Lisensiaatintyö -- Kuopion yliopisto. ympäristötieteiden laitos. / Myös verkkojulkaisuna. Also available on the World Wide Web.

Abstract The purpose of the study was to describe family day care as part of the Finnish day care system, to analyze the views of family day care staff and parents concerning family day care and its quality and, based on these findings, to outline a theoretical model of the key determinants of the quality of family day care. The empirical data were collected through a survey with a focus on open-ended questions concerning family day care and its quality. The survey was carried out in different parts of Finland, and both large and small municipalities from different geographical parts of Finland were included. The response percentage was 93 % for family day care providers and 95 % for family day care supervisors. The parental inquiry was carried out as a case study, and 33 families responded. Methods of both inductive and deductive content analysis were applied. The parents of children in family day care and the family care supervisors listed the following factors as key challenges for the quality of family day care: development of the education and professionality of family day care providers, diversification of the functional contents of family day care and promotion of planning and goal orientation. These requirements are partly contradictory to the quality criteria presented by the day care providers themselves. The family day care providers considered conscious and goal-oriented education and instruction secondary, but underlined the importance of warm togetherness, a home-like environment and individual care. According to the family day care providers, the most important aspect of quality improvement is the need to improve family day care providers' salary and working time regulations and to enhance co-operation and internal welfare within the working community. For theoretically modelling the quality of family day care, four key approaches to quality were applied in the study: 1) family day care provider's personality and professionality, 2) functioning and functional environment of family day care, 3) goals of family day care and 4) impacts of family day care. Apart from the different approaches to quality, the findings also highlighted some matters crucial to the quality of family day care, some of which emerged from the empirical material and some others from a review of the research literature. In the theoretical model of the quality of family day care based on a synthesis of the findings, these factors were divided into five larger categories of factors: 1) societal factors, 2) factors related to the organization of family day care 3) factors related to the educational process, 4) factors related to the family care provider and 5) factors related to the impact of family day care. The model will provide municipalities a scientific basis for evaluating and developing the quality of family day care in co-operation with the staff, children and parents. / Tiivistelmä Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata perhepäivähoitoa osana suomalaista päivähoitojärjestelmää, tarkastella perhepäivähoitohenkilöstön ja vanhempien käsityksiä perhepäivähoidosta ja sen laadusta sekä edellisiin pohjautuen rakentaa teoreettinen jäsennys perhepäivähoidon keskeisistä laatutekijöistä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, jossa painopiste oli perhepäivähoitoa ja sen laatua kartoittavissa avoimissa kysymyksissä. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin sekä pieniä että suuria kuntia maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Vastausprosentiksi muodostui perhepäivähoitajien osalta 93 % ja ohjaajien osalta 95 %. Vanhemmille suunnattu kysely toteutettiin case-luonteisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 33 perhettä. Tutkimusaineiston analyysissa on hyödynnetty sekä induktiivista että deduktiivista sisällön analyysia. Tutkimus osoitti, että perhepäivähoitolasten vanhemmat ja perhepäivähoidon ohjaajat pitävät laadun kannalta keskeisenä haasteena hoitajien koulutuksen ja ammatillisuuden kehittämistä, perhepäivähoidon toimintasisältöjen monipuolistamista sekä toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä. Tämä vaade on osittain ristiriidassa perhepäivähoitajien omien laatukäsitysten kanssa. Perhepäivähoitajat pitävät tietoista ja tavoitteellista kasvattamista ja opettamista toisarvoisena ja korostavat lämminhenkisen yhdessäolon, kodinomaisuuden ja yksilöllisen hoivan merkitystä. Perhepäivähoitajien mukaan laadun kehittämisessä on tärkeintä perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikasäädösten kohentaminen sekä työyhteisön sisäisen yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittäminen. Perhepäivähoidon laadun teoreettisen jäsentämisen perustaksi löytyi tutkimuksessa neljä keskeistä laadun tarkastelukulmaa: 1) perhepäivähoitajan persoonallisuus ja ammattitaito, 2) perhepäivähoidon toiminta ja toimintaympäristö, 3) perhepäivähoidon tavoitteet ja 4) perhepäivähoidon vaikutukset. Laadun eri tarkastelukulmien lisäksi tutkimuksesta löytyi tiettyjä perhepäivähoidon laadun kannalta keskeisiä tekijöitä, joista osa nousi esiin sekä tutkimukseni empiirisestä aineistosta että perhepäivähoidon laatuun liittyvästä tutkimuskirjallisuuskoonnista. Tutkimustulosten synteesinä luodussa perhepäivähoidon laadun teoreettisessa mallissa nämä tekijät on jaoteltu viiteen laajempaan tekijäluokkaan: 1) yhteiskunnalliset tekijät , 2) perhepäivähoidon organisointiin liittyvät tekijät, 3) kasvatusprosessiin liittyvät tekijät , 4) perhepäivähoitajaan kytkeytyvät tekijät sekä 5) perhepäivähoidon vaikutuksiin liittyvät tekijät. Malli antaa kunnille tieteellisesti perustellun pohjan arvioida ja kehittää perhepäivähoidon laatua yhteistyössä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa.

