Abstract The aim of this thesis is to present a theoretically consistent conceptualization of knowledge creation as an interactive event and to test this in a working community in a methodologically coherent manner. This thesis examines the key problems in the body of research of knowledge creation in the field of Knowledge Management, which is attached to the idea of knowledge as an asset inside a human mind, but simultaneously promotes a view of interaction, based on hermeneutic understanding. The study proposes an alternative way to conceptualize and examine knowledge creation, based on hermeneutic phenomenology of Hans-Georg Gadamer and Martin Heidegger. The foci are on the conceptions of a human being and interaction as play. On the basis of the research literature, a framework for examining knowledge creation was developed. The framework was empirically tested in a multi-organizational and multi-professional working community of librarians and teachers, participating in The Joy of Reading Program in Finland. Along with the research literature, the triangulated data consist of ethnographic observations and video recordings of the community’s gatherings, its members’ interviews and produced documents. The data were analyzed through a qualitative approach. The results show that the phenomenological conceptions of temporality of a human being and play are suitable for understanding being in the knowledge-creating interaction, as they give means to understand the meaningfulness of past experiences, but promote an open attitude towards future possibilities in a way which promotes knowledge creation. Studying interactive events allows for an understanding of how the phenomenon of knowledge creation can be examined as a collective accomplishment. The importance of flexible circumstances is emphasized to promote interaction. The playful mode of being in the event, meaning seriousness and the tendency to be present in the event, was seen as a way to use the time available effectively. The results may be utilized to develop organizational circumstances, which promote knowledge creation by acknowledging the meaningfulness of interaction. In the future, theoretical sampling will be used for testing and developing the framework further in a Finnish Academy’s Strategic Research Council’s consortium BCDC Energy aiming at developing a cloud computing based market place on renewable energy markets. / Tiivistelmä Tutkimus esittää teoreettisesti yhtenäisen käsitteellistyksen tiedon luomisesta vuorovaikutteisena tapahtumana. Tätä käsitteellistykseen perustuvaa viitekehystä testataan empiirisesti tarkastelemalla tiedon luomisen edellytyksiä ja uuden tiedon luomisen mahdollistavaa vuorovaikutusta moniammatillisessa työyhteisössä. Tiedon luomisen tutkimus on perinteisesti kiinnittynyt ajatukseen tiedosta mielen sisäisenä varantona. Samanaikaisesti tiedon luomisen tutkimuksessa korostetaan vuorovaikutusta, joka on usein käsitetty varsin hermeneuttisena tapahtumana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden lähtökohdan yhdistämisestä muodostuneita ongelmia tietojohtamisen alalla. Tutkimus esittää vaihtoehtoisen, Martin Heideggerin ja Hans-Georg Gadamerin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuvan tavan käsittää ja tutkia tiedon luomista siten, että hermeneuttinen käsitys vuorovaikutuksesta ei ole ristiriidassa tiedon käsitteen kanssa. Tutkimuksen keskeisinä tarkastelun kohteina ovat fenomenologinen ihmiskäsitys ja ajatus vuorovaikutuksesta leikkinä. Tutkimuksessa tarkasteltiin hermeneuttisen fenomenologian suhdetta tiedon luomisen nykytutkimukseen ja kehitettiin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuen viitekehys tiedon luomisen empiiristä tutkimusta varten. Viitekehystä testattiin empiirisesti valtakunnalliseen Lukuinto-ohjelmaan osallistuneessa, kirjaston työntekijöiden ja opettajien muodostamassa, moni-ammatillisessa työyhteisössä. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimuksen aineisto koostui etnografisesta havainnointiaineistosta, työyhteisön kokousten videoinneista, yhteisön jäsenten haastatteluista ja heidän tuottamistaan dokumenteista. Aineisto analysoitiin laadullisella otteella tarkastelemalla sekä työyhteisössä käytyjä keskusteluja että työyhteisön jäsenten kokemuksia tiedon luomisesta Lukuinto-ohjelmassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että fenomenologinen käsitteellistys olemisen ajallisesta luonteesta ja leikistä avoimena yhdessä olemisen tilana soveltuvat hyvin tietoa luovan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen, sillä käsitteellistys huomioi menneiden kokemusten merkityksen uuden tiedon luomisessa, mutta painottaa myös avoimen tulevan ja sen mahdollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tavalla, joka edistää uuden luomista. Vuorovaikutustapahtumien tutkiminen mahdollistaa tiedon luomisen ymmärtämisen jaettuna, yhteisenä tapahtumana ja kokemuksena. Joustavien olosuhteiden merkitys tiedon luomisessa korostuu. Leikinomainen vuorovaikutuksessa oleminen, kuten tilanteen vakavasti ottaminen ja läsnäolo, nähtiin tutkimuksessa tapana käyttää aika tehokkaasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa sellaisten olosuhteiden kehittämiseen, jotka huomioivat vuorovaikutuksen merkityksellisyyden tiedon luomisessa. Jatkossa tässä väitöskirjassa esiteltyä lähestymistapaa ja viitekehystä tullaan edelleen kehittämään ja testaamaan teoreettisen otannan avulla Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa BCDC Energia -konsortiossa.

