Abstract
The aim of this thesis is to provide an improved understanding of the structural characteristics and the dynamic evolution of regional science-based clusters. The study is based on an in-depth comparison of three non-metropolitan science-based clusters: Oulu in Finland, Luleå in Sweden, and Pisa in Italy. This thesis is the result of a qualitative multiple-case study consisting of in-depth interviews with cluster decision-makers and experts in Finland, Sweden and Italy. The thesis is structured as follows: first the theoretical framework and research method are presented, then the case study regions and clusters are described, and finally, the data from the interviews are collated and discussed.
The results of the study suggest that regional science-based clusters are not isolated entities but are increasingly more connected to the external environments and global markets than before although the local cluster activities and the "social glue" between the cluster actors are still relevant. The current structures of the clusters should have more alternatives and allow more flexibility. The data from this case study, based not only on the current status of the case clusters but also on a more longitudinal approach, confirm the life cycle nature of regional science-based clusters, consisting of various stages. The results of the study show that a detailed analysis of the cluster components is more efficient than studying the cluster as an aggregate. Furthermore, the data indicate that critical mass plays an important role especially in the development of regional science-based clusters in non-metropolitan regions. This study suggests an optimal size for the non-metropolitan cluster, i.e. one which reaches the critical size of a cluster but avoids the problems related to metropolitan clusters. The study underlines the importance of cluster features, such as cluster leadership and strategic management.
The study identified similarities between the case study clusters in Oulu, Luleå, and Pisa, such as e.g. a strong research community, a high proportion of ICT companies, an insufficient number of growth-oriented enterprises, and some unease about the role of intermediaries of the cluster. Differences were found in e.g. the importance of cluster locomotive companies, the roles of technology parks, and the ability of the cluster actors to commit to joint actions. / Tiivistelmä
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärtämystä alueellisten tiedepohjaisten klustereiden rakenteesta, toiminnasta ja kehittymisestä. Tutkimuksessa verrataan kolmea pääkaupunkiseutujen ulkopuolista tiedepohjaista klusteria Pohjois-Suomen Oulussa, Pohjois-Ruotsin Luulajassa ja Italian Pisassa. Tämän kvalitatiivisen usean tapauksen tapaustutkimuksen pohjana ovat perusteelliset klustereiden päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden haastattelut Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Tutkimuksessa esitellään teoreettinen viitekehys ja tutkimusmetodit, minkä jälkeen esitellään tutkimuksen kohdealueet ja klusterit, analysoidaan haastatteluaineisto ja esitetään tutkimuksen loppuarviointi.
Väitöstutkimuksen mukaan alueelliset tiedepohjaiset klusterit eivät ole ulkomaailmasta eristäytyneitä yksiköitä, vaan yhä enemmän sidoksissa ulkoiseen ympäristöönsä ja globaaleihin markkinoihin – huolimatta siitä, että paikallisilla klusteritoiminnoilla ja "sosiaalisella liimalla" klusteritoimijoiden välillä on edelleen merkitystä. Tutkimuksessa ehdotetaan klusterirakenteen kuvaamiseen joustavuutta ja vaihtoehtoisia klusterirakenteita. Tutkimusaineisto, joka sisältää nykytilanteen kuvauksen lisäksi pidemmän aikavälin aineistoa, vahvistaa alueellisten tiedepohjaisten klustereiden kehityksen elinkaarimallin eri vaiheineen. Klusterien analysoinnissa on tutkimuksen mukaan pelkkää kokonaistarkastelua tehokkaampaa klusterin komponenttien yksityiskohtainen tarkastelu. Tutkimuksen perusteella kriittisellä massalla on merkittävä vaikutus alueellisten tiedepohjaisten klustereiden kehitykselle etenkin pääkaupunkiseutujen ulkopuolisilla alueilla. Väitöstutkimuksessa esitetään klusterin optimaalisen koon käsite: klusteri saavuttaa kriittisen massan, mutta välttää etenkin metropolialueiden klustereiden tyypilliset ongelmat. Väitöstutkimus korostaa lisäksi mm. klustereiden johtajuuden ja strategisen johtamisen merkitystä.
Väitöstutkimuksessa tunnistettiin Oulun, Luulajan ja Pisan klustereiden välillä yhtäläisyyksiä, kuten vahva tutkimusyhteisö, informaatio- ja kommunikaatioteknologian yritysten suuri osuus, kasvuhakuisten yritysten vähäinen määrä ja klusteritoimijoiden osittainen tyytymättömyys välittäjäorganisaatioiden rooliin klustereissa. Eroja klustereiden välillä tunnistettiin mm. veturiyritysten osuudessa, teknologiakylien roolissa ja klusteritoimijoiden yhteistyökyvyssä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-8889-0 |
| Date | 23 September 2008 |
| Creators | Teräs, J. (Jukka) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2008 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3213, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2226 |
Page generated in 0.0018 seconds