Abstract There have been complaints regarding the bad quality of the Finnish construction industry. Home buyers are also often dissatisfied with the level of quality of the housing unit they have bought. Finnish construction is regulated by the Land Use and Building Act and Decree together with supplementary construction regulations, norms and guidelines. This doctoral dissertation examines the quality mindset evident in Finnish construction regulations and its relationship to the defining characteristics of good construction quality. The selected methodological research approach is qualitative. Responding to the research question required that good construction quality be defined. This was approached by examining quality as a phenomenon and, with the help of a literature review, building an overview of the central characteristics of good quality. Based on this, central characteristics of good construction quality could be defined. The actual subject under research were Finnish construction regulations and their central goals regarding the quality of construction. The research question could be responded by comparing the quality point of view of the construction regulations with the central characteristics defining good quality. In order to verify the results, a questionnaire study directed at construction professionals was conducted. The study showed that the quality point of view of the construction regulations differed from the good quality objectives discovered through the theoretical examination. The construction regulations approach the quality question from the point of view of public interest requirements. The quality mindset therein is narrow, being based on regulations and the observation and supervision thereof. The actual quality work has been left for the parties of the construction project. One important novelty value of this study is that it recognises customer-orientedness as a central factor of quality activities guiding all thinking and practical work. Finnish construction regulations do not fulfil this requirement. The traditonal construction project execution model is thus no longer sufficient. Novel thinking is needed. Novel thinking begets novel activity. If this study can lead to the understanding and assimilating of novel thinking, it will also inevitably lead to changes in practices and, thus, to practical work of higher quality. What is essential is to understand that adhering to traditional operational models guided by rules and regulations does no longer suffice in today’s operational supervision and customer relationships. Working in the customer’s best interest is thus a significant challenge to all construction activities and to those working in this field. / Tiivistelmä Suomalaisen rakennustuotannon laatua on sanottu huonoksi. Asuntojen ostajat ovat myös usein tyytymättömiä hankkimansa asunnon laatutasoon. Suomalaista rakennustoimintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen yhdessä lainsäädäntöä täydentävien rakentamismääräysten, normien ja ohjeistuksien kanssa. Tässä väitöskirjassa tutkittiin Suomen rakentamismääräysten laatuajattelua ja sen suhdetta rakentamisen hyvän laadun tunnusmerkistöön. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Asetettuun tutkimuskysymykseen vastaaminen edellytti rakentamisen hyvän laadun määrittämistä. Tätä lähestyttiin tarkastelemalla laatua ilmiönä ja rakentamalla kirjallisuustutkimuksen avulla kuva keskeisistä hyvän laadun ominaisuuksista. Tämän perusteella voitiin määrittää rakentamisen hyvän laadun keskeisiä ominaisuuksia. Varsinaisen tutkimuskohteen muodostivat Suomen rakentamismääräykset ja niiden keskeiset rakentamisen laatua koskevat tavoitteet. Vastaus tutkimuskysymykseen saatiin vertaamalla rakentamismääräysten laatunäkökulmaa keskeisiin rakentamisen hyvää laatua kuvaaviin ominaisuuksiin. Tutkimustulosten verifioimiseksi suoritettiin rakennusalan ammattilaisille suunnattu kyselytutkimus. Tutkimus osoitti, että rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkesi teoriatarkastelun perusteella esille nousseista rakentamisen hyvän laadun tavoitteista. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatukysymystä yleisen edun vaatimusten näkökulmasta. Niiden laatuajattelu on kapeaa perustuen määräyksiin ja niiden noudattamisen tarkastamiseen ja valvontaan. Varsinainen laatutyö on jätetty rakennushankkeen osapuolten tehtäväksi. Yksi tutkimuksen merkittävä uutuusarvo on asiakassuuntautuneisuuden tunnistaminen laadukkaan toiminnan keskeiseksi, kaikkea ajattelua ja toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Suomen rakentamismääräykset eivät täytä tätä vaatimusta. Perinteinen ajattelumalli rakennusprojektin toteutuksesta ei siten enää riitä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Uudenlainen ajattelu synnyttää uudenlaista toimintaa. Mikäli tämä tutkimus voi johtaa uudenlaisen ajattelun ymmärtämiseen ja sisäistämiseen, se väistämättä johtaa myös menettelytapojen muuttumiseen ja sitä kautta laadukkaampaan toimintaan. Oleellista on sen ymmärtäminen, että pitäytyminen perinteisissä toimintamalleissa, joita ohjaavat säädökset ja määräykset, ei tämän päivän toiminnanohjauksessa ja asiakassuhteissa enää riitä. Asiakkaan parhaaksi toimiminen on siten merkittävä haaste kaikelle rakennustoiminnalle ja sen parissa työskenteleville.

