Abstract The affinity between mobile devices and electronic commerce is strong, and mobile commerce is a large potential market, as an offshoot of electronic commerce. The margin between electronic commerce and mobile commerce is becoming gradually thinner. The mobile device is more than a transaction tool; it plays a central role in the whole of online shopping as a connector between retailers, online platforms and online shoppers, with a rich experience of noticeable heterogeneity in online retailing. The study concentrates on the use of the tablet for online shopping, how it correlates to general online shopping and how it differs from other mobile devices regarding online shopping. The study utilised an integration of different research domains (marketing, psychology and a technological approach). This integration gives a broader perspective and deepens the understanding of the research topic. The study adopts a quantitative methodology and utilises survey research, because of the online specific behaviour of tablet users, with structural equation modelling techniques. The study contributes theoretically in four parts. First, the study is interdisciplinary and combines insights from marketing, psychology and information systems literature with an integrated model of tablet commerce to identify the antecedents of customer loyalty and contribute to marketing literature. Second, the study is a comparative study and discovers the impact of security, technology, utilitarian and eminent factors related to customer loyalty to the online retailer, which is a growing trend in two cultures. Third, the study reveals the mediating role of trust in explaining the interaction between reputation and loyalty across borders and the mediation between online shopping experience and reputation, trust, self-efficacy and privacy to predict customer loyalty to an online retailer in a developed nation. Fourth, the study discovered variation by gender in tablet commerce, based on the integrated model. The gender divergence is more significant on one antecedent of loyalty than the others. Managers should also target online customers with promotional offers based on gender differences. The study’s managerial implication has been recommended and future research opportunities have been expanded. / Tiivistelmä Yhteys mobiililaitteiden ja verkkokaupan välillä on voimakas, ja mobiilikaupankäynti on suuri potentiaalinen markkina verkkokaupan sivujuonteena. Marginaali verkkokaupan ja mobiilikaupankäynnin välillä pienenee koko ajan. Mobiililaite on enemmän kuin vain kaupanteossa käytetty väline; se näyttelee keskeistä roolia verkkokaupankäynnissä ja toimii myyjien, verkkoalustojen ja verkkoasiakkaiden yhdistäjänä, ja verkkokauppojen heterogeenisyydestä on kertynyt runsaasti kokemusta. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivista metodologiaa ja hyödynnetään survey-tutkimuksia sekä rakenneyhtälömalleja tablettitietokoneiden käyttäjien käyttäessä nimenomaan verkkopalveluja. Tutkimus lisää teoreettista tietämystä aihepiiristä. Ensinnäkin väitöstutkimus laajentaa olemassa olevaa tietämystä mobiilikaupankäynnistä ja tablettikaupankäynti-ilmiöstä ja selittää uutta suhdetta, joka vallitsee helppokäyttöisyyden, yksityisyyden, maineen ja omiin kykyihin luottamisen sekä väliin tulevien korrelaattien luottamus ja kokemus välillä yhdistelemällä niitä sukupuoli-moderaattorimuuttujan kanssa ja keskittymällä tablettitietokoneiden verkkokauppasegmenttiin, jossa tavaroita ja palveluja ostetaan, joten tutkimus tarjoaa yleisen kehikon verkkokauppakuluttajien päätöksenteolle ollen merkittävä panos alan markkinointikirjallisuuteen. Toiseksi, tutkimus on tärkeä lisä myös siksi, että se vahvistaa kuvatun kaltaisen integroidun mallin toimivuuden ja sen sovellukset eri maissa. Kolmanneksi, tutkimus paljastaa luottamuksen välittäjän roolin maineen ja lojaliteetin rajat ylittävän vuorovaikutuksen selittäjänä sekä yhdyssiteen verkkokauppakokemuksen ja maineen, luottamuksen, omiin kykyihin luottamisen ja yksityisyyden välillä, kun on tarve ennustaa verkkokauppoja koskevaa asiakasuskollisuutta kehittyneillä markkinoilla. Neljänneksi, tutkimus edistää ostouskollisuutta käsittelevää kirjallisuutta verratessaan tablettikaupankäyntiä koskevia kuluttajahavaintoja niin Suomen kuin Nigerian kansallisilla markkinoilla. Kahden maan konteksti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää sitä, kuinka asiakkaat eroavat toisistaan kansalliset rajat ylittävillä markkinoilla käytetyn datan käsittäessä kuluttajia epäsuhtaisilla kansalliset rajat ylittävillä markkinoilla, jotka edustavat kehittyneitä ja kehittyviä markkinoita sekä väestömäärältään pieniä ja suuria markkinoita ja jotka ovat lisäksi kulttuurillisesti heterogeenisia. Tutkimus esittää paranneltua ja räätälöityä päätöksentekoa tukevaa järjestelmää johdon avuksi ja asiakkaiden päätöksenteko-ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen liikkeenjohdolliset johtopäätökset ovat selviä, ja niihin liittyviä tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia on korostettu.

