Abstract There have been complaints regarding the bad quality of the Finnish construction industry. Home buyers are also often dissatisfied with the level of quality of the housing unit they have bought. Finnish construction is regulated by the Land Use and Building Act and Decree together with supplementary construction regulations, norms and guidelines. This doctoral dissertation examines the quality mindset evident in Finnish construction regulations and its relationship to the defining characteristics of good construction quality. The selected methodological research approach is qualitative. Responding to the research question required that good construction quality be defined. This was approached by examining quality as a phenomenon and, with the help of a literature review, building an overview of the central characteristics of good quality. Based on this, central characteristics of good construction quality could be defined. The actual subject under research were Finnish construction regulations and their central goals regarding the quality of construction. The research question could be responded by comparing the quality point of view of the construction regulations with the central characteristics defining good quality. In order to verify the results, a questionnaire study directed at construction professionals was conducted. The study showed that the quality point of view of the construction regulations differed from the good quality objectives discovered through the theoretical examination. The construction regulations approach the quality question from the point of view of public interest requirements. The quality mindset therein is narrow, being based on regulations and the observation and supervision thereof. The actual quality work has been left for the parties of the construction project. One important novelty value of this study is that it recognises customer-orientedness as a central factor of quality activities guiding all thinking and practical work. Finnish construction regulations do not fulfil this requirement. The traditonal construction project execution model is thus no longer sufficient. Novel thinking is needed. Novel thinking begets novel activity. If this study can lead to the understanding and assimilating of novel thinking, it will also inevitably lead to changes in practices and, thus, to practical work of higher quality. What is essential is to understand that adhering to traditional operational models guided by rules and regulations does no longer suffice in today’s operational supervision and customer relationships. Working in the customer’s best interest is thus a significant challenge to all construction activities and to those working in this field. / Tiivistelmä Suomalaisen rakennustuotannon laatua on sanottu huonoksi. Asuntojen ostajat ovat myös usein tyytymättömiä hankkimansa asunnon laatutasoon. Suomalaista rakennustoimintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen yhdessä lainsäädäntöä täydentävien rakentamismääräysten, normien ja ohjeistuksien kanssa. Tässä väitöskirjassa tutkittiin Suomen rakentamismääräysten laatuajattelua ja sen suhdetta rakentamisen hyvän laadun tunnusmerkistöön. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Asetettuun tutkimuskysymykseen vastaaminen edellytti rakentamisen hyvän laadun määrittämistä. Tätä lähestyttiin tarkastelemalla laatua ilmiönä ja rakentamalla kirjallisuustutkimuksen avulla kuva keskeisistä hyvän laadun ominaisuuksista. Tämän perusteella voitiin määrittää rakentamisen hyvän laadun keskeisiä ominaisuuksia. Varsinaisen tutkimuskohteen muodostivat Suomen rakentamismääräykset ja niiden keskeiset rakentamisen laatua koskevat tavoitteet. Vastaus tutkimuskysymykseen saatiin vertaamalla rakentamismääräysten laatunäkökulmaa keskeisiin rakentamisen hyvää laatua kuvaaviin ominaisuuksiin. Tutkimustulosten verifioimiseksi suoritettiin rakennusalan ammattilaisille suunnattu kyselytutkimus. Tutkimus osoitti, että rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkesi teoriatarkastelun perusteella esille nousseista rakentamisen hyvän laadun tavoitteista. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatukysymystä yleisen edun vaatimusten näkökulmasta. Niiden laatuajattelu on kapeaa perustuen määräyksiin ja niiden noudattamisen tarkastamiseen ja valvontaan. Varsinainen laatutyö on jätetty rakennushankkeen osapuolten tehtäväksi. Yksi tutkimuksen merkittävä uutuusarvo on asiakassuuntautuneisuuden tunnistaminen laadukkaan toiminnan keskeiseksi, kaikkea ajattelua ja toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Suomen rakentamismääräykset eivät täytä tätä vaatimusta. Perinteinen ajattelumalli rakennusprojektin toteutuksesta ei siten enää riitä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Uudenlainen ajattelu synnyttää uudenlaista toimintaa. Mikäli tämä tutkimus voi johtaa uudenlaisen ajattelun ymmärtämiseen ja sisäistämiseen, se väistämättä johtaa myös menettelytapojen muuttumiseen ja sitä kautta laadukkaampaan toimintaan. Oleellista on sen ymmärtäminen, että pitäytyminen perinteisissä toimintamalleissa, joita ohjaavat säädökset ja määräykset, ei tämän päivän toiminnanohjauksessa ja asiakassuhteissa enää riitä. Asiakkaan parhaaksi toimiminen on siten merkittävä haaste kaikelle rakennustoiminnalle ja sen parissa työskenteleville.