Abstract The aim of this thesis is to present a theoretically consistent conceptualization of knowledge creation as an interactive event and to test this in a working community in a methodologically coherent manner. This thesis examines the key problems in the body of research of knowledge creation in the field of Knowledge Management, which is attached to the idea of knowledge as an asset inside a human mind, but simultaneously promotes a view of interaction, based on hermeneutic understanding. The study proposes an alternative way to conceptualize and examine knowledge creation, based on hermeneutic phenomenology of Hans-Georg Gadamer and Martin Heidegger. The foci are on the conceptions of a human being and interaction as play. On the basis of the research literature, a framework for examining knowledge creation was developed. The framework was empirically tested in a multi-organizational and multi-professional working community of librarians and teachers, participating in The Joy of Reading Program in Finland. Along with the research literature, the triangulated data consist of ethnographic observations and video recordings of the community’s gatherings, its members’ interviews and produced documents. The data were analyzed through a qualitative approach. The results show that the phenomenological conceptions of temporality of a human being and play are suitable for understanding being in the knowledge-creating interaction, as they give means to understand the meaningfulness of past experiences, but promote an open attitude towards future possibilities in a way which promotes knowledge creation. Studying interactive events allows for an understanding of how the phenomenon of knowledge creation can be examined as a collective accomplishment. The importance of flexible circumstances is emphasized to promote interaction. The playful mode of being in the event, meaning seriousness and the tendency to be present in the event, was seen as a way to use the time available effectively. The results may be utilized to develop organizational circumstances, which promote knowledge creation by acknowledging the meaningfulness of interaction. In the future, theoretical sampling will be used for testing and developing the framework further in a Finnish Academy’s Strategic Research Council’s consortium BCDC Energy aiming at developing a cloud computing based market place on renewable energy markets. / Tiivistelmä Tutkimus esittää teoreettisesti yhtenäisen käsitteellistyksen tiedon luomisesta vuorovaikutteisena tapahtumana. Tätä käsitteellistykseen perustuvaa viitekehystä testataan empiirisesti tarkastelemalla tiedon luomisen edellytyksiä ja uuden tiedon luomisen mahdollistavaa vuorovaikutusta moniammatillisessa työyhteisössä. Tiedon luomisen tutkimus on perinteisesti kiinnittynyt ajatukseen tiedosta mielen sisäisenä varantona. Samanaikaisesti tiedon luomisen tutkimuksessa korostetaan vuorovaikutusta, joka on usein käsitetty varsin hermeneuttisena tapahtumana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden lähtökohdan yhdistämisestä muodostuneita ongelmia tietojohtamisen alalla. Tutkimus esittää vaihtoehtoisen, Martin Heideggerin ja Hans-Georg Gadamerin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuvan tavan käsittää ja tutkia tiedon luomista siten, että hermeneuttinen käsitys vuorovaikutuksesta ei ole ristiriidassa tiedon käsitteen kanssa. Tutkimuksen keskeisinä tarkastelun kohteina ovat fenomenologinen ihmiskäsitys ja ajatus vuorovaikutuksesta leikkinä. Tutkimuksessa tarkasteltiin hermeneuttisen fenomenologian suhdetta tiedon luomisen nykytutkimukseen ja kehitettiin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuen viitekehys tiedon luomisen empiiristä tutkimusta varten. Viitekehystä testattiin empiirisesti valtakunnalliseen Lukuinto-ohjelmaan osallistuneessa, kirjaston työntekijöiden ja opettajien muodostamassa, moni-ammatillisessa työyhteisössä. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimuksen aineisto koostui etnografisesta havainnointiaineistosta, työyhteisön kokousten videoinneista, yhteisön jäsenten haastatteluista ja heidän tuottamistaan dokumenteista. Aineisto analysoitiin laadullisella otteella tarkastelemalla sekä työyhteisössä käytyjä keskusteluja että työyhteisön jäsenten kokemuksia tiedon luomisesta Lukuinto-ohjelmassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että fenomenologinen käsitteellistys olemisen ajallisesta luonteesta ja leikistä avoimena yhdessä olemisen tilana soveltuvat hyvin tietoa luovan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen, sillä käsitteellistys huomioi menneiden kokemusten merkityksen uuden tiedon luomisessa, mutta painottaa myös avoimen tulevan ja sen mahdollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tavalla, joka edistää uuden luomista. Vuorovaikutustapahtumien tutkiminen mahdollistaa tiedon luomisen ymmärtämisen jaettuna, yhteisenä tapahtumana ja kokemuksena. Joustavien olosuhteiden merkitys tiedon luomisessa korostuu. Leikinomainen vuorovaikutuksessa oleminen, kuten tilanteen vakavasti ottaminen ja läsnäolo, nähtiin tutkimuksessa tapana käyttää aika tehokkaasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa sellaisten olosuhteiden kehittämiseen, jotka huomioivat vuorovaikutuksen merkityksellisyyden tiedon luomisessa. Jatkossa tässä väitöskirjassa esiteltyä lähestymistapaa ja viitekehystä tullaan edelleen kehittämään ja testaamaan teoreettisen otannan avulla Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa BCDC Energia -konsortiossa.

Abstract The aim of this thesis is to present a theoretically consistent conceptualization of knowledge creation as an interactive event and to test this in a working community in a methodologically coherent manner. This thesis examines the key problems in the body of research of knowledge creation in the field of Knowledge Management, which is attached to the idea of knowledge as an asset inside a human mind, but simultaneously promotes a view of interaction, based on hermeneutic understanding. The study proposes an alternative way to conceptualize and examine knowledge creation, based on hermeneutic phenomenology of Hans-Georg Gadamer and Martin Heidegger. The foci are on the conceptions of a human being and interaction as play. On the basis of the research literature, a framework for examining knowledge creation was developed. The framework was empirically tested in a multi-organizational and multi-professional working community of librarians and teachers, participating in The Joy of Reading Program in Finland. Along with the research literature, the triangulated data consist of ethnographic observations and video recordings of the community’s gatherings, its members’ interviews and produced documents. The data were analyzed through a qualitative approach. The results show that the phenomenological conceptions of temporality of a human being and play are suitable for understanding being in the knowledge-creating interaction, as they give means to understand the meaningfulness of past experiences, but promote an open attitude towards future possibilities in a way which promotes knowledge creation. Studying interactive events allows for an understanding of how the phenomenon of knowledge creation can be examined as a collective accomplishment. The importance of flexible circumstances is emphasized to promote