Abstract The purpose of the study was to explain the effects of risk factor targeted lifestyle counselling intervention on quality of lifestyle counselling and on adherence to lifestyle change in stroke patients. Content and characteristics of stroke patient counselling was described (I) with narrative literature review (n=33). Lifestyle habits of hospital-admitted stroke patients were described and explained (II) with cross-sectional design (n=150). Quasi-experimental, nonequivalent control group pretest-posttest design explained (III) the effects of lifestyle counselling intervention on working-age stroke patients’ adherence to lifestyle change (n=75/group). Cross-sectional, explorative between-groups prospective design explained (IV) associations between the quality of counselling and adherence to lifestyle change during the 12-month follow-up (n=98). The literature data was gathered from the databases and analysed with content analysis (I). The empirical data was collected with Lifestyle (II), Adherence to Lifestyle Change (III, IV) and Counselling Quality (IV) instruments. Descriptive statistics, factor analysis, cross-tabulation of variables, logistic regression, and ANCOVA were used for data analysis. Counselling was described with seven themes: information about the disease and concerns regarding stroke, aims of counselling, counselling methods, interaction as a method for counselling, stroke nurse as a counsellor, emotional support and decision making in patient care (I). Patients were overweight or obese (75%) and 86.7% had high waist circumference levels. They generally had rather unhealthy eating habits, were physically inactive and quite highly stressed, and 33.5% drank to excess every month or every week, and 32.9% were current smokers (II). After intervention the experimental group lost their weight at 3 and 6 months, reduced cigarette consumption at 3 months, and increased smoking cessation at 6 months. The experimental group received more support from nurses, family and friends (III). Lifestyle counselling quality was estimated rather good, with the exception of patient-centred counselling, and significantly better by the experimental group. Interactiveness, resources, and advantages of counselling were related to adherence variables (IV). Intervention had effects on lifestyle counselling quality and on adherence to lifestyle change in the short term. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selittää aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) riskitekijöihin kohdistuvan elintapaohjausintervention vaikutuksia elintapaohjauksen laatuun ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Ohjauksen sisältöä ja ominaispiirteitä kuvattiin (I) narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla (n=33). AVH-potilaiden elintapoja (n=150) sairaalaan tulovaiheessa kuvattiin ja selitettiin (II) poikkileikkaustutkimuksella. Kvasikokeellinen tutkimus selitti (III) elintapaintervention vaikutuksia työikäisten AVH-potilaiden elintapamuutokseen sitoutumiseen (n=75/ryhmä). Ohjauksen laadun ja elintapamuutokseen sitoutumisen välistä yhteyttä 12 kuukauden seurannan aikana selitettiin (IV) poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimuksen avulla (n=98). Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin tietokannoista ja analysoitiin sisällön analyysillä (I). Empiirinen data kerättiin elintapamittarilla (II), elintapamuutokseen sitoutumismittarilla (III, IV) ja ohjauksen laatu mittarilla (IV). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin, faktorianalyysillä, ristiintaulukoinnilla, logistisella regressiolla sekä varianssianalyysillä. Seitsemän teemaa kuvasi ohjausta: tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä, ohjauksen tavoitteellisuus, ohjausmenetelmät, vuorovaikutus ohjausmenetelmänä, sairaanhoitaja ohjaajana, emotionaalinen tuki, sekä potilaan hoitoon liittyvä päätöksenteko (I). Potilaista 75% oli ylipainoisia tai lihavia ja suurella osalla vyötärönympärys oli liian suuri (86.7%). He söivät jokseenkin epäterveellisesti, liikkuivat liian vähän ja olivat stressaantuneita. Potilaista 33.5% joi humalahakuisesti kuukausittain tai joka viikko ja 32.9% tupakoi (II). Koeryhmän potilaiden paino laski kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Savukkeiden määrä väheni kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisesta ja tupakoinnin lopettaminen lisääntyi kuuden kuukauden kuluttua. Koeryhmän potilaat saivat enemmän tukea hoitajilta, perheeltä ja ystäviltä (III). Ohjauksen laatu arvioitiin hyväksi, poikkeuksena oli ohjauksen potilaskeskeisyys. Kokonaisuutena ohjauksen laatu arvioitiin paremmaksi koeryhmässä. Vuorovaikutus, resurssit ja ohjauksen vaikutukset olivat selkeimmin yhteydessä elintapamuutokseen sitoutumiseen (IV). Elintapainterventiolla oli vaikutusta elintapaohjauksen laatuun sekä elintapamuutokseen sitoutumiseen lyhyellä aikavälillä.

