Abstract The present, multidisciplinary study examined the early career experiences of young people in Northern Ostrobothnia, Finland, following their pathways for four years after their initial vocational education. The research relates to the field of human geography. An individual and his/her actions are important factors for the vitality and development of a region. In this study the regional impact of vocational education was assessed in the framework of the students’ experiences navigating toward employment with their particular vocational qualifications. Applying empirical methods, the dissertation aimed to gather knowledge for the enhancement of vocational education guidance system, and so facilitate and accelerate the access for the young to the labor market. The research problems related to whether the expectations of the young for outcomes of vocational education were met, and whether their life paths thus far could be categorized on the basis of their educational success and early career paths. A further focus of the research related to the regional impact of the recent graduates in regard to whether they decided to stay in or to leave the region. This study aimed to provide an enhanced framework for vocational guidance professionals to work with the students starting as early as in secondary school. Early guidance is particularly important in order to identify and support individuals who delay taking necessary career steps, and also to identify those possibly at risk of exclusion. A key observation during the four-year observation period was that the expectations of the young were not always met in regard to the early vocational career path upon graduation. In these cases, the young individuals either didn’t find employment, and/or oriented themselves towards new study paths. By applying more focused, personalized career guidance starting at an early stage, many obstacles to becoming employed could have been avoided. Another observation was that unemployed young people stayed in the area, and continued to face difficulties with their job search. According to this study, the education providers, together with the business community, should improve their methods of forecasting regional workforce needs. At the same time, young people should receive more realistic guidance for their occupational future – and that guidance should be started earlier. / Tiivistelmä Kulttuurimaantieteen tutkimusalaan liittyvä väitöskirja tarkasteli monitieteellisestä näkökulmasta nuorten ammatillisen koulutuksen jälkeisiä työuraan liittyviä kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Sosiaalisen tilan teoria ja kulttuurihistoriallinen toimintateoria muodostivat työn teoreettisen viitekehyksen. Yksilö ja hänen toimensa ovat tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa alueen elinvoimaisuutta ja kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen alueellista vaikuttavuutta arvioitiin tässä nuorten yksilöllisten ja perustutkintokohtaisten kokemusten pohjalta. Väitöskirjan tarkoitus oli empiirisin menetelmin luoda tietoa ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmiin ja sitä kautta tehostaa ja nopeuttaa nuorten pääsyä työmarkkinoille. Elinkeinoelämälle ja ammattiin valmistuville nuorille on tärkeää nopea työllistyminen tai jatko-opintoihin pääseminen. Tässä tutkimuksessa seurattiin kahdesta pohjoissuomalaisen ammattiopiston monialaisesta yksiköstä ammatilliseen perustutkintoon valmistuneiden nuorten varhaisia työelämä- ja jatko-opintopolkuja noin neljän vuoden aikana. Tutkimusongelmat liittyivät siihen, toteutuivatko ammatillisen perustutkintokoulutuksen suorittaneiden nuorten odotukset ja voidaanko opintojen aikaisten tulosten ja varhaisten työelämäpolkujen perusteella tyypitellä nuorten elämänpolkuja perustutkinnoittain. Alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta selvitettiin lisäksi, pysyvätkö nuoret alueella, vai muuttavatko he sieltä pois. Tämä tutkimus auttaa ohjaustahoja tunnistamaan työelämäpoluissaan viivyttelevät ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ohjaamaan heitä mahdollisimman aikaisin heidän tarvitsemallaan tavalla. Keskeinen havainto oli, että nuorten odotukset eivät toteutuneet useissa perustutkinnoissa. Näissä tapauksissa nuoret jäivät joko työttömiksi tai suuntasivat uusiin opintoihin. Samoin havaittiin, että työttömyyttä kokeneet nuoret jäivät opiskelupaikkakunnalleen ja että he kokivat monenlaisia vaikeuksia työn hakuun liittyvissä asioissa. Tämän tutkimuksen mukaan koulutuksen järjestäjien tulee parantaa omia ennakointimenetelmiään yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja samanaikaisesti tulee lisätä nuoriin kohdistuvaa realistista tulevaisuusohjausta sekä aloittaa se nykyistä aikaisemmin.

