Abstract This thesis addresses the realisation of the regional development task of higher education in response to new regional and national challenges. This regional study investigates how the third task of regional development can be ‎understood and was addressed at Laurea University of Applied Sciences (UAS). In this qualitative study as research continuum: action research is used in the investigation of an organisational-regional change, the integrated perspective of the design research is in the systemising of design and a multiple case study research is integrated for bringing an understanding of a research scope and in addition it can produce new knowledge for design and action. The unit of analysis was a case study and the analysis was undertaken using empirical, in-depth data collected between May 2001 and September 2012. This study provides new and critical insights into the integration of regional development and regionally focused higher education within emergent value networks. In the centre of the study, there is the collectively developed integrative model at Laurea UAS, specifically, the student-centred integration of regional development, research and development (R&D) and higher education functions. Here, in this operative environment, close proximity with an integrated web of R&D activities and projects produces new knowledge. This investigation into the new “third task” of the regionally focused university focuses on the development of new knowledge from value networks and externalities, within which R&D activities steer the direction of new knowledge. This research uses an integrative model to examine the dynamic workings of an emerging networked innovative collaborative environment, consisting of UAS spin-offs and initiatives for knowledge-based economic development, and strategic alliances ‎between the actors of the regional knowledge flows that are rapidly extending towards more global networking and interaction with international externalities. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tutkimuskysymys on seuraava: Miten aluekehitystehtävää voidaan ymmärtää, suunnitella ja toteuttaa ammattikorkeakoulussa? Tutkimuksen viitekehys on Laurea-ammattikorkeakoulussa yhteisöllisesti kehitetty integratiivinen toimintamalli, joka yhdistää aluekehitystehtävän ja opiskelijakeskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan. Tutkimuksen analysointiyksikkö on toteutunut näyttö, jossa opiskelun ja alueellisen tutkimus- ja kehitystyön yhdistämisellä on keskeinen rooli. Tutkimuksessa toteutettu toimintatutkimus kohdistuu ammattikorkeakoulun muutoksen ‎tutkimiseen, ensisijaisesti tutkitaan aluekehitystehtävän toteuttamista ja siihen liittyviä muutoksia, ‎vuorovaikutuksia ja toteutusmalleja. Tutkimukseen sisältyvän suunnittelututkimuksen näkökulma on ‎suunnittelun systematisointi. Sen tavoite on tutkia, jotta voidaan kehittää, parantaa ‎ja arvioida malleja, käsitteistöjä, luokituksia, metodologiaa, artefakteja ja palveluja. Tapaustutkimus tässä tutkimuksessa vuorostaan tuottaa syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä lisää tietämystä suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Toteutettu integratiivinen toimintamalli yhdistää aluekehitystehtävän ja sekä toiminnassa kehittyvät kansainväliset arvoverkostot että alueelliset avainprofiilit, strategiat ja innovaatiojärjestelmän aktiviteetit. Toteutuksen toimintalogiikka yhdistää strategioiden, visioiden, luovuuden ja ajattelun syklisen maailman kehittämispohjaiseen oppimiseen ammattikorkeakoulussa. Toiminnan alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee palvelujen, teollisuuden ja korkeakoulun yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, erityisesti yhteisöllisen toimintatavan, oppimisen integroitumisen, turvallisuuden sekä osaamisen, palvelujen ja tuotteiden kehittämisen alueella. Samalla integratiivinen toiminta edistää alueen kehittämistä tuottaen tietovarantoa sekä kansainvälistä verkostoitumista ja osaamista yksilöille, työyhteisöille ja alueelle.