Abstract The purpose of this study was to describe and predict the quality of counseling of chronically ill adults in hospital. The aim of the first study was to describe the elements of the counseling of chronically ill adults using an integrated literature review (n=31). The aim of the second and third study was to describe and determine the factors predicting the quality of patient counseling. The data was collected with the CQI measurement from chronically ill adults (n=106) and analyzed using statistical methods. The aim of the fourth study was to describe the implementation of the quality of counseling based on documentation. The data were collected from patient records (n=150) and analyzed with deductive-inductive content analysis. There were three typical elements of counseling in the literature review: the counseling needs of chronically ill adults, the implementation of counseling and the impact of counseling. The counseling needs of the chronically ill included knowledge of the disease, emotions and social support. The implementation of counseling concerned need-based counseling interaction and counseling atmosphere. The impact of counseling included compliance with disease treatment and emotional well-being. Based on the survey, the content of counseling was sufficient, but there was lack of counseling about social support and disease prediction. Social support was the strongest predictor of the content of counseling. Half of the respondents received planned counseling and the interaction was good. There was lack of patient-centered counseling and counseling about disease prediction. Preplanned counseling was the strongest predictor for the implementation of counseling. The impact of counseling was the effect of attitudes and treatment, and the effects of disease treatment predicted the impact of counseling. There was little documentation of counseling in the patient records. In particular, there was a lack of counseling on chronically ill adults’ feelings during their hospital visit. They showed that counseling focused on the disease and its treatment and everyday life support. The implementation of counseling was related to the activity of the patient and evaluation of counseling as well as disease treatment and needs of emotional support. According to documentation, the benefits of counseling were seen as competence in self-care and handling symptoms. The information generated by the study may be utilized in counseling of chronically ill adults as well as in basic and continued nursing education. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ennustaa pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden ohjauksen laatua sairaalassa. Ensimmäinen osatutkimus kuvaili pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen tunnuspiirteitä integroidulla kirjallisuuskatsauksella (n=31). Toinen ja kolmas osatutkimus kuvaili ja ennusti ohjauksen laatua pitkäaikaissairaiden aikuisten arvioimana. Aineisto kerättiin Ohjauksen laatu -kyselylomakkeella pitkäaikaissairailta (n=106) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Neljäs osatutkimus kuvaili pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatua kirjaamisen perusteella. Aineisto kerättiin potilasasiakirjoista (n=150) ja analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan ohjauksen tunnuspiirteitä olivat ohjaustarpeet, ohjauksen toteutus ja hyödyt. Pitkäaikaissairaiden ohjaustarve liittyi tietoon sairaudesta, tunteisiin ja sosiaaliseen tukeen. Ohjauksen toteutus ilmeni yksilöllisten ohjaustarpeiden, vuorovaikutuksen ja ilmapiirin huomioimisena. Ohjauksen hyödyt olivat hoitoon sitoutuminen ja emotionaalinen hyvinvointi. Kyselyaineiston perusteella ohjaus oli sisällöllisesti riittävää, mutta sosiaalinen tuki ja tutkimustulosten ohjaus oli heikkoa. Ohjauksen sisällön laatua voimakkaimmin ennusti saatu ohjaus sosiaalisesta tuesta. Vastaajista puolet piti ohjauksen toteutusta suunnitelmallisena ja vuorovaikutusta hyvänä. Potilaslähtöisyydessä ja sairauden ennusteen ohjauksessa oli parannettavaa. Ohjauksen toteutuksen laatua voimakkaimmin ennusti ohjauksen suunnitelmallisuus. Ohjauksen hyötyjä olivat vaikutus asenteisiin ja sairauden hoitoon, ja ohjauksen hyötyä ennusti vaikutus sairauden hoitoon. Ohjausmenetelmiä ja -materiaaleja pidettiin hyvinä. Potilasasiakirjoihin ohjausta kirjattiin niukasti. Erityisesti ohjaus sairauden aiheuttamista tunteista oli vähäistä. Ohjaus oli sairauden ja sen hoidon sekä arkielämän tukea. Ohjauksen toteutus muodostui pitkäaikaissairaiden aktiivisuudesta ohjaustilanteissa ja ohjauksen arvioinnista sekä sairauteen ja emotionaaliseen tukeen liittyvistä ohjaustarpeista. Ohjauksen hyötyjä kuvattiin itsehoidon osaamisena ja sairauden oireiden hallintana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää pitkäaikaissairaiden ohjauksen kehittämisessä sekä hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Abstract The study had two phases. The aim of the first phase was to describe and explain the quality of counselling as assessed by patients and nursing staff. The aim of the second phase was to define the concept of counselling and to test its structure. The data of the first phase of the study was gathered by postal survey from patients (n = 844) and nursing staff (n = 916) in Oulu university hospital. In the analysis, basic and multiple variable methods and content analysis was used. The results yielded a theme for further study for the second phase of the study. During the second phase, the concept of counselling was defined by concept analysis. The structure of the concept of counselling was tested with the aid of confirmatory factor analysis using data of the first phase (n = 844) of the study as data. The results of the first and second phase of the study were combined into a hypothetical counselling quality model. The resources available for counselling were relatively good but the time was insufficient. Nursing staff's counselling knowledge and skills were relatively good. Patients regarded the attitudes of the nursing staff as partly negative. Of the different counselling methods, individual oral counselling was the only on which the staff had good command. One in three patients received no written counselling material. In addition, one in five patients considered that counselling was not patient-centred. Interactivity was well implemented. However, before coming to the hospital, patients did not receive sufficient counselling on matters related to their illness and its treatment. During