Abstract Currently there is a significant change occurring in the area of Finnish agriculture. The amount of farms is decreasing while the average farm size is increasing. Farms have sought for additional income sources outside of agriculture. Already one third of Finnish farms take part in other business activities in addition to agriculture. The main objective of this doctoral thesis is to increase the understanding of the activities of farm related businesses and to find factors by which their development can be promoted. The subject is analysed from a business management point of view. The thesis covers strategies, business models, resource based theory, business development, factors affecting development, problems, and a need for external support. This study follows the hermeneutic approach. The subject under study is complex and diversified, thus, it is approached qualitatively. The farm related case firms (18 in all) represent food processing, tourism, and machine contracting. Farm related enterprises are a heterogeneous group. Some common features were, however, identified in the case firms. The research confirms earlier knowledge indicating that farm related firms have stronger skills in production than in marketing. There are no official strategy processes in use and the strategic planning and strategy implementation are closer to those of the entrepreneurial school. The resource analysis shows that the resources giving competitive advantage to firms with different business ideas vary even within the same business sector. The research confirms the viewpoint that additional business is not simply a transition stage from agriculture to other business activities, but both of them can be active in parallel. The research shows that there are differences between additional business sectors relating to how easy it is to run the business. Machine contracting seems to pose the least problems compared to the other sectors analysed in this study. The research shows that the entrepreneurs do not recognise the reasons behind the problems. The diversified business practises result in a feeling of being insufficient, especially when the farm takes a part of the resources. Farm related businesses should, even to a greater extent than other small firms, focus their business activities. This research lays a foundation for understanding the business models, resources, and development paths of the farm related businesses and gives recommendations for how to promote additional businesses on farms. / Tiivistelmä Suomen maataloudessa on meneillään voimakas rakennemuutos. Maatilojen määrä vähenee ja tilojen keskikoko kasvaa. Tilat etsivät uusia toimeentulolähteitä maatalouden ulkopuolisista toiminnoista. Jo kolmannes Suomen maatiloista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden lisäksi. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on lisätä ymmärrystä maatilakytkentäisten yritysten toiminnasta ja kehittymisestä sekä löytää tekijöitä, joilla niiden kehittymistä voidaan edistää. Asiaa lähestytään liikkeenjohdon näkökulmasta, minkä sisällä tarkastellaan strategiaa, liiketoimintamalleja, resurssiperusteista teoriaa, muun yritystoiminnan kehittymistä, kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, ongelmia sekä ulkopuolisen avun tarvetta. Tässä väitöskirjassa esitettävä tutkimus on lähtökohdiltaan hermeneuttista. Tutkittava aihe on moni-ilmeinen, joten sitä lähestytään kvalitatiivisesti. Tutkimus on pääosin deskriptiivistä, vaikka lopussa esitetään suosittelevia johtopäätöksiä. Aineistossa mukana olevat maatilakytkentäiset yritykset (yhteensä 18) edustavat elintarvikkeiden jatkojalostusta, matkailua ja koneurakointia. Maatilakytkentäisten yritysten joukko on heterogeeninen. Aineiston yrityksistä tunnistettiin kuitenkin joitain tyypillisiä piirteitä. Asiakaskunta on maantieteellisesti suppealla alueella ja strategiavalintana on erikoistuminen. Yritysten strategia ja toiminta ovat rönsyileviä. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että maatilakytkentäiset yritykset ovat enemmän tuotanto- kuin markkinointiosaajia. Yrityksissä ei ole käytössä virallisia strategiaprosesseja, vaan strategian suunnittelu ja toteutus ovat lähimpänä yrittäjyyskoulukuntaa. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että muun yritystoiminnan pääasiallisena tavoitteena on jatkuva ja vakaa tulovirta viljelijäperheelle. Resurssien tarkastelu osoittaa, että eri liikeidealla toimivilla yrityksillä kilpailuetua tuovat resurssit vaihtelevat myös toimialan sisällä. Tutkimus vahvistaa näkökantaa, että muu yritystoiminta ei ole pelkkä siirtymävaihe maataloudesta yritystoimintaan, vaan niitä voidaan harjoittaa myös yhdessä. Tutkimus osoittaa muun yritystoiminnan toimialan vaikuttavan toiminnan ongelmallisuuteen sekä maatilan kehittymiseen. Urakointi vaikuttaa ongelmattomimmalta muihin aineistossa mukana olleisiin aloihin verrattuna. Yrittäjät kokevat useimmiten ongelmalliseksi markkinoinnin, pääoman sitoutumisen ja ajan puutteen. Tutkimuksen mukaan yrittäjät eivät tunnista ongelmiensa syitä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että avuntarpeen taustalla on liikkeenjohdollisten työkalujen käytön puute ja toimintatapa. Toiminnan hajanaisuus johtaa riittämättömyyden tunteeseen, varsinkin kun maatila vie osan resursseista. Maatilakytkentäisten yritysten tulisikin jopa normaalia pienyritystä tarkemmin rajata toimintaansa. Tutkimus luo pohjaa maatilakytkentäisten yritysten toimintatavan, resurssien ja kehityspolkujen tuntemukselle sekä esittää suosituksia, millä tavoin maatilojen harjoittamaa muuta yritystoimintaa tulisi edistää.