Abstract This research project explores how notions of Canadian exceptionalism are being challenged and/or reproduced in responses of students of seven Canadian universities to a survey related to internationalization of higher education. The study analyses data from surveys (n=1451) completed by undergraduate students in different disciplines collected between 2013 and 2015. This data is part of a larger database of surveys that was developed within the Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) research project (2012–2016). This research adopts a mixed-methods approach to the analysis of quantitative and qualitative data. A post-representational approach to the methodology of social cartography is used to map two facets of the data. These facets are the general discursive field in which various exceptionalist tendencies are being contested and/or reproduced, and the multiple dimensions of articulations of exceptionalist tendencies. Canadian exceptionalism is in this research understood as a complex set of self-constitutive discursive practices, policies, self-perceptions and assumptions that simultaneously affirm and construct an imaginary of Canadian society and Canadian nationals as morally, ethically and culturally superior by exalting both the nationals’ and the nation-state’s inherent character as already good global citizens. Exceptionalism is used as an umbrella term that joins together several problematic aspects of unexamined ennobled narratives about the nation and national subjects. In this research the concept of exceptionalism is developed by drawing on multiple critiques of different aspects of liberal subjectivities. The findings suggest that exceptionalist tendencies and articulations can be observed in the responses of both international and Canadian students. They also suggest that while critical thinking and engagement with diversity are valued highly by almost all students, the responses in the survey exhibit a high level of ambivalence in terms of how (and to what extent) critical thinking is deployed, while diversity is often constructed in commodified ways that seem to indicate a desire for consumption of the Other’s difference for personal and/or national benefit. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kanadalaista poikkeuksellisuutta koskevien käsitysten haastamista ja/tai toisintamista seitsemän kanadalaisen yliopiston opiskelijoiden vastauksissa kyselyyn, joka liittyi korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Aineisto (n=1451) on kerätty eri alojen kandidaattivaiheen opiskelijoilta vuosina 2013–2015 ja se on osa laajempaa Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) -projektissa (2012–2016) syntynyttä kyselytietokantaa. Tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa laadullisen ja määrällisen aineiston analyysiin. Aineistoa kartoitetaan kahdesta näkökulmasta jälkiedustuksellisen sosiaalisen kartografian avulla. Nämä näkökulmat ovat 1) yleinen diskursiivinen kenttä, jossa erilaisia poikkeuksellisuuden tendenssejä haastetaan ja/tai toisinnetaan ja 2) poikkeuksellisuuden tendenssien artikulaatiot ja niiden moninaiset ulottuvuudet. Kanadalainen poikkeuksellisuus ymmärretään tässä tutkimuksessa monimutkaiseksi rakennelmaksi itseään toteuttavia diskursiivisia käytäntöjä, toimintatapoja sekä ihmisten käsityksiä ja oletuksia itsestään, jotka samanaikaisesti vahvistavat ja rakentavat kuvitelmaa kanadalaisesta yhteiskunnasta ja Kanadan kansalaisista moraalisesti, eettisesti ja kulttuurisesti ylempiarvoisina ihmisinä ylistämällä kansalaisten ja kansallisvaltion luonnetta luonnostaan hyvinä maailmankansalaisina. Poikkeuksellisuutta käytetään ylemmän tason terminä, joka nostaa esiin useita ongelmallisia näkökulmia tutkimattomiin kansakuntaa ja kansalaisia koskeviin ylevyyden narratiiveihin. Poikkeuksellisuuden konseptia rakennetaan tässä tutkimuksessa viimeaikaisen liberaalin subjektiivisuuden eri näkökulmia koskevan kritiikin pohjalta. Tulokset viittaavat siihen, että poikkeuksellisuuden tendenssejä ja artikulaatioita esiintyy sekä ulkomaisten että kanadalaisten opiskelijoiden vastauksissa. Vaikka tulosten perusteella lähes kaikki opiskelijat arvostavat vastauksissaan kriittistä ajattelua ja moninaisuuden kohtaamista, vastauksista välittyy hyvin ristiriitainen näkemys siitä, miten (ja missä määrin) kriittistä ajattelua lopulta hyödynnetään. Tällöin diversiteetti jäsentyy usein kulutushyödykkeen tavoin osoittaen ilmeistä halua käyttää toisen erilaisuutta oman ja/tai kansallisen edun hyväksi.