Abstract This thesis addresses the realisation of the regional development task of higher education in response to new regional and national challenges. This regional study investigates how the third task of regional development can be ‎understood and was addressed at Laurea University of Applied Sciences (UAS). In this qualitative study as research continuum: action research is used in the investigation of an organisational-regional change, the integrated perspective of the design research is in the systemising of design and a multiple case study research is integrated for bringing an understanding of a research scope and in addition it can produce new knowledge for design and action. The unit of analysis was a case study and the analysis was undertaken using empirical, in-depth data collected between May 2001 and September 2012. This study provides new and critical insights into the integration of regional development and regionally focused higher education within emergent value networks. In the centre of the study, there is the collectively developed integrative model at Laurea UAS, specifically, the student-centred integration of regional development, research and development (R&D) and higher education functions. Here, in this operative environment, close proximity with an integrated web of R&D activities and projects produces new knowledge. This investigation into the new “third task” of the regionally focused university focuses on the development of new knowledge from value networks and externalities, within which R&D activities steer the direction of new knowledge. This research uses an integrative model to examine the dynamic workings of an emerging networked innovative collaborative environment, consisting of UAS spin-offs and initiatives for knowledge-based economic development, and strategic alliances ‎between the actors of the regional knowledge flows that are rapidly extending towards more global networking and interaction with international externalities. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tutkimuskysymys on seuraava: Miten aluekehitystehtävää voidaan ymmärtää, suunnitella ja toteuttaa ammattikorkeakoulussa? Tutkimuksen viitekehys on Laurea-ammattikorkeakoulussa yhteisöllisesti kehitetty integratiivinen toimintamalli, joka yhdistää aluekehitystehtävän ja opiskelijakeskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan. Tutkimuksen analysointiyksikkö on toteutunut näyttö, jossa opiskelun ja alueellisen tutkimus- ja kehitystyön yhdistämisellä on keskeinen rooli. Tutkimuksessa toteutettu toimintatutkimus kohdistuu ammattikorkeakoulun muutoksen ‎tutkimiseen, ensisijaisesti tutkitaan aluekehitystehtävän toteuttamista ja siihen liittyviä muutoksia, ‎vuorovaikutuksia ja toteutusmalleja. Tutkimukseen sisältyvän suunnittelututkimuksen näkökulma on ‎suunnittelun systematisointi. Sen tavoite on tutkia, jotta voidaan kehittää, parantaa ‎ja arvioida malleja, käsitteistöjä, luokituksia, metodologiaa, artefakteja ja palveluja. Tapaustutkimus tässä tutkimuksessa vuorostaan tuottaa syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä lisää tietämystä suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Toteutettu integratiivinen toimintamalli yhdistää aluekehitystehtävän ja sekä toiminnassa kehittyvät kansainväliset arvoverkostot että alueelliset avainprofiilit, strategiat ja innovaatiojärjestelmän aktiviteetit. Toteutuksen toimintalogiikka yhdistää strategioiden, visioiden, luovuuden ja ajattelun syklisen maailman kehittämispohjaiseen oppimiseen ammattikorkeakoulussa. Toiminnan alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee palvelujen, teollisuuden ja korkeakoulun yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, erityisesti yhteisöllisen toimintatavan, oppimisen integroitumisen, turvallisuuden sekä osaamisen, palvelujen ja tuotteiden kehittämisen alueella. Samalla integratiivinen toiminta edistää alueen kehittämistä tuottaen tietovarantoa sekä kansainvälistä verkostoitumista ja osaamista yksilöille, työyhteisöille ja alueelle.