their stay at hospital, counselling on social support was insufficient. Counselling had little or no impact on one in three patients. Counselling had the least effect on the receipt of information by relatives. As a whole, patients did however consider counselling as being good. Counselling was defined as an action linked to the context, i.e. the background, of the patient and the nursing staff that was based on interaction, active and goal-oriented. According to the hypothetical model developed, the quality of counselling meant that counselling is based on the professional responsibility of the nursing staff, action linked to the context, i.e. the background, of the patient and the nursing staff that is based on interaction, active and goal-oriented, implemented with appropriate resources, sufficient and has an impact. The results of the study can be used in counselling theory formulation, improvement of counselling quality and in basic and continuing nursing education. / Tiivistelmä Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvailla ja selittää ohjauksen laatua potilaiden ja hoitohenkilöstön arvioimana. Tutkimuksen toisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä ohjaus-käsite ja testata käsitteen rakenne. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyillä mittareilla postikyselynä Oulun yliopistollisen sairaalan potilailta (n = 844) ja hoitohenkilöstöltä (n = 916). Aineiston analyysissä käytettiin perus- ja monimuuttujamenetelmiä sekä sisällönanalyysiä. Tulokset tuottivat jatkotutkimusaiheen tutkimuksen toiseen vaiheeseen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ohjaus-käsite määriteltiin käsiteanalyysillä, jonka aineisto kerättiin harkinnanvaraisesti Medline-, Cinahl- ja Medic-tietokannoista (n = 32) ja käsihakuina yleisteoksista (n = 6). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena määriteltiin ohjaus-käsite. Teoreettisen käsitteenmuodostuksen jälkeen ohjaus-käsitteen rakenne testattiin konfirmatorisella faktorianalyysillä. Aineistona käytettiin tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistoa (n=844). Tutkimuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset yhdistettiin ohjauksen laadun hypoteettiseksi malliksi. Ohjauksen resurssit olivat kohtalaiset, mutta ohjausaika oli riittämätöntä. Hoitohenkilöstön tiedot ja taidot ohjata olivat kohtalaisen hyvät. Potilaiden mielestä hoitohenkilöstön asenteet olivat osittain kielteisiä, vaikka hoitohenkilöstö piti niitä myönteisinä. Ohjausmenetelmistä hoitohenkilöstö hallitsi hyvin vain suullisen yksilöohjauksen. Kolmannes potilaista ei saanut kirjallista ohjausmateriaalia lainkaan. Lisäksi viidennes potilaista arvioi, ettei ohjaustoiminta ollut potilaslähtöistä. Ohjauksen suunnittelussa ja arvioinnissa ei aina otettu potilaan taustatekijöitä huomioon. Vuorovaikutus toteutui hyvin. Ohjaus oli kuitenkin osittain riittämätöntä varsinkin ennen sairaalaan tuloa sairauteen ja sen hoitoon liittyvien asioiden osalta sekä sairaala-aikana sosiaalisen tuen osalta. Potilaslähtöinen ohjaustoiminta, ohjauksen riittävyys ja kokonaislaatu selittivät ohjauksen vaikutuksia. Ohjauksella oli vähän tai ei lainkaan vaikutusta kolmannekseen potilaista. Vähiten ohjaus vaikutti omaisten tiedonsaantiin. Kokonaisuudessaan potilaat pitivät ohjauksen laatua hyvänä. Ohjaus määriteltiin potilaan ja hoitohenkilöstön kontekstiin eli taustatekijöihin sidoksissa olevaksi, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaksi, aktiiviseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Ohjauksen lähtökohtana on potilaan ja hoitohenkilöstön konteksti, jonka kohtaaminen edellyttää vuorovaikutukselta kaksisuuntaisuutta. Vuorovaikutus on keino, jolla ohjaussuhdetta rakennetaan. Onnistunut vuorovaikutteinen ohjaussuhde mahdollistaa potilaan ja hoitohenkilöstön välisen aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan. Kehitetyn hypoteettisen mallin mukaan ohjauksen laadulla tarkoitettiin sitä, että ohjaus on hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaan ja hoitohenkilöstön kontekstiin eli taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ohjauksen teorianmuodostuksessa, ohjauksen laadun kehittämisessä sekä hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Abstract The role of higher education as an essential component of the productive economy has been emphasized in the 21stcentury, resulting in a constant need to demonstrate compliance and excellence to various stakeholders. To achieve this, a large variety of internal and external evaluation processes have been developed. However, to connect these evaluations with continuous improvement has often proved challenging due to factors arising from organizational complexity. This compilation dissertation examines how various quality evaluations in higher education could be integrated in a meaningful and synergistic manner. Integration is analyzed both horizontally across the three missions of the university, as well as vertically ranging from external evaluations to self-assessment. The four research articles each support this whole from a different viewpoint. The results of the articles are complemented by a literature review of chosen relevant topics on quality management and evaluation in higher education. The results of this work suggest that a planned process of evaluations starting from the institution level could help evaluations build upon each other and to drive continuous improvement. A holistic view on evaluation and evaluation criteria could be of use in avoiding sub-optimization and ensuring that issues such as stakeholder engagement and societal impact are included in evaluations. The integration of evaluations would constitute a part of integrating an institution’s management system and advance unity of effort. The ubiquitous concept of excellence can be seen as linking factor in integration, and an excellence award model was used as an example of a holistic evaluation framework. The theoretical contribution of this study contributes in the discussion regarding quality evaluation, excellence and the integration of management activities in higher education. For practitioners this dissertation work provides both practical tools arising from the results of the research articles, as well as a synthesis of theoretical and practical issues that should be accounted for when developing quality evaluation approaches in institutions of higher education. / Tiivistelmä Korkeakoulujen rooli tuottavan talouden olennaisena osana on korostunut uudella vuosituhannella. Tästä