Abstract The role of higher education as an essential component of the productive economy has been emphasized in the 21stcentury, resulting in a constant need to demonstrate compliance and excellence to various stakeholders. To achieve this, a large variety of internal and external evaluation processes have been developed. However, to connect these evaluations with continuous improvement has often proved challenging due to factors arising from organizational complexity. This compilation dissertation examines how various quality evaluations in higher education could be integrated in a meaningful and synergistic manner. Integration is analyzed both horizontally across the three missions of the university, as well as vertically ranging from external evaluations to self-assessment. The four research articles each support this whole from a different viewpoint. The results of the articles are complemented by a literature review of chosen relevant topics on quality management and evaluation in higher education. The results of this work suggest that a planned process of evaluations starting from the institution level could help evaluations build upon each other and to drive continuous improvement. A holistic view on evaluation and evaluation criteria could be of use in avoiding sub-optimization and ensuring that issues such as stakeholder engagement and societal impact are included in evaluations. The integration of evaluations would constitute a part of integrating an institution’s management system and advance unity of effort. The ubiquitous concept of excellence can be seen as linking factor in integration, and an excellence award model was used as an example of a holistic evaluation framework. The theoretical contribution of this study contributes in the discussion regarding quality evaluation, excellence and the integration of management activities in higher education. For practitioners this dissertation work provides both practical tools arising from the results of the research articles, as well as a synthesis of theoretical and practical issues that should be accounted for when developing quality evaluation approaches in institutions of higher education. / Tiivistelmä Korkeakoulujen rooli tuottavan talouden olennaisena osana on korostunut uudella vuosituhannella. Tästä on seurannut jatkuva tarve osoittaa vaatimustenmukaisuutta ja erinomaisuutta eri sidosryhmille. Tämän seurauksena on kehitetty suuri määrä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia arviointiprosesseja. Kuitenkin näiden prosessien yhdistäminen toiminnan jatkuvan kehittämiseen on usein osoittautunut haastavaksi johtuen organisatorisesta monimutkaisuudesta. Tässä kokoomaväitöskirjassa tarkastellaan, kuinka erityyppisiä laadunarviointeja korkeakoulutuksessa voitaisiin integroida mielekkäällä ja synergistisellä tavalla. Integraatiota tarkastellaan niin horisontaalisesti yliopiston kolmen tehtävän läpi, kuin myös vertikaalisesti ulkoisista arvioinneista itsearviointiin. Väitöskirjaan liittyvät tutkimusartikkelit tukevat tätä tutkimusongelmaa eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsaus tukee artikkelien tuloksia valittujen laatujohtamisen ja arvioinnin aiheiden tarkastelun kautta. Tämän työn tuloksien mukaan suunnitelmallinen arviointikokonaisuus lähtien korkeakoulutasolta voisi tukea arviointien tulosten kumuloitumista ja edistää jatkuvaa kehittämistä. Holistinen näkökulma arviointiin ja arviointikriteereihin voisi ehkäistä osaoptimointia ja varmistaa, että seikkoihin kuten sidosryhmien osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus huomioidaan arvioinneissa. Arviointien integrointi tukisi osaltaan korkeakoulun johtamisjärjestelmän integrointia ja edistäisi yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Erinomaisuuden yleistynyttä käsitettä voidaan pitää yhdistävänä tekijänä integraation toteutumisessa, ja siihen perustuvaa laatupalkintomallia käytettiin työssä esimerkkinä holistisesta arviointimallista. Väitöskirjatyön teoreettinen kontribuutio liittyy korkeakoulujen laadunarvioinnin, erinomaisuuden ja johtamistoimien integroinnin tieteelliseen keskusteluun. Käytännön työn kannalta tutkimustulokset tarjoavat käytännön työkaluja artikkelien tulosten kautta, sekä yhdistelmän teoreettisista ja käytännön seikoista jotka tulisi huomioida korkeakoulun laadunarviointia kehitettäessä.