Abstract The aim of this thesis is to provide an improved understanding of the structural characteristics and the dynamic evolution of regional science-based clusters. The study is based on an in-depth comparison of three non-metropolitan science-based clusters: Oulu in Finland, Luleå in Sweden, and Pisa in Italy. This thesis is the result of a qualitative multiple-case study consisting of in-depth interviews with cluster decision-makers and experts in Finland, Sweden and Italy. The thesis is structured as follows: first the theoretical framework and research method are presented, then the case study regions and clusters are described, and finally, the data from the interviews are collated and discussed. The results of the study suggest that regional science-based clusters are not isolated entities but are increasingly more connected to the external environments and global markets than before although the local cluster activities and the "social glue" between the cluster actors are still relevant. The current structures of the clusters should have more alternatives and allow more flexibility. The data from this case study, based not only on the current status of the case clusters but also on a more longitudinal approach, confirm the life cycle nature of regional science-based clusters, consisting of various stages. The results of the study show that a detailed analysis of the cluster components is more efficient than studying the cluster as an aggregate. Furthermore, the data indicate that critical mass plays an important role especially in the development of regional science-based clusters in non-metropolitan regions. This study suggests an optimal size for the non-metropolitan cluster, i.e. one which reaches the critical size of a cluster but avoids the problems related to metropolitan clusters. The study underlines the importance of cluster features, such as cluster leadership and strategic management. The study identified similarities between the case study clusters in Oulu, Luleå, and Pisa, such as e.g. a strong research community, a high proportion of ICT companies, an insufficient number of growth-oriented enterprises, and some unease about the role of intermediaries of the cluster. Differences were found in e.g. the importance of cluster locomotive companies, the roles of technology parks, and the ability of the cluster actors to commit to joint actions. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärtämystä alueellisten tiedepohjaisten klustereiden rakenteesta, toiminnasta ja kehittymisestä. Tutkimuksessa verrataan kolmea pääkaupunkiseutujen ulkopuolista tiedepohjaista klusteria Pohjois-Suomen Oulussa, Pohjois-Ruotsin Luulajassa ja Italian Pisassa. Tämän kvalitatiivisen usean tapauksen tapaustutkimuksen pohjana ovat perusteelliset klustereiden päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden haastattelut Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Tutkimuksessa esitellään teoreettinen viitekehys ja tutkimusmetodit, minkä jälkeen esitellään tutkimuksen kohdealueet ja klusterit, analysoidaan haastatteluaineisto ja esitetään tutkimuksen loppuarviointi. Väitöstutkimuksen mukaan alueelliset tiedepohjaiset klusterit eivät ole ulkomaailmasta eristäytyneitä yksiköitä, vaan yhä enemmän sidoksissa ulkoiseen ympäristöönsä ja globaaleihin markkinoihin – huolimatta siitä, että paikallisilla klusteritoiminnoilla ja "sosiaalisella liimalla" klusteritoimijoiden välillä on edelleen merkitystä. Tutkimuksessa ehdotetaan klusterirakenteen kuvaamiseen joustavuutta ja vaihtoehtoisia klusterirakenteita. Tutkimusaineisto, joka sisältää nykytilanteen kuvauksen lisäksi pidemmän aikavälin aineistoa, vahvistaa alueellisten tiedepohjaisten klustereiden kehityksen elinkaarimallin eri vaiheineen. Klusterien analysoinnissa on tutkimuksen mukaan pelkkää kokonaistarkastelua tehokkaampaa klusterin komponenttien yksityiskohtainen tarkastelu. Tutkimuksen perusteella kriittisellä massalla on merkittävä vaikutus alueellisten tiedepohjaisten klustereiden kehitykselle etenkin pääkaupunkiseutujen ulkopuolisilla alueilla. Väitöstutkimuksessa esitetään klusterin optimaalisen koon käsite: klusteri saavuttaa kriittisen massan, mutta välttää etenkin metropolialueiden klustereiden tyypilliset ongelmat. Väitöstutkimus korostaa lisäksi mm. klustereiden johtajuuden ja strategisen johtamisen merkitystä. Väitöstutkimuksessa tunnistettiin Oulun, Luulajan ja Pisan klustereiden välillä yhtäläisyyksiä, kuten vahva tutkimusyhteisö, informaatio- ja kommunikaatioteknologian yritysten suuri osuus, kasvuhakuisten yritysten vähäinen määrä ja klusteritoimijoiden osittainen tyytymättömyys välittäjäorganisaatioiden rooliin klustereissa. Eroja klustereiden välillä tunnistettiin mm. veturiyritysten osuudessa, teknologiakylien roolissa ja klusteritoimijoiden yhteistyökyvyssä.