interaction. The playful mode of being in the event, meaning seriousness and the tendency to be present in the event, was seen as a way to use the time available effectively. The results may be utilized to develop organizational circumstances, which promote knowledge creation by acknowledging the meaningfulness of interaction. In the future, theoretical sampling will be used for testing and developing the framework further in a Finnish Academy’s Strategic Research Council’s consortium BCDC Energy aiming at developing a cloud computing based market place on renewable energy markets. / Tiivistelmä Tutkimus esittää teoreettisesti yhtenäisen käsitteellistyksen tiedon luomisesta vuorovaikutteisena tapahtumana. Tätä käsitteellistykseen perustuvaa viitekehystä testataan empiirisesti tarkastelemalla tiedon luomisen edellytyksiä ja uuden tiedon luomisen mahdollistavaa vuorovaikutusta moniammatillisessa työyhteisössä. Tiedon luomisen tutkimus on perinteisesti kiinnittynyt ajatukseen tiedosta mielen sisäisenä varantona. Samanaikaisesti tiedon luomisen tutkimuksessa korostetaan vuorovaikutusta, joka on usein käsitetty varsin hermeneuttisena tapahtumana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden lähtökohdan yhdistämisestä muodostuneita ongelmia tietojohtamisen alalla. Tutkimus esittää vaihtoehtoisen, Martin Heideggerin ja Hans-Georg Gadamerin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuvan tavan käsittää ja tutkia tiedon luomista siten, että hermeneuttinen käsitys vuorovaikutuksesta ei ole ristiriidassa tiedon käsitteen kanssa. Tutkimuksen keskeisinä tarkastelun kohteina ovat fenomenologinen ihmiskäsitys ja ajatus vuorovaikutuksesta leikkinä. Tutkimuksessa tarkasteltiin hermeneuttisen fenomenologian suhdetta tiedon luomisen nykytutkimukseen ja kehitettiin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuen viitekehys tiedon luomisen empiiristä tutkimusta varten. Viitekehystä testattiin empiirisesti valtakunnalliseen Lukuinto-ohjelmaan osallistuneessa, kirjaston työntekijöiden ja opettajien muodostamassa, moni-ammatillisessa työyhteisössä. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimuksen aineisto koostui etnografisesta havainnointiaineistosta, työyhteisön kokousten videoinneista, yhteisön jäsenten haastatteluista ja heidän tuottamistaan dokumenteista. Aineisto analysoitiin laadullisella otteella tarkastelemalla sekä työyhteisössä käytyjä keskusteluja että työyhteisön jäsenten kokemuksia tiedon luomisesta Lukuinto-ohjelmassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että fenomenologinen käsitteellistys olemisen ajallisesta luonteesta ja leikistä avoimena yhdessä olemisen tilana soveltuvat hyvin tietoa luovan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen, sillä käsitteellistys huomioi menneiden kokemusten merkityksen uuden tiedon luomisessa, mutta painottaa myös avoimen tulevan ja sen mahdollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tavalla, joka edistää uuden luomista. Vuorovaikutustapahtumien tutkiminen mahdollistaa tiedon luomisen ymmärtämisen jaettuna, yhteisenä tapahtumana ja kokemuksena. Joustavien olosuhteiden merkitys tiedon luomisessa korostuu. Leikinomainen vuorovaikutuksessa oleminen, kuten tilanteen vakavasti ottaminen ja läsnäolo, nähtiin tutkimuksessa tapana käyttää aika tehokkaasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa sellaisten olosuhteiden kehittämiseen, jotka huomioivat vuorovaikutuksen merkityksellisyyden tiedon luomisessa. Jatkossa tässä väitöskirjassa esiteltyä lähestymistapaa ja viitekehystä tullaan edelleen kehittämään ja testaamaan teoreettisen otannan avulla Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa BCDC Energia -konsortiossa.