Abstract The role of higher education as an essential component of the productive economy has been emphasized in the 21stcentury, resulting in a constant need to demonstrate compliance and excellence to various stakeholders. To achieve this, a large variety of internal and external evaluation processes have been developed. However, to connect these evaluations with continuous improvement has often proved challenging due to factors arising from organizational complexity. This compilation dissertation examines how various quality evaluations in higher education could be integrated in a meaningful and synergistic manner. Integration is analyzed both horizontally across the three missions of the university, as well as vertically ranging from external evaluations to self-assessment. The four research articles each support this whole from a different viewpoint. The results of the articles are complemented by a literature review of chosen relevant topics on quality management and evaluation in higher education. The results of this work suggest that a planned process of evaluations starting from the institution level could help evaluations build upon each other and to drive continuous improvement. A holistic view on evaluation and evaluation criteria could be of use in avoiding sub-optimization and ensuring that issues such as stakeholder engagement and societal impact are included in evaluations. The integration of evaluations would constitute a part of integrating an institution’s management system and advance unity of effort. The ubiquitous concept of excellence can be seen as linking factor in integration, and an excellence award model was used as an example of a holistic evaluation framework. The theoretical contribution of this study contributes in the discussion regarding quality evaluation, excellence and the integration of management activities in higher education. For practitioners this dissertation work provides both practical tools arising from the results of the research articles, as well as a synthesis of theoretical and practical issues that should be accounted for when developing quality evaluation approaches in institutions of higher education. / Tiivistelmä Korkeakoulujen rooli tuottavan talouden olennaisena osana on korostunut uudella vuosituhannella. Tästä on seurannut jatkuva tarve osoittaa vaatimustenmukaisuutta ja erinomaisuutta eri sidosryhmille. Tämän seurauksena on kehitetty suuri määrä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia arviointiprosesseja. Kuitenkin näiden prosessien yhdistäminen toiminnan jatkuvan kehittämiseen on usein osoittautunut haastavaksi johtuen organisatorisesta monimutkaisuudesta. Tässä kokoomaväitöskirjassa tarkastellaan, kuinka erityyppisiä laadunarviointeja korkeakoulutuksessa voitaisiin integroida mielekkäällä ja synergistisellä tavalla. Integraatiota tarkastellaan niin horisontaalisesti yliopiston kolmen tehtävän läpi, kuin myös vertikaalisesti ulkoisista arvioinneista itsearviointiin. Väitöskirjaan liittyvät tutkimusartikkelit tukevat tätä tutkimusongelmaa eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsaus tukee artikkelien tuloksia valittujen laatujohtamisen ja arvioinnin aiheiden tarkastelun kautta. Tämän työn tuloksien mukaan suunnitelmallinen arviointikokonaisuus lähtien korkeakoulutasolta voisi tukea arviointien tulosten kumuloitumista ja edistää jatkuvaa kehittämistä. Holistinen näkökulma arviointiin ja arviointikriteereihin voisi ehkäistä osaoptimointia ja varmistaa, että seikkoihin kuten sidosryhmien osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus huomioidaan arvioinneissa. Arviointien integrointi tukisi osaltaan korkeakoulun johtamisjärjestelmän integrointia ja edistäisi yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Erinomaisuuden yleistynyttä käsitettä voidaan pitää yhdistävänä tekijänä integraation toteutumisessa, ja siihen perustuvaa laatupalkintomallia käytettiin työssä esimerkkinä holistisesta arviointimallista. Väitöskirjatyön teoreettinen kontribuutio liittyy korkeakoulujen laadunarvioinnin, erinomaisuuden ja johtamistoimien integroinnin tieteelliseen keskusteluun. Käytännön työn kannalta tutkimustulokset tarjoavat käytännön työkaluja artikkelien tulosten kautta, sekä yhdistelmän teoreettisista ja käytännön seikoista jotka tulisi huomioida korkeakoulun laadunarviointia kehitettäessä.