Abstract The last decade was marked by a set of harmful events ranging from economical crises to organized crime, acts of terror and natural catastrophes. This has led to a paradigm transformation concerning security. Millions of surveillance cameras have been deployed, which led to new challenges, as the systems and operations behind those cameras could not cope with the rapid growth in number of video cameras and systems. Looking at today’s control rooms, often hundreds or even thousands of cameras are displayed, overloading security officers with irrelevant information. The purpose of this research was the creation of a novel video surveillance system with automated analysis mechanisms which enable security authorities and their operators to cope with this information flood. By automating the process, video surveillance was transformed into a proactive information system. The progress in technology as well as the ever increasing demand in security have proven to be an enormous driver for security technology research, such as this study. This work shall contribute to the protection of our personal freedom, our lives, our property and our society by aiding the prevention of crime and terrorist attacks that diminish our personal freedom. In this study, design science research methodology was utilized in order to ensure scientific rigor while constructing and evaluating artifacts. The requirements for this research were sought in close cooperation with high-level security authorities and prior research was studied in detail. The created construct, the “Intelligent Video Surveillance System”, is a distributed, highly-scalable software framework, that can function as a basis for any kind of high-performance video surveillance system, from installations focusing on high-availability to flexible cloud-based installation that scale across multiple locations and tens of thousands of cameras. First, in order to provide a strong foundation, a modular, distributed system architecture was created, which was then augmented by a multi-sensor analysis process. Thus, the analysis of data from multiple sources, combining video and other sensors in order to automatically detect critical events, was enabled. Further, an intelligent mobile client, the video surveillance local control, which addressed remote access applications, was created. Finally, a wireless self-contained surveillance system was introduced, a novel smart camera concept that enabled ad hoc and mobile surveillance. The value of the created artifacts was proven by evaluation at two real-world sites: An international airport, which has a large-scale installation with high-security requirements, and a security service provider, offering a multitude of video-based services by operating a video control center with thousands of cameras connected. / Tiivistelmä Viime vuosikymmen tunnetaan vahingollisista tapahtumista alkaen talouskriiseistä ja ulottuen järjestelmälliseen rikollisuuteen, terrori-iskuihin ja luonnonkatastrofeihin. Tämä tilanne on muuttanut suhtautumista turvallisuuteen. Miljoonia valvontakameroita on otettu käyttöön, mikä on johtanut uusiin haasteisiin, koska kameroihin liittyvät järjestelmät ja toiminnot eivät pysty toimimaan yhdessä lukuisien uusien videokameroiden ja järjestelmien kanssa. Nykyajan valvontahuoneissa voidaan nähdä satojen tai tuhansien kameroiden tuottavan kuvaa ja samalla runsaasti tarpeetonta informaatiota turvallisuusvirkailijoiden katsottavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli luoda uusi videovalvontajärjestelmä, jossa on automaattiset analyysimekanismit, jotka mahdollistavat turva-alan toimijoiden ja niiden operaattoreiden suoriutuvan informaatiotulvasta. Automaattisen videovalvontaprosessin avulla videovalvonta muokattiin proaktiiviseksi tietojärjestelmäksi. Teknologian kehitys ja kasvanut turvallisuusvaatimus osoittautuivat olevan merkittävä ajuri turvallisuusteknologian tutkimukselle, kuten tämä tutkimus oli. Tämä tutkimus hyödyttää yksittäisen ihmisen henkilökohtaista vapautta, elämää ja omaisuutta sekä yhteisöä estämällä rikoksia ja terroristihyökkäyksiä. Tässä tutkimuksessa suunnittelutiedettä sovellettiin varmistamaan tieteellinen kurinalaisuus, kun artefakteja luotiin ja arvioitiin. Tutkimuksen vaatimukset perustuivat läheiseen yhteistyöhön korkeatasoisten turva-alan viranomaisten kanssa, ja lisäksi aiempi tutkimus analysoitiin yksityiskohtaisesti. Luotu artefakti - ’älykäs videovalvontajärjestelmä’ - on hajautettu, skaalautuva ohjelmistoviitekehys, joka voi toimia perustana monenlaiselle huipputehokkaalle videovalvontajärjestelmälle alkaen toteutuksista, jotka keskittyvät saatavuuteen, ja päättyen joustaviin pilviperustaisiin toteutuksiin, jotka skaalautuvat useisiin sijainteihin ja kymmeniin tuhansiin kameroihin. Järjestelmän tukevaksi perustaksi luotiin hajautettu järjestelmäarkkitehtuuri, jota laajennettiin monisensorianalyysiprosessilla. Siten mahdollistettiin monista lähteistä peräisin olevan datan analysointi, videokuvan ja muiden sensorien datan yhdistäminen ja automaattinen kriittisten tapahtumien tunnistaminen. Lisäksi tässä työssä luotiin älykäs kännykkäsovellus, videovalvonnan paikallinen kontrolloija, joka ohjaa sovelluksen etäkäyttöä. Viimeksi tuotettiin langaton itsenäinen valvontajärjestelmä – uudenlainen älykäs kamerakonsepti – joka mahdollistaa ad hoc -tyyppisen ja mobiilin valvonnan. Luotujen artefaktien arvo voitiin todentaa arvioimalla ne kahdessa reaalimaailman ympäristössä: kansainvälinen lentokenttä, jonka laajamittaisessa toteutuksessa on korkeat turvavaatimukset, ja turvallisuuspalveluntuottaja, joka tarjoaa moninaisia videopohjaisia palveluja videovalvontakeskuksen avulla käyttäen tuhansia kameroita.