on seurannut jatkuva tarve osoittaa vaatimustenmukaisuutta ja erinomaisuutta eri sidosryhmille. Tämän seurauksena on kehitetty suuri määrä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia arviointiprosesseja. Kuitenkin näiden prosessien yhdistäminen toiminnan jatkuvan kehittämiseen on usein osoittautunut haastavaksi johtuen organisatorisesta monimutkaisuudesta. Tässä kokoomaväitöskirjassa tarkastellaan, kuinka erityyppisiä laadunarviointeja korkeakoulutuksessa voitaisiin integroida mielekkäällä ja synergistisellä tavalla. Integraatiota tarkastellaan niin horisontaalisesti yliopiston kolmen tehtävän läpi, kuin myös vertikaalisesti ulkoisista arvioinneista itsearviointiin. Väitöskirjaan liittyvät tutkimusartikkelit tukevat tätä tutkimusongelmaa eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsaus tukee artikkelien tuloksia valittujen laatujohtamisen ja arvioinnin aiheiden tarkastelun kautta. Tämän työn tuloksien mukaan suunnitelmallinen arviointikokonaisuus lähtien korkeakoulutasolta voisi tukea arviointien tulosten kumuloitumista ja edistää jatkuvaa kehittämistä. Holistinen näkökulma arviointiin ja arviointikriteereihin voisi ehkäistä osaoptimointia ja varmistaa, että seikkoihin kuten sidosryhmien osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus huomioidaan arvioinneissa. Arviointien integrointi tukisi osaltaan korkeakoulun johtamisjärjestelmän integrointia ja edistäisi yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Erinomaisuuden yleistynyttä käsitettä voidaan pitää yhdistävänä tekijänä integraation toteutumisessa, ja siihen perustuvaa laatupalkintomallia käytettiin työssä esimerkkinä holistisesta arviointimallista. Väitöskirjatyön teoreettinen kontribuutio liittyy korkeakoulujen laadunarvioinnin, erinomaisuuden ja johtamistoimien integroinnin tieteelliseen keskusteluun. Käytännön työn kannalta tutkimustulokset tarjoavat käytännön työkaluja artikkelien tulosten kautta, sekä yhdistelmän teoreettisista ja käytännön seikoista jotka tulisi huomioida korkeakoulun laadunarviointia kehitettäessä.

Abstract Chemical treatment is considered best available technology for purification of peat extraction runoff in Finland, due to its capability to remove dissolved organic carbon (DOC), suspended solids and nutrients. However, lack of optimisation and adaptation of this method for purification of diffuse pollution sources, e.g., peat extraction runoff, has led to significant fluctuations in purification efficiency. This thesis evaluated the suitability of commercially available coagulants for the treatment of typically humic water. Inorganic (ferric sulphate, aluminium sulphate and a mixed product) and organic (polyDADMAC, polyamine, chitosan and tannin products) coagulants were studied. Investigations included assessment of required dosage and the influence of process parameters (pollutant concentration, mixing, water pH and temperature) on coagulant performance. In addition, the process conditions in existing treatment systems were examined in field experiments aimed at identifying possible factors affecting purification. Ferric sulphate (FS) was the most effective of the coagulants tested. It produced excellent flocs and achieved higher removal efficiency, particularly for DOC, than the other coagulants. However, the dosage required for FS was significantly higher than for e.g., polyDADMAC and chitosan. Moreover, samples treated with FS displayed high iron concentration and acidic pH. The organic polymers achieved satisfactory results, but further research is needed before they can become viable alternatives to metal salts. The quality of peat extraction runoff water was found to vary significantly. It was also observed that variations in DOC concentration, even for particulate rich samples, controlled coagulant dosage and, consequently, treatment efficiency. For inorganic coagulants, mixing provided during flocculation had a more significant influence on purification than mixing provided during coagulation. This is relevant hence in now existing treatment facilities no mixing is employed during flocculation. Based on the research conducted, suggestions were formulated for process optimisation aimed at reducing variations in purification efficiency, thus increasing the reliability of the method and reducing related environmental impacts. / Tiivistelmä Turvetuotannon valumavesien käsittelyssä yksi parhaista käyttökelpoisistatekniikoista on kemiallinen käsittely, koska se pystyy poistamaan valumavedestä liukoista orgaanista hiiltä (DOC), kiintoainetta ja ravinteita. Tästä huolimatta kemiallisen käsittelyn optimointia ei ole tehty hajakuormitukselle, kuten turvetuotannon valumavesille, minkä seurauksena valumavesien puhdistustuloksissa on suurta vaihtelua. Tässä väitöstyössä tutkittiin markkinoilla saatavilla olevien kemikaalien sopivuutta turvetuotannon humuspitoisille valumavesille. Tutkimuksessa testattiin epäorgaanisia (ferrisulfaatti, alumiinisulfaatti ja näiden sekoitus) ja orgaanisia (polyDADMAC, polyamiini, kitosaani ja tanniinipohjaisia polymeerejä) koagulanttikemikaaleja. Tutkimuksessa selvitettiin koagulanttien annostarpeet sekä erilaisten prosessiparametrien (vedenlaatu, sekoittaminen, pH ja lämpötila) vaikutus koagulanttien toimintaan. Laboratoriotutkimusten lisäksi väitöstyö sisälsi kenttämittauksia turvetuotannon valumavesien tyypillisten kemiallisen vesienkäsittelyn prosessiparametrien selvittämiseksi. Tutkituista koagulanteista rautasulfaatti oli tehokkain. Se tuotti hyvin laskeutuvaa flokkia ja poisti parhaiten valumavesien orgaanista ainesta. Rautasulfaatti vaati kuitenkin selkeästi suuremman annostuksen kuin esimerkiksi polyDADMAC ja kitosaani. Lisäksi puhdistettuun veteen jäi paljon rautaa ja vesi oli hapanta. Orgaanisilla kemikaaleilla saavutettiin myös kohtalainen/melko hyvä puhdistustulos, mutta lisää tutkimusta tarvitaan ennen kuin ne voivat olla vaihtoehtona epäorgaanisille kemikaaleille. Turvetuotannon valumaveden laatu vaihteli paljon. Valumaveden orgaanisen aineen määrän vaihtelulla oli suurin vaikutus kemikaalin annostukseen ja puhdistustulokseen. Sekoituksista kemiallisen käsittelyn flokkulaatiovaiheen sekoituksella oli suurempi vaikutus puhdistustulokseen kuin koagulaatiovaiheen sekoituksella. Tutkituilla turvetuotantoalueilla ei kuitenkaan ollut tällä hetkellä riittävää sekoitusta flokkulaatiovaiheessa. Tässä väitöstyössä esitetään parannuksia kemiallisen käsittelyn optimointiin paremman ja vakaamman puhdistustuloksen aikaansaamiseksi humuspitoisille vesille.

