Abstract The present, multidisciplinary study examined the early career experiences of young people in Northern Ostrobothnia, Finland, following their pathways for four years after their initial vocational education. The research relates to the field of human geography. An individual and his/her actions are important factors for the vitality and development of a region. In this study the regional impact of vocational education was assessed in the framework of the students’ experiences navigating toward employment with their particular vocational qualifications. Applying empirical methods, the dissertation aimed to gather knowledge for the enhancement of vocational education guidance system, and so facilitate and accelerate the access for the young to the labor market. The research problems related to whether the expectations of the young for outcomes of vocational education were met, and whether their life paths thus far could be categorized on the basis of their educational success and early career paths. A further focus of the research related to the regional impact of the recent graduates in regard to whether they decided to stay in or to leave the region. This study aimed to provide an enhanced framework for vocational guidance professionals to work with the students starting as early as in secondary school. Early guidance is particularly important in order to identify and support individuals who delay taking necessary career steps, and also to identify those possibly at risk of exclusion. A key observation during the four-year observation period was that the expectations of the young were not always met in regard to the early vocational career path upon graduation. In these cases, the young individuals either didn’t find employment, and/or oriented themselves towards new study paths. By applying more focused, personalized career guidance starting at an early stage, many obstacles to becoming employed could have been avoided. Another observation was that unemployed young people stayed in the area, and continued to face difficulties with their job search. According to this study, the education providers, together with the business community, should improve their methods of forecasting regional workforce needs. At the same time, young people should receive more realistic guidance for their occupational future – and that guidance should be started earlier. / Tiivistelmä Kulttuurimaantieteen tutkimusalaan liittyvä väitöskirja tarkasteli monitieteellisestä näkökulmasta nuorten ammatillisen koulutuksen jälkeisiä työuraan liittyviä kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Sosiaalisen tilan teoria ja kulttuurihistoriallinen toimintateoria muodostivat työn teoreettisen viitekehyksen. Yksilö ja hänen toimensa ovat tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa alueen elinvoimaisuutta ja kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen alueellista vaikuttavuutta arvioitiin tässä nuorten yksilöllisten ja perustutkintokohtaisten kokemusten pohjalta. Väitöskirjan tarkoitus oli empiirisin menetelmin luoda tietoa ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmiin ja sitä kautta tehostaa ja nopeuttaa nuorten pääsyä työmarkkinoille. Elinkeinoelämälle ja ammattiin valmistuville nuorille on tärkeää nopea työllistyminen tai jatko-opintoihin pääseminen. Tässä tutkimuksessa seurattiin kahdesta pohjoissuomalaisen ammattiopiston monialaisesta yksiköstä ammatilliseen perustutkintoon valmistuneiden nuorten varhaisia työelämä- ja jatko-opintopolkuja noin neljän vuoden aikana. Tutkimusongelmat liittyivät siihen, toteutuivatko ammatillisen perustutkintokoulutuksen suorittaneiden nuorten odotukset ja voidaanko opintojen aikaisten tulosten ja varhaisten työelämäpolkujen perusteella tyypitellä nuorten elämänpolkuja perustutkinnoittain. Alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta selvitettiin lisäksi, pysyvätkö nuoret alueella, vai muuttavatko he sieltä pois. Tämä tutkimus auttaa ohjaustahoja tunnistamaan työelämäpoluissaan viivyttelevät ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ohjaamaan heitä mahdollisimman aikaisin heidän tarvitsemallaan tavalla. Keskeinen havainto oli, että nuorten odotukset eivät toteutuneet useissa perustutkinnoissa. Näissä tapauksissa nuoret jäivät joko työttömiksi tai suuntasivat uusiin opintoihin. Samoin havaittiin, että työttömyyttä kokeneet nuoret jäivät opiskelupaikkakunnalleen ja että he kokivat monenlaisia vaikeuksia työn hakuun liittyvissä asioissa. Tämän tutkimuksen mukaan koulutuksen järjestäjien tulee parantaa omia ennakointimenetelmiään yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja samanaikaisesti tulee lisätä nuoriin kohdistuvaa realistista tulevaisuusohjausta sekä aloittaa se nykyistä aikaisemmin.