Abstract The aim of the thesis is to increase understanding about creation of value in health care. Value is created through knowledge processes in multiprofessional integrated care pathways (ICP) of childhood obesity and defined as health and well-being which benefits the patients, their families, health care organisations and society. An ICP is a practice among Finnish primary and special care which in this study is regarded as the value creating network. Knowledge processes take place in social networks of health professionals and families and information technology (IT) networks. The transdisciplinary study combines theories of Information Studies with theories of customer value in Business and Marketing research. The care and prevention of childhood obesity pursues permanent lifestyle changes through health counselling. Examination of value creation in networks based on knowledge processes has the potential to enhance health professionals’, patients’, and their families’ interaction in counselling. The qualitative case study involves the ICPs of two Finnish University Hospital districts. The empirical data, collected between 2009 and 2012, consists of semi-structured interviews of 30 health professionals in primary and special health care, of three children and their mothers, a family questionnaire (N=13), and care path instructions and memos of an ICP work group. The findings indicate that information practices and IT do not support knowledge processes and organisational learning in the ICP. Along with structural and IT-based boundaries in and between organisations, organisational culture confirms boundaries. Moreover, lack of time restricts the sharing of experiences. Knowing in health care is a complex phenomena; especially the care of childhood obesity appeared to include emotional aspects not addressed in previous research. Thus, the study contributes to theoretical knowledge by suggesting empathetic knowing to be included in the typology of knowing in the context of health care. Even if counselling was perceived well, it does not ensure permanent lifestyle changes. Actual value for the families is created in the everyday practices which should be supported by the environment. The theoretical framework can be tested further in similar constructions in health care organisations or in other ICPs to enhance Knowledge Management and value creation in health care. / Tiivistelmä Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten arvoa luodaan lasten lihavuuden hoitoketjun tietoprosesseissa moniammatillisessa yhteistyössä. Hoitoketju on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille luotu käytäntö, jota tarkastellaan arvoa luovana verkostona. Arvolla tarkoitetaan hyötyä, joka syntyy potilaille, heidän perheilleen, terveydenhuolto-organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tietoprosessit muodostavat arvoverkoston ammattilaisten ja perheiden sosiaalisten verkostojen sekä hoitoketjun tietoverkostojen kautta. Tieteidenvälinen tutkimus yhdistää informaatiotutkimuksen teorioita liiketalouden tutkimuksen teorioihin asiakasarvon luomisesta. Lasten lihavuuden tärkein hoito- ja ennaltaehkäisykeino on terveysneuvonta, joka pyrkii pysyviin elämäntapamuutoksiin. Tietoprosessien tarkastelu arvoverkostoina mahdollistaa ammattilaisten ja perheiden vuorovaikutuksen kehittämisen terveysneuvonnassa. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä. Aineisto kerättiin vuosina 2009–2012. Se koostuu 30 terveydenhuollon ammattilaisen, kolmen potilaan ja heidän äitiensä teemahaastatteluista, 13 perheen lomakekyselyvastauksista sekä hoitopolkuohjeistuksista ja kokousmuistioista. Tulokset osoittavat, että tietoverkot ja informaatiokäytännöt eivät tue tietoprosesseja ja organisaatioiden oppimista hoitoketjussa. Rakenteellisten ja informaatio- ja viestintäteknologian luomien rajojen lisäksi erilaiset organisaatiokulttuurit muodostavat esteitä tietoprosessien etenemiselle. Kiire estää kokemusten jakamista. Tietämys ja osaaminen terveydenhuollossa ovat moniulotteisia seikkoja. Tutkimus nostaa esille lasten lihavuuden hoitoon liittyvät tunteet, joita ei ole tarkasteltu aikaisemmissa tutkimuksissa. Siten tulokset täydentävät teoriataustana sovelletun tietämisen typologiaa empaattisen tietämisen tyypillä terveydenhuollon kontekstissa. Perheet kokivat terveysneuvonnan hyväksi, mutta vaikutukset pysyviin elämäntapamuutoksiin eivät nouse vahvasti esille. Hoidon arvo muodostuu perheiden jokapäiväisen elämän käytännöissä, mitä myös ympäristön tulisi tukea. Tutkimuksessa sovellettua teoriaa ja viitekehystä voidaan testata vastaavissa yhteistoimintahankkeissa ja hoitoketjuissa. Niiden avulla voidaan kehittää arvoa luovia tietoprosesseja ja tietojohtamista terveydenhuollossa.