Abstract This thesis is a descriptive empirical research about the connection between architectonic quality and housing prices. The architectonic quality is defined in this research through the institutional concept of quality as it is understood inside the profession of architecture, which defines what is regarded as good architecture and which factors connected to designers can generate architectonic quality. By analyzing debt-free market prices of apartments, it is studied how well the institutional concept of quality corresponds to consumers’ appreciation. The research uses hedonic price models as a research method, which is a commonly used method for analyzing housing prices in the field of economics. The empirical data of the research consists of the apartment buildings located in the southern downtown area of Helsinki and the real estate transactions in them during the years 1980–2008. The factors of the architectonic quality in this data are collected and developed especially for this research. The main research question is: Is there a connection between the factors of architectonic quality and housing prices? More precise sub-questions are: Are education, experience, or merits of the building designer relevant factors of housing prices? Are the architectonic style or architectonic appreciation of the building relevant factors of housing prices? In addition, it is studied if there is a correlation between the architectonic view and housing prices, which would indicate that the architectonic quality causes also economic externalities. The result of the research is that the studied factors of the architectonic quality and housing prices are connected. The education, experience and merits of the building designer are all factors which are perceived to increase apartment prices. It was also revealed that the architectonic style and the architectonic appreciation of the building correlate with the housing prices. Moreover, a clear price premium related to architectonic view can be found in the analysis. However, all the factors employed do not give unambiguous results, which gives reason to study the differences of used factors and raises further research questions. / Tiivistelmä Tämä väitöstutkimus on kuvaileva empiirinen tutkimus arkkitehtonisen laadun yhteydestä asuntojen hintoihin. Arkkitehtoninen laatu määrittyy tutkimuksessa institutionaalisen laatukäsityksen kautta arkkitehtuurin alan sisäisenä näkemyksenä siitä, mitä pidetään hyvänä arkkitehtuurina ja mitkä rakennusten suunnittelijoihin liitetyt tekijät voivat edesauttaa arkkitehtonisen laadun syntymistä. Analysoimalla asuntojen velattomia myyntihintoja selvitetään, miten hyvin tutkimuksessa määritelty arkkitehtuurin institutionaalinen laatukäsitys vastaa kuluttajien arvostusta. Analyysimenetelmänä käytetään hedonista regressiomallinnusta, joka on taloustieteissä yleinen asuntojen hintojen tutkimisessa käytetty menetelmä. Empiirinen aineisto tutkimuksessa koostuu Helsingin eteläisen kantakaupungin alueen rakennuksista sekä niissä käydyistä asuntokaupoista vuosina 1980–2008. Aineiston arkkitehtonisen laadun muuttujat ovat tätä tutkimusta varten kehitettyjä ja kerättyjä. Päätutkimuskysymys on, onko arkkitehtonista laatua mittaavilla muuttujilla yhteys asuntojen hintoihin. Tarkentavia apukysymyksiä ovat seuraavat: Onko rakennussuunnittelijan koulutuksella, kokemuksella ja ansioituneisuudella merkitystä asuntojen hintatekijöinä? Onko rakennuksen arkkitehtonisella tyylillä tai arkkitehtonisella arvostuksella merkitystä asuntojen hintatekijöinä. Lisäksi tutkitaan, onko arkkitehtoniselle näkymälle löydettävissä asuntojen hinnoissa ilmenevä korrelaatio, joka indikoisi sitä, että arkkitehtonisella laadulla on myös taloudellisia ulkoisvaikutuksia. Tutkimuksen tulokseksi saadaan, että tutkituilla arkkitehtonisen laadun muuttujilla on havaittava yhteys asuntojen hintoihin. Sekä rakennussuunnittelijan koulutukseen, kokemukseen että ansioituneisuuteen liitettyjen muuttujien havaitaan tutkimuksessa olevan asuntojen hintaa nostavia tekijöitä. Myös rakennuksen arkkitehtoninen tyyli ja arkkitehtoninen arvostus osoittavat selkeän yhteyden asuntojen hintoihin. Niin ikään arkkitehtoniselle näkymälle löydetään suoritetuissa analyyseissä selkeä asuntojen hinnoissa havaittava preemio eli hintaero. Kaikki tutkitut mittarit eivät kuitenkaan anna täysin yksiselitteisiä tuloksia, mikä antaa aihetta tarkastella käytettyjen mittareiden eroavaisuuksia ja synnyttää jatkotutkimuskysymyksiä.

