been used for studying teaching and learning from GE perspective. The main research methods were content analysis of the National Core Curriculum for Basic Education (2004) and the GE 2010 programme and research questionnaires that were sent to basic education principals, teachers, and pupils to collect data from the field. A study on textbook research has also been conducted and representatives of the two main textbook publishers in Finland were interviewed for the research.
The main findings of the research suggest that GE is not systematically implemented in basic education schools in Finland even though many of the areas of GE are considered important. The main problems in implementation were seen to be the lack of conceptual clarity and the fact that GE was perceived as an additional burden for the schools rather than as an integral part of all school activities. As GE was not an explicit part of the official curriculum, it was not considered mandatory and the schools were not sufficiently resourced for teaching it. All in all, the findings focus on discussing the operational culture of schools and the role of diverse transactions in realising the aims of GE. The role of educational policy documents and the relationship between national and local curricula is found to be complex on many levels. Efficient policy implementation needs attention.
This dissertation also gives suggestions on how to improve the current situation. These include clarifying the GE concept, including GE explicitly in the curriculum, defining the short-term objectives and assessment policies, training teachers and principals, resourcing the schools and teachers appropriately to teach GE. / Tiivistelmä
Tämän väitöskirjatutkimuksen aiheena on globaalikasvatus ja sen täytäntöönpano suomalaisen perusopetuksen alakouluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartuttaa tietoa globaalikasvatuksen teoreettisesta perustasta ja nykyisistä käytännöistä erityisesti Suomen kontekstissa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää perusopetuksen globaalikasvatuksen tila, tunnistaa ongelmakohdat globaalikasvatuksen täytäntöönpanossa, löytää käytännön ratkaisuja täytäntöönpanon helpottamiseksi sekä täten myötävaikuttaa päätöksentekoon, jolla globaalikasvatus saadaan onnistuneesti yhdistettyä kansalliseen perusopetukseen Suomessa.
Tutkimusta voi parhaiten kuvailla pragmaattisena, pääasiallisesti kvalitatiivisena ”mixed research” -tutkimuksena, jossa alussa oli myös toimintatutkimuksen piirteitä. Globaalikasvatus muodostaa työni teoreettisen perustan ja sosiaalisen oppimisen teoriaa on käytetty tutkittaessa opettamista ja oppimista globaalikasvatuksen näkökulmasta.
Pääasiallisina tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysia, jolla on analysoitu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2004 ja Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmaa sekä tutkimuskyselyitä, joilla kerättiin tietoa perusopetusta antavien koulujen rehtoreilta, opettajilta ja oppilailta. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu kahden suurimman oppikirjavalmistajan edustajia sekä analysoitu tutkimuksia, joita on tehty Suomen perusopetuksen oppikirjoista.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että globaalikasvatusta ei ole systemaattisesti huomioitu Suomen perusopetusta antavissa kouluissa, vaikka monia globaalikasvatukseen kuuluvia aihealueita pidetäänkin perusopetukselle tärkeinä. Suurimmiksi ongelmiksi kentällä nähdään käsitteen tuntemattomuus ja epämääräisyys sekä se, että globaalikasvatusta ei liitetä kiinteästi kaikkeen koulun toimintaan. Sen sijaan se nähdään ylimääräisenä satunnaisena lisänä, jolla ei ole keskeistä roolia kouluissa. Koska globaalikasvatus ei eksplisiittisesti ole osa virallista opetussuunnitelmaa, sitä ei pidetty ensisijaisen velvoittavana eikä globaalikasvatuksen toteuttamiseen katsottu olevan riittävästi resursseja. Kaiken kaikkiaan tuloksissa pohditaan kouluyhteisön toimintakulttuuria ja moninaisten vuorovaikutusten roolia globaalikasvatuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeäksi muodostuu myös koulutuspoliittisten asiakirjojen asema sekä valtakunnallisen ja koulukohtaisesti toteutetun opetussuunnitelman suhde globaalikasvatuksen toteuttamisessa.
Tässä väitöskirjassa esitetään tilanteeseen parannusehdotuksia. Ehdotuksiin sisältyy käsitteen avaaminen, kiinteän yhteyden rakentaminen opetussuunnitelman ja käytännön välille, globaalikasvatuskompetenssien ja niihin liittyvien arviointiperiaatteiden määritteleminen, opettajankoulutuksen ja koulun johtajien koulutuksen kehittäminen sekä koulujen ja opettajien varustaminen globaalikasvatusta varten.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0865-7 |
| Date | 04 August 2015 |
| Creators | Pudas, A.-K. (Anna-Kaisa) |
| Contributors | Räsänen, R. (Rauni), Järvelä, M. (Maria-Liisa) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2015 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0033 seconds