Abstract The purpose of this study was to analyse how highly educated people with physical and/or sensor disabilities (PwD) integrate in the information and communication technology (ICT) sector. The approach was the experience of PwD. In stead of earlier single approach studies, the aim of the study was to identify factors, which are influencing on ICT field study place selection, and which are improving their employment and which factors push ahead them to carry on in the ICT field. One of the interviewees summarized: Don’t give the lead to others! In general, ICT-sector work has been seen as work that does not require physical capability from an employee, and usually the work is not physically demanding. Therefore, ICT sector work can be consireded to be suitable for PWD employees. This study was carried out by using a qualitative research method. It was an empirical study that took into account elements of social research. The empirical material was based on 21 semi-structured interviews involving eight women and thirteen men, and all of them had physical and/or sensor disability. The interviewees were offered the opportunity to share their experiences as freely as possible. The severity, age and work experience of the persons involved in the study varied widely. All of the interviewees were Finnish citizens and at the time of the study they lived in Finland, and all of the interviewees had been in ICT field or suited studies in tertiary level. They had also been working or they were working in the ICT sector during the interviews. The study showed that disability has a major impact on the choice of the place where ICT is studied. The interviewees were well aware of the constraints caused by their injuries. The interviewed persons had found workplaces easily in the ICT sector. However, a few interviewees mentioned that disability had had a negative impact on individual job search processes. The study also showed that people with disabilities are able to work independently in the ICT field and integrate into the work community. Nearly all of the interviewees had a long career in the work of their first employer and they had progressed well in the career. The results of the dissertation are to encourage young people with disabilities to acquire higher education and work life more actively than before, as well as their teachers and employers to pay more attention to competence and eligibility than to disability. The encouragement of family and individual teachers was also seen as a major factor in starting the university studies. During the research, it was also found that factors relevant to employment include the networks and know-how created during the studies. This study also challenges people responsible for recruiting in companies to evaluate their own values and attitudes towards different people. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, kuinka korkeasti koulutetut fyysisesti vammaiset tai aistivammaiset henkilöt integroituvat tieto- ja viestintäteknologia-alalle (ICT). Näkökulmana oli vammaisten oma kokemus. Aikaisempien yhden näkökulman tutkimusten sijaan tämä tutkimus etsi tekijöitä, jotka vaikuttavat ICT-alan opiskelupaikan valintaan, edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä ja kannustavat heitä jatkamaan ICT-alalla. Yksi haastateltu tiivistikin asian osuvasti seuraavasti: Älä anna muille etumatkaa! Yleisesti ICT-alan työn ei nähdä vaativan fyysisiä ominaisuuksia, eikä työ ole yleensä ruumiillisesti raskasta. ICT-alan työn voidaan katsoa soveltuvan hyvin henkilöille, joilla on rajoitteita vammoistaan johtuen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa otettiin huomioon sosiaalitutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto perustui 21 semi-strukturoituun haastatteluun, joihon osallistui kahdeksan naista ja 13 miestä. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus kertoa kokemuksistaan mahdollisimman vapaasti. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vammojen vaikeusaste, ikä ja työkokemus vaihtelivat laajasti. Kaikki haastatellut olivat suomalaisia, ja he olivat opiskelleet ICT-alaa korkeakouluissa sekä työskennelleet tai työskentelivät tutkimuksen aikana ICT-alalla. Tutkimus osoitti, että vammaisuus vaikuttaa merkittävästi ICT-alan opiskelupaikan valintaan. Haastateltavat tunnistivat hyvin vammoistaan johtuvat rajoitteet. Haastatellut työllistyivät tutkimuksen perusteella hyvin ICT-alan työtehtäviin. Muutama haastateltava tosin mainitsi, että vammaisuus oli vaikuttanut negatiivisesti yksittäisissä työpaikkahakuprosesseissa. Tutkimus osoitti myös, että vammaiset henkilöt pystyvät työskentelemään ICT-alan työtehtävissä itsenäisesti, ja että he integroituvat työyhteisöön. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli pitkä työura ensimmäisen työnantajansa palveluksessa, ja he olivat edenneet työuralla hyvin. Väitöskirjan tulosten toivotaan rohkaisevan vammaisia nuoria hakeutumaan korkeakouluopintoihin ja työelämään aikaisempaa aktiivisemmin sekä heidän opettajiaan ja työnantajiaan kiinnittämään enemmän huomiota osaamiseen ja kelpoisuuteen kuin vammaisuuteen. Perheen ja yksittäisten opettajien kannustus nähtiin tutkimuksessa myös korkeakouluopintojen aloittamisen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös, että työllistymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat opiskelujen aikana luodut verkostot ja osaaminen. Tämä tutkimus haastaa myös yrityksissä rekrytoinneista vastaavia henkilöitä arvioimaan omia arvojaan ja asenteitaan erilaisia ihmisiä kohtaan.