Abstract Speed of information, uncertainty and complexity are increasing in the work-life of the knowledge worker. In addition, solving complex and wicked global problems require cooperation skills as well as ability to learn in collaboration across the disciplines, meaning skills in crossing boundaries. These requirements set new challenges for educating knowledge workers in higher education. Metaskills, such as learning by utilising networks, communication and critical thinking, have become as essential as discipline-specific skills. Metaskills combined with discipline-specific skills are called T-shaped skills. Individuals possessing these skills, so-called T-shaped professionals, are exposed to the experience and the knowledge of other disciplines and thus are recognised as carrying the skills for crossing boundaries. This dissertation examines how a Finnish studio-based pedagogical approach to bachelor education, the LAB Studio Model (LSM), contributes to the education of boundary crossing competence. This qualitative dissertation utilises exploratory as well as design research as its research approach and contains four original publications. First, the characteristics of LSM and the utilisation of studio-based practices in higher education are studied by conducting literature reviews. Second, the internal and external boundary crossing activities are studied by performing case studies, where the new knowledge creation and establishment of learning networks are in focus. Empirical data has been collected by conducting web-based surveys, theme-based student and student team interviews, direct observation, and participative observation. The outcome of this dissertation suggests that LSM offers a potential educational model for learning the skills of boundary crossing, resulting in a T-shaped skill base. The results of this dissertation include new findings on how commonly studio-based education is utilised world wide in higher education, how LSM differs from the existing configurations that utilise the studio-based model in higher education, as well as active internal and external boundary crossing among students. This dissertation contributes to the discussion of university-society collaboration by the new learning configurations, and to the interdisciplinary education of knowledge workers. The results of this dissertation can be utilised in the development of studio-based configurations in higher education. / Tiivistelmä Tiedonvälittämisen nopeus, epävarmuus ja monimutkaisuus lisääntyvät tietotyöläisten työssä. Lisäksi yleismaailmallisten ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen vaatima monialainen yhteistyö, sekä yhdessä oppiminen edellyttävät taitoja erilaisten rajojen ylittämiseen. Nämä vaatimukset asettavat uusia haasteita tietotyöläisten korkeakoulutukselle. Metataidot, kuten vuorovaikutustaidot, verkostojen avulla oppiminen ja kriittinen ajattelu, ovat tulleet yhtä tärkeiksi kuin alakohtaiset taidot. Metataidot yhdistettyinä alakohtaisiin taitoihin muodostavat niin kutsutut T-malliset taidot. T-mallisia taitoja omaavat ammattilaiset ovat altistuneet muiden alojen ammattilaisten kokemuksille ja tietotaidolle, ja siten omaavat taitoja rajojen ylittämiseen monialaisissa työryhmissä. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kuinka suomalaisessa korkeakoulussa kehitetty, studiomallinen ja monialainen tietotyöläisten koulutusmalli, LAB-malli, vastaa rajojen ylittämisen taitojen kouluttamisen haasteeseen. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen eksploratiivista ja kehittämistutkimuksen lähestymistapaa tutkimusprosessissaan. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät studiomallin hyödyntämisen yleisyyteen korkeakoulutuksessa maailmanlaajuisesti, LAB-mallin ominaisuuksiin studiomallina ja opiskelijoiden rajojen ylittämiseen monialaisen koulutuksen aikana. Ensimmäinen julkaisu keskittyy LAB-mallin ominaisuuksien analyysiin ja toinen studiomallin hyödyntämisen selvittämiseen kirjallisuuskatsauksien avulla. Kolmas julkaisu keskittyy rajojen ylittämiseen koulutuksen sisällä uuden tiedon tuottamisen teorian kautta ja neljäs koulutuksen ulkopuolisten rajojen ylittämiseen oppimisverkostojen muodostamisen kautta. Tutkimus tehtiin keräämällä tietoa kyselyillä, teemapohjaisilla opiskelija- ja tiimihaastatteluilla, sekä suoralla, että osallistuvalla tarkkailemisella. Tämä väitöskirja osoittaa, että LAB-malli tarjoaa koulutusmallin rajojen ylittämisen oppimiseen ja siten T-mallisten taitojen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että studiomallin hyödyntäminen on lisääntynyt korkeakoulutuksessa, LAB-malli on omaleimainen verrattuna muihin studiomallia noudattaviin korkeakoulutuksiin ja että koulutuksen aikana opiskelijat ylittävät rajoja aktiivisesti. Tämä väitöskirja osallistuu keskusteluun korkeakoulujen yhteiskunnallisesta yhteistyöstä, sekä monialaisen ja studiomallisen oppimisen mahdollisuuksista tietotyöläisten kouluttamisessa. Tämän väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää edelleen kehitettäessä studiomallisia korkeakoulujen oppimisympäristöjä.