Abstract In knowledge-based economy an increasing amount of work is conducted in projects in dispersed virtual organisational settings. Information is the raw material of virtual knowledge-based project work and therefore an understanding of information processing in virtual NPD (New Product Development) projects is essential. Information processing is particularly crucial for virtual NPD projects, which are typically implemented in demanding, turbulent and complex institutional settings, where they are subject to various challenges caused by cultural, organisational and human factors and where large amounts of information is processed. This multi-disciplinary study combines theories of information processing and trust and knowledge-based view of organisations. Particularly impersonal and interpersonal trust and barriers to information processing are investigated to study organisational capabilities and virtual communication competencies, which can enable information processing in virtual NPD projects. The case organisation was selected for the study because it has a lengthy history of multinational and multisite virtual way of work. Survey questionnaires and semi-structured interviews were employed to gather research data. Focus group interviews and document review were conducted to evaluate the results. Altogether, 11 leaders and 12 expert teams were interviewed at sites in the USA, Finland, China and Poland as well as 7 members from the operative management in USA and Finland. The results of this study enhance the understanding of organisational virtual capabilities and personal virtual communication competencies in virtual NPD project context. The findings indicate that trust is significant and it is clear that both impersonal and interpersonal trust in supporting information processing in projects, are needed. This study also confirms that each phase in virtual project lifecycle has different needs for information processing. Through recognizing virtual communication capabilities in company level and competencies at the personal level, it would be easier to manage information processing in virtual NPD projects. At the personal level, virtual communication competencies are seen to consist of cultural knowledge and sensitivity, company language skills, listening skills, accountability and credibility, mastery in using ICT and e-mail etiquette. The significance of virtual communication capabilities and competencies as part of knowledge management strategies will grow in the future. This dissertation addresses this challenge by providing new practical and theoretical perspectives to enable planning, measuring, training and rewarding from virtual communication competences, and them to be tested in similar constructions in ICT industry or in other organizations to enhance information processing in virtual projects. / Tiivistelmä Erityisesti yhteiskuntamme tietointensiivisillä aloilla tuotekehitys tapahtuu yhä useammin globaaleissa projekteissa, joissa työskennellään organisatorisesti ja maantieteellisesti hajautuneesti, jolloin suuri osa viestinnästä on virtuaalista. Viestintäprosessissa liikkuu informaatiota, joka on tiedon ja osaamisen raaka-ainetta. Jotta tietoa ja osaamista olisi mahdollista hyödyntää, on tärkeää ymmärtää virtuaalisten tuotekehitysprojektien viestintäprosesseja. Onnistunut viestintä on usein vaikeaa, koska projektit toimivat vaativissa, alati muuttuvissa ja monimutkaisissa ympäristöissä. Tyypillisesti projektin aikana pitää pystyä viestimään suuri määrä tietoa ja välittämään osaamista eri toimijoiden välillä. Tämä monitieteinen tutkimus yhdistelee informaation prosessoinnin teoriaa, tietojohtamista ja luottamustutkimusta globaalien tuotekehitysprojektien viestinnän tarkastelussa. Erityisesti keskitytään luottamuksen eri lajien vaikutukseen ja viestinnän esteiden esille tuomiseen, jotta onnistuneen viestinnän kannalta tärkeimmät organisatoriset ja yksilölliset kyvykkyydet voitaisiin tuoda esiin. Tutkittavalla organisaatiolla on pitkä historia kansainvälisillä markkinoilla virtuaalisena organisaationa toimimisesta. Tutkimus toteutettiin yhdistellen kyselytutkimusta ja laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Kaikkiaan 11 virtuaalitiimin esimiestä ja 12 asiantuntijatiimiä osallistui haastatteluihin USA:ssa, Suomessa, Kiinassa ja Puolassa sekä operatiivisesta johdosta seitsemän henkilöä Suomesta ja USA:sta. Lopuksi tulokset arvioitiin dokumenttikatselmoinneissa sekä fokusryhmähaastatteluissa tutkittavassa organisaatiossa. Tulokset osoittavat, että organisaatio- ja yksilötason luottamusta tarvitaan ja luottamuksen eri lajeilla on erilainen vaikutus viestintään. Tutkimus nostaa