Abstract Social commerce is an emerging phenomenon and consumers’ acceptance of it has set a challenge for marketing today. The proliferation of Web 2.O technologies has brought consumers to spend most of the time online at different platforms of social media to connect with their family and friends. These mere connectivity, entertainment, and socialization platforms possess a huge potential to drive businesses. The main premise here is that social networking sites have been tremendously popular, especially Facebook, which has led to more integration of consumers and retailers. Consumers, unintentionally or subconsciously, are coming across information about their preferred brands at Facebook and their decision making is influenced through this. In this regard, a study is required that examines consumers’ acceptance behavior in social commerce settings. This dissertation contributes to the existing knowledge of the new phenomenon of social commerce in marketing literature. It highlights the consumers’ aspects of the acceptance of social commerce and contributes to the theoretical discussions on three levels: (i) it provides a general framework for engaging consumers online through traditional means (e-commerce) and new means (social commerce); (ii) it identifies the various consumer segments present at the most popular social networking site, Facebook; and finally (iii) it extends the recently devised model—the unified theory of acceptance and use of technology (UTAUT2)—with constructs such as trust, perceived security, and perceived privacy in order to identify consumers’ trust in the new stream of social commerce. The main aim of this study is to understand consumers’ acceptance of social commerce empirically, in a way that enlightens the theoretical implications and enables managers to devise strategies accordingly in this new age of social commerce. To this end, data has been collected from three countries—Italy, Pakistan, and Australia—in order to have a diverse perspective on consumers around the world. The data comes from consumers who participate in social commerce and whose shopping decisions are influenced by Facebook. As social commerce is a rather new and unstructured phenomenon, this dissertation focused on the consumers’ perspective and the most popular social networking site, Facebook, thus providing a baseline theoretical model of further research with different categories, target audiences, and constructs. / Tiivistelmä Sosiaalinen kaupankäynti on nouseva ilmiö, ja kuluttajien hyväksyntä sitä kohtaan herättää haasteen nykypäivän markkinoinnille. Web 2.0-teknologioiden määrän räjähdysmäinen kasvu on saanut kuluttajat viettämään suurimman osan ajastaan sosiaalisen median eri alustoilla. Yhteydenpidon, viihteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen alustat pitävät hallussaan valtavan liiketoimintapotentiaalin. Sosiaalisten yhteisöpalveluiden, etenkin Facebookin äärimmäinen suosio on johtanut integraatioon kuluttajien ja vähittäiskaupan välillä. Facebookissa kuluttajat, tietoisesti tai alitajuisesti, törmäävät informaatioon suosikkibrändeistään, mikä vaikuttaa heidän päätöksentekoonsa. Näin ollen on muodostunut tarve tutkia kuluttajien hyväksyntäkäyttäytymistä sosiaalisen kaupankäynnin kontekstissa. Tämä tutkielma edistää olemassa olevaa tietämystä sosiaalisen kaupankäynnin ilmiöstä markkinoinnin kirjallisuudessa. Se korostaa kuluttajanäkökulmaa sosiaalisen kaupankäynnin hyväksynnässä sekä osallistuu akateemiseen keskusteluun kolmella tasolla: i) tarjoamalla yleisen viitekehyksen kuluttajien sitouttamiseksi verkossa sekä perinteisin (verkkokaupankäynti) että uusin (sosiaalinen kaupankäynti) keinoin, ii) tunnistamalla tämän hetken suosituimman yhteisöpalvelu Facebookin erilaiset kuluttajasegmentit sekä iii) laajentamalla äskettäin laadittua yhtenäistä teoriamallia teknologian hyväksynnästä sekä käytöstä (UTAUT2), joka pyrkii tunnistamaan kuluttajien luottamusta sosiaaliseen kaupankäyntiin muun muassa luottamuksen ja koetun turvallisuuden sekä yksityisyyden rakenteiden kautta. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on saavuttaa ymmärrystä kuluttajien sosiaalisen kaupankäynnin hyväksynnästä empiirisesti, valaisten teoreettisia johtopäätöksiä sekä edistäen liikkeenjohdon mahdollisuuksia asianmukaisten strategioiden laadintaan sosiaalisen kaupankäynnin aikakaudella. Tähän mennessä aineistoa on kerättyä kolmesta maasta – Italiasta, Pakistanista ja Australiasta – monimuotoisen ja maailmanlaajuisen kuluttajaperspektiivin saavuttamiseksi. Data on kerätty sosiaaliseen kaupankäyntiin osallistuvilta kuluttajilta, joiden ostopäätökseen Facebook vaikuttaa. Sosiaalisen kaupankäynnin ollessa vielä suhteellisen uusi ja epämuodollinen ilmiö, tämä kuluttajanäkökulmaan suosituimmassa sosiaalisessa yhteisöpalvelussa Facebookissa keskittyvä tutkielma tarjoaa jatkotutkimuksia varten perustan teoreettiselle mallille eri kategorioineen, kohdeyleisöineen sekä rakenteineen.

Abstract This narrative research focuses on teachers’ perceptions of autonomy because of its importance to job commitment, efficiency, satisfaction, and motivation. A positive perception of autonomy relates to teachers’ feelings of competency, empowerment and professionalism. The overall importance of and desire for autonomy may be symptomatic of teachers’ reactions to obtain more, or to keep the autonomy they have. Previous studies have often depicted teacher autonomy as individualistic, comprising freedom from control. However, this research challenges the appropriateness of this conceptualisation of teacher autonomy by asking how upper-secondary school mathematics teachers perceive their autonomy in different contexts. To display contextual variations, the interviews with 15 upper-secondary school mathematics teachers from Canada and 12 from Finland were based mainly on open-ended questions. The contents of the teachers’ narratives were analysed in their whole and by comparing categories of narratives from one context to another. The findings suggest that context influences how teachers perceive their autonomy. They also reveal that trust plays a decisive role in whether teachers feel autonomous or not, that trust plays a central to the relationships teachers have at work, and that autonomy inextricably exists in relations. Consequently, this research claims that the spectrum of autonomy for teachers should be expanded beyond its current individuality, to include a broader, more relational understanding of autonomy. A core argument of this research is therefore that teacher autonomy needs to be reconceptualised as relying on contextual sensitivities and relationships. By providing a more comprehensive conceptualisation of teacher autonomy—i.e., one which is more context-sensitive and which focuses on teachers’ concerns—the findings of this research supports more empowering ways for teachers to exert a proactive influence on their own autonomy. Teachers’ perception of their autonomy is of practical and academic importance. Teachers who feel satisfied, supported, empowered and autonomous are more committed and motivated, which in turn advances better, more adaptive, and more adequate teacher education. / Tiivistelmä Tämän narratiivisen tutkimuksen kohteena ovat opettajien käsitykset autonomiasta. Ne ovat tärkeitä työhön sitoutumisen, tehokkuuden, tyytyväisyyden, ja motivaation kannalta. Myönteisellä käsityksellä autonomiasta on merkitystä opettajien tuntemuksiin pätevyydestä, voimaantumisesta ja ammattitaidosta. Autonomian arvostaminen ja tarve autonomiaan voivat kertoa opettajien halusta pitää kiinni autonomiastaan tai lisätä sen määrää. Aiempi kirjallisuus kuvaa opettajan autonomiaa yksilökeskeisenä, vapaana ulkopuolisesta kontrollista. Tämä tutkimus haastaa yksilökeskeisen näkemyksen kysymällä, miten lukion opettajat eri konteksteista kokevat autonomiansa. Kontekstuaalisten