Abstract The main research aim was to examine work and quality in a medium-sized construction company. My ambition was to find out how the top brass, middle managers and workers consider quality within construction. In this study I search for answers to questions as why these groups treat quality as they do and why they act in the labour process as they act. The study is qualitative with strong connections to ontological and epistemological commitments of critical management studies. In the theoretical part of the study I examine quality management, work, the history and significance of work to the individual and the change of work from the juxtaposition of the modern times to the flexible temporary work of postmodernity. I examine the effects of the changes in working life on the subjectivity of the individuals now when identities are changing constantly and autonomy as a value has replaced solidarity. I examine the product quality originating from the labour process as a manifestation of individuals’ conception of reality and structural changes in the society. I have carried out the empirical part as a single case study. The most significant data consists of the interviews of the top brass, middle management and workers. The study proves that every group in the examined organization creates its own discourse regarding the work in the labour process and the resulting quality. The top brass appreciates quality as operational quality – in other words as an undisturbed and economical progression of the labour process. The discourse of the top brass underlines substantial economical result achieved with technocratic and, above all, normative control. The top brass tries to make its view hegemonic and its patriarchal view motivates the other groups to generate their own discourses. The subjectivity of the middle management is based on an entrepreneurial attitude with a concern to product’s suitability to the customer. Its discourse shows an effort to create freedom for its own quality perception. The workers experience that the work has changed into routine assembling without respect to professional skills. They feel insecure about the future of the employment and they constantly have to consider their usefulness. The study proves also that management cannot be commanding from the top, but craftsmanship and occupational ethics have to be set as the starting point of management. Work should not be considered a negative, juxtapositive and restraining process but such a part of life where one can fulfil oneself in many ways. An individual has to get a possibility to enhance and develop his/her knowledge and competence. He/She also has to get a possibility to belong to a stable institution which provides life with stability and perspective. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa analysoin erään keskisuuren rakennusyrityksen toimintaa. Tavoitteenani on selvittää, miten kohdeorganisaation ylin johto, keskijohto ja työntekijät suhtautuvat rakentamisen laatuun. Tutkimuksellani etsin vastausta siihen, miksi nämä henkilöstöryhmät suhtautuvat laatuun niin kuin suhtautuvat ja miksi he toimivat yrityksensä rakennustoiminnan työprosessissa niin kuin toimivat. Tutkimus on laadullinen ja kytkeytyy vahvasti kriittisen organisaatiotutkimuksen ontologisiin ja epistemologisiin sitoumuksiin. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastelen laadun johtamista, työtä ja työn historiaa sekä sen merkitystä yksilölle. Perehdytän lukijan myös työn muuttumiseen modernin aikakauden vastakkainasettelusta postmodernin ajan joustavaksi pätkätyöksi. Tuon näkyviin työelämän muutosten vaikutuksia tekijöiden subjektiviteettiin, nyt kun identiteetit ovat jatkuvassa muutoksessa ja autonomia arvona on korvannut yhteisöllisyyden. Tarkastelen työprosessin tuloksena syntyvää tuotteen laatua yksilöiden todellisuuskäsityksen ja yhteiskunnan rakennemuutosten ilmentymänä. Olen toteuttanut empiirisen osan yhden tapauksen tapaustutkimuksena. Merkittävin aineisto koostuu kohdeorganisaation ylimmän johdon, keskijohdon ja suorittavan tason työntekijöiden haastatteluista. Tutkimus osoittaa, että jokainen yllä mainittu tutkittavan organisaation henkilöstöryhmä muodostaa oman diskurssinsa työprosessissa tehtävän työn ja tuloksena syntyvän laadun suhteen. Ylin johto kokee laadun toiminnan laatuna – siis työprosessin häiriöttömänä ja taloudellisena etenemisenä. Ylimmän johdon diskurssi korostaa hyvää taloudellista tulosta, joka saavutetaan työprosessin teknokraattisella ja ennen kaikkea normatiivisella kontrollilla. Ylin johto pyrkii saamaan oman näkemyksensä hegemoniseksi, ja sen patriarkaalinen näkemys saa muut henkilöstöryhmät kehittämään omat diskurssinsa. Keskijohdon subjektiviteetti lähtee yrittäjämäisestä asenteesta, jossa kannetaan huolta tuotteen kelpaamisesta asiakkaalle. Sen diskurssissa näkyy pyrkimys kehittää toimintavapautta omalle laatunäkemykselleen. Suorittava taso kokee työnteon muuttuneen mekaaniseksi kokoonpanoksi, jossa sen ammattitaitoa ei arvosteta. Se kokee epävarmuutta työsuhteensa jatkuvuudesta ja joutuu jatkuvasti punnitsemaan hyödyllisyyttään. Tutkimus osoittaa myös, että johtaminen ei voi olla ylhäältä alaspäin tapahtuvaa käskyttämistä, vaan ammattiosaaminen ja ammattietiikka on asetettava organisaation johtamisen lähtökohdaksi. Työtä ei tule nähdä negatiivisena, vastakkainasettelun ja tukahduttamisen prosessina vaan sellaisena osana elämää, jossa yksilö voi toteuttaa itseään monella tavalla. Hänelle on annettava mahdollisuus kerryttää ja kehittää tietoaan sekä osaamistaan. Hänelle on myös annettava mahdollisuus kuulua pysyvyyttä edustavaan instituutioon, joka antaa hänen elämälleen vakautta ja näköalaa.