myös esille projektin eri vaiheiden erilaiset viestintätarpeet, jotka huomioimalla voidaan kasvattaa virtuaalisten projektien kyvykkyyttä. Yksilötasolla tarvittavat virtuaaliset viestintätaidot ovat ammatillinen ja riittävä projektissa käytettävä kielitaito, kulttuurien tuntemus ja herkkyys, kuuntelemisen taito, vastuullisuus, vahvat ICT:n käyttö- ja mediataidot sekä e-mail etiketti. Tutkimus on merkittävä, koska virtuaalinen projektiperustainen globaali työ tulee lisääntymään ja lisäksi etätyön tarve tulee kasvamaan. Näin ollen virtuaalisten viestintätaitojen merkitys osana tietojohtamisen strategiaa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Abstract This research provides a glimpse into the fast-evolving world of mobile technology and maybe even faster evolving world of communities. The communities of this research are about voluntary activities, centered around an interest or hobby, and are technologically mediated. Traditionally they have used computers for their communication and collaborative activities, but the advances of mobile technology as well as its availability are seen to offer novel opportunities for them. The premise of this research is seeing technology as basis for supporting new ways of interactions, through responding to user needs, hence leaning on the tradition of human-computer interaction and user-centered design. The research comprised of an extensive literature review geared toward understanding of these new forms of communities and their technology, as well as toward understanding how to design for them. Both supported case-study approach of this study, which addressed the designing for virtual stable community and birdwatcher community, and resulted in a concept of a dedicated mobile device (for the virtual stable community), and understanding of the importance of integrated technologies (for the bird watcher community). These results were further developed into new propositions for design criteria, overall providing a fresh perspective toward designing mobile technology. Within this research, design was seen as a social activity, where participants communicate and share their knowledge. Getting relevant, appropriate and useful knowledge from users was therefore imperative for this research. Towards this end, a new online method for user involvement called web based storytelling was developed. Furthermore, emphasis was placed on understanding the concept design process with concepts and theories from knowledge management. The nature of knowledge (tacit/explicit and context-specific) as well as knowledge processes of users and designers and their linkages were introduced and systematically used and interpreted toward improving the concept design process. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarjoaa katsauksen mobiiliteknologian nopeasti kehittyvään maailmaan ja ehkä vielä nopeammin kehittyvään yhteisöjen maailmaan. Tutkimuskohteena ovat vapaaehtoiset harrasteyhteisöt. Perinteisesti nämä yhteisöt ovat käyttäneet tietokoneita ja Internettiä toimintaansa, mutta uudet mobiilit laitteet ja niihin liittyvät teknologiat tarjoavat heille mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tutkimuksen lähtökohtana ovatkin uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet yhteisöjen jäsenille ja näiden käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tutkimuksessa esitetään laaja kirjallisuuskatsaus sekä uusien yhteisöjen ja niiden teknologioiden ymmärtämiseen, että konseptisuunnitteluprosessin käyttäjälähtöisyyteen. Niiden avulla suoritettiin case-tutkimus, jonka tuloksena syntyi mobiililaitteen konseptiversio virtuaalitalliyhteisölle ja kuvaus kommunikointiteknologioiden integroinnista lintubongariyhteisölle. Nämä jalostuivat mobiiliteknologian konseptisuunnittelua ohjaaviksi kriteereiksi, mitkä tuovat uutta, yhteisöllisyyttä korostavaa näkökulmaa suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessi käsitettiin tässä tutkimuksessa sosiaalisena toimintona, missä osallistujat kommunikoivat ja jakavat sekä tietojaan että tietämystään. Tarvittavan, oikean ja hyödyllisen käyttäjätiedon merkityksellisyys tutkimuksessa tuotti yhtenä tutkimuksen tuloksena uuden käyttäjätutkimusmenetelmän (verkkopohjainen tarinankerronta). Kaikenkaikkiaan tutkimuksen kantavana voimana oli tietopohjainen lähestymistapa suunnitteluprosessiin, mikä tarkoitti suunnitteluprosessin ymmärtämistä tietojohtamisprosessina ja tulkitsemista tietojohtamisen käsitteiden kautta. Tiedon ominaisuuksien (hiljainen/eksplisiittinen ja kontekstisidonnaisuus) sekä käyttäjien ja suunnittelijoiden tietoprosessien yhteyksien systemaattisen käytön nähtiin parantavan konseptisuunnitteluprosessia.