vaihtelujen tutkimista varten haastateltiin 15 lukion matematiikan opettajaa Kanadasta ja 12 lukion matematiikan opettajaa Suomesta esittämällä heille enimmäkseen avoimia kysymyksiä. Opettajien narratiivien sisällöt analysoitiin kokonaisuudessaan ja vertaamalla kategorioita kontekstien välillä. Tuloksista voidaan päätellä, että konteksti vaikuttaa merkittävästi siihen, miten opettajat kokevat autonomian. Luottamuksella on keskeinen merkitys sille, tuntevatko opettajat itsensä autonomisiksi toimijoiksi vai eivät. Lisäksi havaittiin, että luottamuksella on suuri merkitys työympäristön ihmissuhteissa, ja että autonomia on erottamaton osa näitä suhteita. Näin ollen tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että autonomian käsitteen kirjoa tulisi laajentaa nykyisestä yksilökeskeisestä painotuksesta laveampaan määrittelyyn. Tämän tutkimuksen keskeinen väite on, että opettajan autonomiaa käsitteenä tulisi tarkastella uudelleen huomioimalla erilaiset kontekstit ja ihmissuhteet. Painottamalla kokonaisvaltaisempaa näkemystä opettajien autonomiasta, toisin sanoen huomioonottamalla kontekstin ja opettajien omat huolenaiheet, tämän tutkimuksen tulokset viittaavat tarpeeseen opettajien voimaannuttamisesta, jotta he voivat proaktiivisesti vaikuttaa omaan autonomiaansa Opettajien käsityksillä autonomiasta on merkitystä sekä käytännön että teorian kehittämisen näkökulmista. Työssään tyytyväinen, tuettu, voimaantunut ja itsenäinen opettaja on sitoutunut ja motivoitunut. Opettajien autonomiaan liittyvien käsitysten parempi ymmärtäminen edesauttaa opettajankoulutuksen kehittämistä.

Abstract In knowledge-based economy an increasing amount of work is conducted in projects in dispersed virtual organisational settings. Information is the raw material of virtual knowledge-based project work and therefore an understanding of information processing in virtual NPD (New Product Development) projects is essential. Information processing is particularly crucial for virtual NPD projects, which are typically implemented in demanding, turbulent and complex institutional settings, where they are subject to various challenges caused by cultural, organisational and human factors and where large amounts of information is processed. This multi-disciplinary study combines theories of information processing and trust and knowledge-based view of organisations. Particularly impersonal and interpersonal trust and barriers to information processing are investigated to study organisational capabilities and virtual communication competencies, which can enable information processing in virtual NPD projects. The case organisation was selected for the study because it has a lengthy history of multinational and multisite virtual way of work. Survey questionnaires and semi-structured interviews were employed to gather research data. Focus group interviews and document review were conducted to evaluate the results. Altogether, 11 leaders and 12 expert teams were interviewed at sites in the USA, Finland, China and Poland as well as 7 members from the operative management in USA and Finland. The results of this study enhance the understanding of organisational virtual capabilities and personal virtual communication competencies in virtual NPD project context. The findings indicate that trust is significant and it is clear that both impersonal and interpersonal trust in supporting information processing in projects, are needed. This study also confirms that each phase in virtual project lifecycle has different needs for information processing. Through recognizing virtual communication capabilities in company level and competencies at the personal level, it would be easier to manage information processing in virtual NPD projects. At the personal level, virtual communication competencies are seen to consist of cultural knowledge and sensitivity, company language skills, listening skills, accountability and credibility, mastery in