Abstract The purpose of this study was to analyse how highly educated people with physical and/or sensor disabilities (PwD) integrate in the information and communication technology (ICT) sector. The approach was the experience of PwD. In stead of earlier single approach studies, the aim of the study was to identify factors, which are influencing on ICT field study place selection, and which are improving their employment and which factors push ahead them to carry on in the ICT field. One of the interviewees summarized: Don’t give the lead to others! In general, ICT-sector work has been seen as work that does not require physical capability from an employee, and usually the work is not physically demanding. Therefore, ICT sector work can be consireded to be suitable for PWD employees. This study was carried out by using a qualitative research method. It was an empirical study that took into account elements of social research. The empirical material was based on 21 semi-structured interviews involving eight women and thirteen men, and all of them had physical and/or sensor disability. The interviewees were offered the opportunity to share their experiences as freely as possible. The severity, age and work experience of the persons involved in the study varied widely. All of the interviewees were Finnish citizens and at the time of the study they lived in Finland, and all of the interviewees had been in ICT field or suited studies in tertiary level. They had also been working or they were working in the ICT sector during the interviews. The study showed that disability has a major impact on the choice of the place where ICT is studied. The interviewees were well aware of the constraints caused by their injuries. The interviewed persons had found workplaces easily in the ICT sector. However, a few interviewees mentioned that disability had had a negative impact on individual job search processes. The study also showed that people with disabilities are able to work independently in the ICT field and integrate into the work community. Nearly all of the interviewees had a long career in the work of their first employer and they had progressed well in the career. The results of the dissertation are to encourage young people with disabilities to acquire higher education and work life more actively than before, as well as their teachers and employers to pay more attention to competence and eligibility than to disability. The encouragement of family and individual teachers was also seen as a major factor in starting the university studies. During the research, it was also found that factors relevant to employment include the networks and know-how created during the studies. This study also challenges people responsible for recruiting in companies to evaluate their own values and attitudes towards different people. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, kuinka korkeasti koulutetut fyysisesti vammaiset tai aistivammaiset henkilöt integroituvat tieto- ja viestintäteknologia-alalle (ICT). Näkökulmana oli vammaisten oma kokemus. Aikaisempien yhden näkökulman tutkimusten sijaan tämä tutkimus etsi tekijöitä, jotka vaikuttavat ICT-alan opiskelupaikan valintaan, edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä ja kannustavat heitä jatkamaan ICT-alalla. Yksi haastateltu tiivistikin asian osuvasti seuraavasti: Älä anna muille etumatkaa! Yleisesti ICT-alan työn ei nähdä vaativan fyysisiä ominaisuuksia, eikä työ ole yleensä ruumiillisesti raskasta. ICT-alan työn voidaan katsoa soveltuvan hyvin henkilöille, joilla on rajoitteita vammoistaan johtuen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa otettiin huomioon sosiaalitutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto perustui 21 semi-strukturoituun haastatteluun, joihon osallistui kahdeksan naista ja 13 miestä. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus kertoa kokemuksistaan mahdollisimman vapaasti. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vammojen vaikeusaste, ikä ja työkokemus vaihtelivat laajasti. Kaikki haastatellut olivat suomalaisia, ja he olivat opiskelleet ICT-alaa korkeakouluissa sekä työskennelleet tai työskentelivät tutkimuksen aikana ICT-alalla. Tutkimus osoitti, että vammaisuus vaikuttaa merkittävästi ICT-alan opiskelupaikan valintaan. Haastateltavat tunnistivat hyvin vammoistaan johtuvat rajoitteet. Haastatellut työllistyivät tutkimuksen perusteella hyvin ICT-alan työtehtäviin. Muutama haastateltava tosin mainitsi, että vammaisuus oli vaikuttanut negatiivisesti yksittäisissä työpaikkahakuprosesseissa. Tutkimus osoitti myös, että vammaiset henkilöt pystyvät työskentelemään ICT-alan työtehtävissä itsenäisesti, ja että he integroituvat työyhteisöön. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli pitkä työura ensimmäisen työnantajansa palveluksessa, ja he olivat edenneet työuralla hyvin. Väitöskirjan tulosten toivotaan rohkaisevan vammaisia nuoria hakeutumaan korkeakouluopintoihin ja työelämään aikaisempaa aktiivisemmin sekä heidän opettajiaan ja työnantajiaan kiinnittämään enemmän huomiota osaamiseen ja kelpoisuuteen kuin vammaisuuteen. Perheen ja yksittäisten opettajien kannustus nähtiin tutkimuksessa myös korkeakouluopintojen aloittamisen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös, että työllistymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat opiskelujen aikana luodut verkostot ja osaaminen. Tämä tutkimus haastaa myös yrityksissä rekrytoinneista vastaavia henkilöitä arvioimaan omia arvojaan ja asenteitaan erilaisia ihmisiä kohtaan.