Abstract The purpose of this study was to analyse how highly educated people with physical and/or sensor disabilities (PwD) integrate in the information and communication technology (ICT) sector. The approach was the experience of PwD. In stead of earlier single approach studies, the aim of the study was to identify factors, which are influencing on ICT field study place selection, and which are improving their employment and which factors push ahead them to carry on in the ICT field. One of the interviewees summarized: Don’t give the lead to others! In general, ICT-sector work has been seen as work that does not require physical capability from an employee, and usually the work is not physically demanding. Therefore, ICT sector work can be consireded to be suitable for PWD employees. This study was carried out by using a qualitative research method. It was an empirical study that took into account elements of social research. The empirical material was based on 21 semi-structured interviews involving eight women and thirteen men, and all of them had physical and/or sensor disability. The interviewees were offered the opportunity to share their experiences as freely as possible. The severity, age and work experience of the persons involved in the study varied widely. All of the interviewees were Finnish citizens and at the time of the study they lived in Finland, and all of the interviewees had been in ICT field or suited studies in tertiary level. They had also been working or they were working in the ICT sector during the interviews. The study showed that disability has a major impact on the choice of the place where ICT is studied. The interviewees were well aware of the constraints caused by their injuries. The interviewed persons had found workplaces easily in the ICT sector. However, a few interviewees mentioned that disability had had a negative impact on individual job search processes. The study also showed that people with disabilities are able to work independently in the ICT field and integrate into the work community. Nearly all of the interviewees had a long career in the work of their first employer and they had progressed well in the career. The results of the dissertation are to encourage young people with disabilities to acquire higher education and work life more actively than before, as well as their teachers and employers to pay more attention to competence and eligibility than to disability. The encouragement of family and individual teachers was also seen as a major factor in starting the university studies. During the research, it was also found that factors relevant to employment include the networks and know-how created during the studies. This study also challenges people responsible for recruiting in companies to evaluate their own values and attitudes towards different people. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, kuinka korkeasti koulutetut fyysisesti vammaiset tai aistivammaiset henkilöt integroituvat tieto- ja viestintäteknologia-alalle (ICT). Näkökulmana oli vammaisten oma kokemus. Aikaisempien yhden näkökulman tutkimusten sijaan tämä tutkimus etsi tekijöitä, jotka vaikuttavat ICT-alan opiskelupaikan valintaan, edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä ja kannustavat heitä jatkamaan ICT-alalla. Yksi haastateltu tiivistikin asian osuvasti seuraavasti: Älä anna muille etumatkaa! Yleisesti ICT-alan työn ei nähdä vaativan fyysisiä ominaisuuksia, eikä työ ole yleensä ruumiillisesti raskasta. ICT-alan työn voidaan katsoa soveltuvan hyvin henkilöille, joilla on rajoitteita vammoistaan johtuen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa otettiin huomioon sosiaalitutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto perustui 21 semi-strukturoituun haastatteluun, joihon osallistui kahdeksan naista ja 13 miestä. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus kertoa kokemuksistaan mahdollisimman vapaasti. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vammojen vaikeusaste, ikä ja työkokemus vaihtelivat laajasti. Kaikki haastatellut olivat suomalaisia, ja he olivat opiskelleet ICT-alaa korkeakouluissa sekä työskennelleet tai työskentelivät tutkimuksen aikana ICT-alalla. Tutkimus osoitti, että vammaisuus vaikuttaa merkittävästi ICT-alan opiskelupaikan valintaan. Haastateltavat tunnistivat hyvin vammoistaan johtuvat rajoitteet. Haastatellut työllistyivät tutkimuksen perusteella hyvin ICT-alan työtehtäviin. Muutama haastateltava tosin mainitsi, että vammaisuus oli vaikuttanut negatiivisesti yksittäisissä työpaikkahakuprosesseissa. Tutkimus osoitti myös, että vammaiset henkilöt pystyvät työskentelemään ICT-alan työtehtävissä itsenäisesti, ja että he integroituvat työyhteisöön. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli pitkä työura ensimmäisen työnantajansa palveluksessa, ja he olivat edenneet työuralla hyvin. Väitöskirjan tulosten toivotaan rohkaisevan vammaisia nuoria hakeutumaan korkeakouluopintoihin ja työelämään aikaisempaa aktiivisemmin sekä heidän opettajiaan ja työnantajiaan kiinnittämään enemmän huomiota osaamiseen ja kelpoisuuteen kuin vammaisuuteen. Perheen ja yksittäisten opettajien kannustus nähtiin tutkimuksessa myös korkeakouluopintojen aloittamisen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös, että työllistymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat opiskelujen aikana luodut verkostot ja osaaminen. Tämä tutkimus haastaa myös yrityksissä rekrytoinneista vastaavia henkilöitä arvioimaan omia arvojaan ja asenteitaan erilaisia ihmisiä kohtaan.