Abstract There have been complaints regarding the bad quality of the Finnish construction industry. Home buyers are also often dissatisfied with the level of quality of the housing unit they have bought. Finnish construction is regulated by the Land Use and Building Act and Decree together with supplementary construction regulations, norms and guidelines. This doctoral dissertation examines the quality mindset evident in Finnish construction regulations and its relationship to the defining characteristics of good construction quality. The selected methodological research approach is qualitative. Responding to the research question required that good construction quality be defined. This was approached by examining quality as a phenomenon and, with the help of a literature review, building an overview of the central characteristics of good quality. Based on this, central characteristics of good construction quality could be defined. The actual subject under research were Finnish construction regulations and their central goals regarding the quality of construction. The research question could be responded by comparing the quality point of view of the construction regulations with the central characteristics defining good quality. In order to verify the results, a questionnaire study directed at construction professionals was conducted. The study showed that the quality point of view of the construction regulations differed from the good quality objectives discovered through the theoretical examination. The construction regulations approach the quality question from the point of view of public interest requirements. The quality mindset therein is narrow, being based on regulations and the observation and supervision thereof. The actual quality work has been left for the parties of the construction project. One important novelty value of this study is that it recognises customer-orientedness as a central factor of quality activities guiding all thinking and practical work. Finnish construction regulations do not fulfil this requirement. The traditonal construction project execution model is thus no longer sufficient. Novel thinking is needed. Novel thinking begets novel activity. If this study can lead to the understanding and assimilating of novel thinking, it will also inevitably lead to changes in practices and, thus, to practical work of higher quality. What is essential is to understand that adhering to traditional operational models guided by rules and regulations does no longer suffice in today’s operational supervision and customer relationships. Working in the customer’s best interest is thus a significant challenge to all construction activities and to those working in this field. / Tiivistelmä Suomalaisen rakennustuotannon laatua on sanottu huonoksi. Asuntojen ostajat ovat myös usein tyytymättömiä hankkimansa asunnon laatutasoon. Suomalaista rakennustoimintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen yhdessä lainsäädäntöä täydentävien rakentamismääräysten, normien ja ohjeistuksien kanssa. Tässä väitöskirjassa tutkittiin Suomen rakentamismääräysten laatuajattelua ja sen suhdetta rakentamisen hyvän laadun tunnusmerkistöön. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Asetettuun tutkimuskysymykseen vastaaminen edellytti rakentamisen hyvän laadun määrittämistä. Tätä lähestyttiin tarkastelemalla laatua ilmiönä ja rakentamalla kirjallisuustutkimuksen avulla kuva keskeisistä hyvän laadun ominaisuuksista. Tämän perusteella voitiin määrittää rakentamisen hyvän laadun keskeisiä ominaisuuksia. Varsinaisen tutkimuskohteen muodostivat Suomen rakentamismääräykset ja niiden keskeiset rakentamisen laatua koskevat tavoitteet. Vastaus tutkimuskysymykseen saatiin vertaamalla rakentamismääräysten laatunäkökulmaa keskeisiin rakentamisen hyvää laatua kuvaaviin ominaisuuksiin. Tutkimustulosten verifioimiseksi suoritettiin rakennusalan ammattilaisille suunnattu kyselytutkimus. Tutkimus osoitti, että rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkesi teoriatarkastelun perusteella esille nousseista rakentamisen hyvän laadun tavoitteista. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatukysymystä yleisen edun vaatimusten näkökulmasta. Niiden laatuajattelu on kapeaa perustuen määräyksiin ja niiden noudattamisen tarkastamiseen ja valvontaan. Varsinainen laatutyö on jätetty rakennushankkeen osapuolten tehtäväksi. Yksi tutkimuksen merkittävä uutuusarvo on asiakassuuntautuneisuuden tunnistaminen laadukkaan toiminnan keskeiseksi, kaikkea ajattelua ja toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Suomen rakentamismääräykset eivät täytä tätä vaatimusta. Perinteinen ajattelumalli rakennusprojektin toteutuksesta ei siten enää riitä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Uudenlainen ajattelu synnyttää uudenlaista toimintaa. Mikäli tämä tutkimus voi johtaa uudenlaisen ajattelun ymmärtämiseen ja sisäistämiseen, se väistämättä johtaa myös menettelytapojen muuttumiseen ja sitä kautta laadukkaampaan toimintaan. Oleellista on sen ymmärtäminen, että pitäytyminen perinteisissä toimintamalleissa, joita ohjaavat säädökset ja määräykset, ei tämän päivän toiminnanohjauksessa ja asiakassuhteissa enää riitä. Asiakkaan parhaaksi toimiminen on siten merkittävä haaste kaikelle rakennustoiminnalle ja sen parissa työskenteleville.