Abstract Speed of information, uncertainty and complexity are increasing in the work-life of the knowledge worker. In addition, solving complex and wicked global problems require cooperation skills as well as ability to learn in collaboration across the disciplines, meaning skills in crossing boundaries. These requirements set new challenges for educating knowledge workers in higher education. Metaskills, such as learning by utilising networks, communication and critical thinking, have become as essential as discipline-specific skills. Metaskills combined with discipline-specific skills are called T-shaped skills. Individuals possessing these skills, so-called T-shaped professionals, are exposed to the experience and the knowledge of other disciplines and thus are recognised as carrying the skills for crossing boundaries. This dissertation examines how a Finnish studio-based pedagogical approach to bachelor education, the LAB Studio Model (LSM), contributes to the education of boundary crossing competence. This qualitative dissertation utilises exploratory as well as design research as its research approach and contains four original publications. First, the characteristics of LSM and the utilisation of studio-based practices in higher education are studied by conducting literature reviews. Second, the internal and external boundary crossing activities are studied by performing case studies, where the new knowledge creation and establishment of learning networks are in focus. Empirical data has been collected by conducting web-based surveys, theme-based student and student team interviews, direct observation, and participative observation. The outcome of this dissertation suggests that LSM offers a potential educational model for learning the skills of boundary crossing, resulting in a T-shaped skill base. The results of this dissertation include new findings on how commonly studio-based education is utilised world wide in higher education, how LSM differs from the existing configurations that utilise the studio-based model in higher education, as well as active internal and external boundary crossing among students. This dissertation contributes to the discussion of university-society collaboration by the new learning configurations, and to the interdisciplinary education of knowledge workers. The results of this dissertation can be utilised in the development of studio-based configurations in higher education. / Tiivistelmä Tiedonvälittämisen nopeus, epävarmuus ja monimutkaisuus lisääntyvät tietotyöläisten työssä. Lisäksi yleismaailmallisten ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen vaatima monialainen yhteistyö, sekä yhdessä oppiminen edellyttävät taitoja erilaisten rajojen ylittämiseen. Nämä vaatimukset asettavat uusia haasteita tietotyöläisten korkeakoulutukselle. Metataidot, kuten vuorovaikutustaidot, verkostojen avulla oppiminen ja kriittinen ajattelu, ovat tulleet yhtä tärkeiksi kuin alakohtaiset taidot. Metataidot yhdistettyinä alakohtaisiin taitoihin muodostavat niin kutsutut T-malliset taidot. T-mallisia taitoja omaavat ammattilaiset ovat altistuneet muiden alojen ammattilaisten kokemuksille ja tietotaidolle, ja siten omaavat taitoja rajojen ylittämiseen monialaisissa työryhmissä. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kuinka suomalaisessa korkeakoulussa kehitetty, studiomallinen ja monialainen tietotyöläisten koulutusmalli, LAB-malli, vastaa rajojen ylittämisen taitojen kouluttamisen haasteeseen. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen eksploratiivista ja kehittämistutkimuksen lähestymistapaa tutkimusprosessissaan. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät studiomallin hyödyntämisen yleisyyteen korkeakoulutuksessa maailmanlaajuisesti, LAB-mallin ominaisuuksiin studiomallina ja opiskelijoiden rajojen ylittämiseen monialaisen koulutuksen aikana. Ensimmäinen julkaisu keskittyy LAB-mallin ominaisuuksien analyysiin ja toinen studiomallin hyödyntämisen selvittämiseen kirjallisuuskatsauksien avulla. Kolmas julkaisu keskittyy rajojen ylittämiseen koulutuksen sisällä uuden tiedon tuottamisen teorian kautta ja neljäs koulutuksen ulkopuolisten rajojen ylittämiseen oppimisverkostojen muodostamisen kautta. Tutkimus tehtiin keräämällä tietoa kyselyillä, teemapohjaisilla opiskelija- ja tiimihaastatteluilla, sekä suoralla, että osallistuvalla tarkkailemisella. Tämä väitöskirja osoittaa, että LAB-malli tarjoaa koulutusmallin rajojen ylittämisen oppimiseen ja siten T-mallisten taitojen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että studiomallin hyödyntäminen on lisääntynyt korkeakoulutuksessa, LAB-malli on omaleimainen verrattuna muihin studiomallia noudattaviin korkeakoulutuksiin ja että koulutuksen aikana opiskelijat ylittävät rajoja aktiivisesti. Tämä väitöskirja osallistuu keskusteluun korkeakoulujen yhteiskunnallisesta yhteistyöstä, sekä monialaisen ja studiomallisen oppimisen mahdollisuuksista tietotyöläisten kouluttamisessa. Tämän väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää edelleen kehitettäessä studiomallisia korkeakoulujen oppimisympäristöjä.