using ICT and e-mail etiquette. The significance of virtual communication capabilities and competencies as part of knowledge management strategies will grow in the future. This dissertation addresses this challenge by providing new practical and theoretical perspectives to enable planning, measuring, training and rewarding from virtual communication competences, and them to be tested in similar constructions in ICT industry or in other organizations to enhance information processing in virtual projects. / Tiivistelmä Erityisesti yhteiskuntamme tietointensiivisillä aloilla tuotekehitys tapahtuu yhä useammin globaaleissa projekteissa, joissa työskennellään organisatorisesti ja maantieteellisesti hajautuneesti, jolloin suuri osa viestinnästä on virtuaalista. Viestintäprosessissa liikkuu informaatiota, joka on tiedon ja osaamisen raaka-ainetta. Jotta tietoa ja osaamista olisi mahdollista hyödyntää, on tärkeää ymmärtää virtuaalisten tuotekehitysprojektien viestintäprosesseja. Onnistunut viestintä on usein vaikeaa, koska projektit toimivat vaativissa, alati muuttuvissa ja monimutkaisissa ympäristöissä. Tyypillisesti projektin aikana pitää pystyä viestimään suuri määrä tietoa ja välittämään osaamista eri toimijoiden välillä. Tämä monitieteinen tutkimus yhdistelee informaation prosessoinnin teoriaa, tietojohtamista ja luottamustutkimusta globaalien tuotekehitysprojektien viestinnän tarkastelussa. Erityisesti keskitytään luottamuksen eri lajien vaikutukseen ja viestinnän esteiden esille tuomiseen, jotta onnistuneen viestinnän kannalta tärkeimmät organisatoriset ja yksilölliset kyvykkyydet voitaisiin tuoda esiin. Tutkittavalla organisaatiolla on pitkä historia kansainvälisillä markkinoilla virtuaalisena organisaationa toimimisesta. Tutkimus toteutettiin yhdistellen kyselytutkimusta ja laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Kaikkiaan 11 virtuaalitiimin esimiestä ja 12 asiantuntijatiimiä osallistui haastatteluihin USA:ssa, Suomessa, Kiinassa ja Puolassa sekä operatiivisesta johdosta seitsemän henkilöä Suomesta ja USA:sta. Lopuksi tulokset arvioitiin dokumenttikatselmoinneissa sekä fokusryhmähaastatteluissa tutkittavassa organisaatiossa. Tulokset osoittavat, että organisaatio- ja yksilötason luottamusta tarvitaan ja luottamuksen eri lajeilla on erilainen vaikutus viestintään. Tutkimus nostaa myös esille projektin eri vaiheiden erilaiset viestintätarpeet, jotka huomioimalla voidaan kasvattaa virtuaalisten projektien kyvykkyyttä. Yksilötasolla tarvittavat virtuaaliset viestintätaidot ovat ammatillinen ja riittävä projektissa käytettävä kielitaito, kulttuurien tuntemus ja herkkyys, kuuntelemisen taito, vastuullisuus, vahvat ICT:n käyttö- ja mediataidot sekä e-mail etiketti. Tutkimus on merkittävä, koska virtuaalinen projektiperustainen globaali työ tulee lisääntymään ja lisäksi etätyön tarve tulee kasvamaan. Näin ollen virtuaalisten viestintätaitojen merkitys osana tietojohtamisen strategiaa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

The differences between legacy and 5G networks in both capability, and their increasingly dynamic nature and complexity warrant searching for new kinds of ways to manage networks. This thesis work explored different options for interaction and interfaces for a declarative, intent-based control (IBC) based 5G network management system. IBC has not been previously applied on the transport layer and in addition to drafting interface concepts, this work also maps existing definitions and implementations of IBC and intents. The functioning of IBC on the transport layer was envisioned through these existing solutions. The work was done as an iterative codesign project following a user-centered design process. Concepts were both drafted and evaluated together with a group of domain experts. Special attention was paid to the forming of trust towards automation. A tentative task path for issuing an intent to the system was mapped and the drafted concepts