Abstract Cold is a very common physical risk factor in workplaces in circumpolar regions. Cold has many detrimental effects on human health and performance, and on the safety, quality and productivity of work. In this study a systematic general Cold Risk Management Model was developed, applied and evaluated. The model can be integrated in a company’s or an organization’s occupational safety, health, environment and quality (SHEQ) management systems and practices in workplaces. The Cold Risk Management Model and methods were later included in ISO 15743 Ergonomics of the thermal environment – Cold workplaces – Risk assessment and management. The Cold Risk Management Model and methods were applied in two case company’s SHEQ systems and practices in the fields of construction and maritime administration and services. Based on the case studies, the concrete cold risk management activities and the personnel training campaign resulted in immediate positive results and improved attitudes towards further development. At the national level, working in the cold was estimated to increase personnel costs in the construction industry annually by €50M, which is 3% of the industry’s annual personnel costs. This study also showed that the Cold Risk Management Model and methods are profitable. In the case construction company, the savings achieved by cold risk management activities at a construction site were 2.5 time the costs of those activities. A follow-up study in the case company in the field of maritime administration and services showed that implementation and dissemination of the Cold Risk Management Model and methods require systematic work also after the initial development process. The implementation process could and should be enhanced by early establishment of organization-wide guidelines, visible concrete actions, a training campaign and use of necessary external experts. This study also presents a Safety Management Matrix Model for analyzing development and implementation activities during the process time span. / Tiivistelmä Kylmä on yksi yleisimmistä työympäristön riskitekijöistä pohjoisissa oloissamme. Kylmästä aiheutuu haittaa ihmisen toimintakyvylle ja terveydelle sekä työn turvallisuudelle, laadulle ja tuottavuudelle. Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin systemaattinen kylmäriskien hallintamalli osaksi yrityksen työterveys- ja työturvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmiä (SHEQ). Kehitetty kylmäriskien hallintamalli menetelmineen on nykyisin osa standardia ”SFS-EN ISO 15743 Lämpöolojen ergonomia. Kylmät työpaikat. riskin arviointi ja hallinta”. Kylmäriskien hallintamallia ja sen menetelmiä sovellettiin ja edelleen kehitettiin kahdessa tapausyrityksessä rakennusalalla sekä merenkulun tukipalveluissa. Konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja henkilöstön koulutuksesta koettiin tapausyrityksissä saadun välitöntä hyötyä, ja ne johtivat positiivisiin asenteisiin jatkokehittämistyötä kohtaan. Tutkimuksessa arvioitiin kylmätyön myös lisäävän rakennusalan henkilöstökustannuksia vuosittain 50 miljoonalla eurolla, mikä oli 3 % alan vuotuisista palkkakustannuksista. Tapaustutkimuksen avulla osoitettiin, että kylmänhaittojen hallinta on kannattavaa. 20 henkilön rakennustyömaalla kylmänhaittojen hallinnalla saavutettavat säästöt olivat 2,5-kertaiset toimenpiteistä aiheutuneisiin kuluihin verrattuina. Merenkulun tukipalvelujen alalla toimivassa tapausyrityksessä tehdyn seurantatutkimuksen mukaan kylmäriskien hallintamallin käyttöönotto ja levittäminen yrityksessä vaatii kuitenkin aikaa ja systemaattista työtä. Mallin käyttöönottoa ja levittämistä voidaan tutkimuksen perusteella nopeuttaa kehittämistyön näkyvyydellä ja konkreettisuudella, koulutuksella, organisaatiotasoisten ohjeiden laatimisella aikaisessa vaiheessa sekä erityisesti asiantuntijatuen saatavuudella koko implementointivaiheen ajan. Tutkimuksessa syntyi myös turvallisuusjohtamismatriisi työkaluksi kehittämistyön suunnitteluun ja arviointiin.