Abstract Peatland drainage for forestry, agriculture and peat extraction results in runoff rich in organic matter, sediments and nutrients. This has a significant effect on downstream ecosystems. Therefore, water purification using sedimentation basins and wetlands is required in environmental permits for peat extraction in Finland, to reduce downstream impacts. Due to increasingly strict environmental regulations, more advanced water purification methods need to be developed. Using field measurements, laboratory experiments and hydrological/hydraulic modelling, this thesis sought to develop new methods based on: i) more refined hydrological information related to runoff and pollutant load control and ii) hydraulic design of sedimentation basins used in chemical purification. The hydrology of three peatland forestry and two drained peat extraction areas in northern Finland was studied and simulated using the DRAINMOD 6.1 hydrological model. Watertable depth (WTD) and drainage outflow were recorded continuously during several years and the data were used for model calibration and validation. Despite some under- and over-estimation of certain events, WTD fluctuations were simulated quite accurately for all peatland areas. The results demonstrated that DRAINMOD 6.1 can satisfactorily simulate WTD fluctuations in a cold climate such as northern Finland, but the model did not simulate drainage outflow adequately. Chemical treatment facilities were optimised using 3D computational fluid dynamic (CFD) models. COMSOL Multiphysics 5.1 was employed to evaluate the influence of inlet design on treatment efficiency in commonly used treatment basins without any barrier, and for optimization of barrier design through gravity-driven hydraulic flocculators. The results showed that inlet design had a significant effect on treatment efficiency. Several barrier designs were simulated and the best combination was tested for different distances between barriers, to find a geometry ratio and flow depth producing optimal mixing conditions for the treatment process. / Tiivistelmä Turvemaiden ojitus metsätaloutta, maataloutta ja turvetuotantoa varten lisää orgaanisen aineen, kiintoaineineen ja ravinteiden huuhtoutumista alapuolisiin vesistöihin. Lisääntyneellä kuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia vesiekosysteemeihin, minkä vuoksi turvetuotannon ympäristöluvissa vaaditaan valumavesien puhdistamista mm. laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien avulla. Tiukentuneiden vesiensuojelumääräysten vuoksi tarvitaan uusia vesiensuojelumenetelmiä sekä tulee tehostaa jo käytössä olevien menetelmien toimintaa. Tämän työn tavoitteena on suositella uusia menetelmiä perustuen I) entistä tarkempaan hydrologiseen tietoon valunnasta ja vesistökuormituksesta ja II) kemiallisen vesienpuhdistuksen yhteydessä käytettävien laskeutusaltaiden hydrauliseen suunnitteluun. Tämä väitöstyö rakentuu maastossa ja laboratoriossa tehtyjen tutkimusten sekä hydrologisen/hydraulisen mallinnuksen varaan. Valuma-alueiden hydrologiaa tutkittiin ja mallinnettiin kolmella turvemetsäalueella ja kahdella turvetuotantoalueella Pohjois-Suomessa. Ojituksen hydrologisten vaikutusten arviointiin käytettiin DRAINMOD 6.1 ohjelmaa, jonka kalibrointia ja validointia varten kerättiin jatkuvatoimisilla antureilla aineistoa pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaamasta useiden vuosien ajalta. Mallin avulla voitiin pohjaveden pinnan vaihtelut kuvata yleisesti melko hyvin kaikilla tutkimusalueilla yksittäisistä sadanta-valuntatapahtuminen yli- tai aliarvioinneista huolimatta. Saadut tulokset osoittavat, että DRAINMOD 6.1 ohjelmalla voidaan riittävällä tarkkuudella simuloida pohjaveden pinnan vaihteluita kylmässä ilmastossa, kuten Pohjois-Suomessa, mutta malli ei soveltunut hyvin ojitusalueelta lähtevän valunnan tarkkaan määrittämiseen. Kemiallisen vesienpuhdistusrakenteiden optimointiin käytettiin COMSOL Multiphysics 5.1 ohjelmaa, jolla voidaan toteuttaa ja laskea veden virtauksia kolmessa dimensiossa (computational fluid dynamic, CFD, model). Mallilla arvioitiin kemikalointialtaan tuloaukon rakenteen vaikutuksia tyypillisesti kemikaloinnissa käytetyn allasrakenteen puhdistustehokkuuteen. Lisäksi mallilla mitoitettiin virtausesteitä optimaalisen sekoittumisolosuhteiden saamiseksi ja puhdistustehokkuuden parantamiseksi painovoimaisesti toimivissa flokkausaltaissa (hidas sekoitus). Saadut tulokset osoittavat, että laskeutusaltaiden tuloaukon rakenteella on merkittävä vaikutus kemikaloinnissa saavutettuun puhdistustehokkuuteen. Lisäksi työssä esitettiin optimaalisia virtausesteiden mitoituksia (geometria, esteiden välinen etäisyys, virtaussyvyys yms.) puhdistuksen kannalta parhaiden mahdollisten sekoitusolosuhteiden saavuttamiseksi.