approached the steps involved in the task path with varying levels of automation and different visual representations for the information the user needs and the functions of the system. No prior body research exists on IBC on the transport layer and trust towards automation in network management and the topics are novel. The envisioned application of IBC on the transport layer, and the drafted concepts on user interaction with the system are tentative in nature and more research is required to determine the feasibility of applying IBC on the transport layer, as well as the effectiveness of the presented concepts in promoting trust among users. / Skillnaderna mellan äldre och 5G-nätverk i båda funktionerna, och deras alltmer dynamiska karaktär och komplexitet motiverar sökning efter nya typer av sätt att hantera nätverk. Detta avhandlingsarbete undersöktes olika alternativ för interaktion och gränssnitt för en deklarativ, avsiktsbaserad kontroll (intent-based control, IBC) 5G-nätverkshanteringssystem. IBC har inte tidigare applicerats på transportskiktet och förutom utarbetande av gränssnittskoncept, kartlägger detta arbete också befintliga definitioner och implementeringar av IBC och avsikter. Funktion av IBC på transportskiktet förutsågs genom dessa befintliga lösningar. Arbetet gjordes som ett iterativt samdesignprojekt efter den användarcentrerad designprocess. Begrepp utarbetades och utvärderades tillsammans med en grupp domenexperter. Särskild uppmärksamhet ägnas åt bildandet av förtroende för automatisering. En preliminär arbetsväg för att utfärda en avsikt till systemet kartlades och de utarbetade koncepten närmade sig stegen i uppgiftsvägen med varierande nivåer av automatisering och olika visuella representationer för informationen användarens behov och systemets funktioner. Ingen tidigare undersökning finns på IBC på transportskit och förtroendet mot automatisering i nätverkshantering och ämnena är nya. De förutsåg tillämpning av IBC på transportlagret och utkastet begrepp om användarinteraktion med systemet är preliminära och mer forskning krävs för att bestämma genomförbarheten av att tillämpa IBC på transportskiktet, liksom effektiviteten på det presenterade begrepp för att främja förtroende bland användare. / 5G verkkojen eroavaisuudet aikaisempiin verkkoihin niin dynaamisuuden, kuin uusien kyvykkyyksien ja verkkojen monimutkaisuus vaativat uudenlaisia tapoja hallita verkkoja. Työssä konseptoitiin eri vuorovaikutus- ja käyttöliittymämalleja aiepohjaiselle- (intent-based control, IBC), deklaratiiviselle hallintamallille 5G-verkkojen hallintaan. IBC:ia ei ole aikaisemmin sovellettu kuljetusverkkotasolla ja käyttöliittymämallien lisäksi työssä kartoitettiin myös IBC:in ja aikeen (intent) olemassa olevia määritelmiä ja toteutustapoja sovellustasolla, joiden pohjalta hahmoteltiin, miten IBC toimisi kuljetusverkkotasolla. Työ toteutettiin osallistavana, iteratiivisena muotoiluprojektina seuraten käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia. Konseptit luotiin, sekä arvioitiin pienessä ryhmässä alan asiantuntijoiden kanssa. Luottamuksen muodostamiseen automaatiota kohtaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Työstetyissä konsepteissa käyttäjän toimintopolun eri askeleita aikeen antamiseksi järjestelmälle lähestyttiin eri kanteilta vaihdellen toimintopolun automatisaation tasoa, sekä verkon ja aikeen tilan ja toimintojen käyttäjälle näkyvää visuaalista esitystä. IBC:n soveltaminen kuljetusverkkotasolla ja luottamus automaatiota kohtaan verkonhallinnassa ovat aiheina uusia, eikä aiheista löydy aikaisempaa tutkimusmateriaalia. Työn hahmotelma IBC:ista kuljetusverkkotasolla, sekä työn aikana tuotetut konseptit käyttäjän vuorovaikutuksesta järjestelmän kanssa ovat luonteeltaan alustavia ja lisää tutkimustyötä vaaditaan mm. IBC:n käytön realistisuudesta kuljetusverkkotasolla, sekä hahmoteltujen konseptien toimivuudesta käyttäjän luottamuksen vahvistamisessa.