Abstract With this study, I provide insights into international opportunities in the context of early internationalising firms and entrepreneurial selling. I study the changing meanings of international opportunities and the mechanisms of international opportunity construction that entrepreneurs narrate when making sense of these opportunities. I contribute to the international entrepreneurship literature that takes an integrative and processual approach to entrepreneuring and international opportunity. I view international opportunities as socially, temporally and spatially situated. By drawing from the socially situated cognition approach, I direct analytical focus to the contextual, changing interpretations of international opportunity and the dynamic process of international opportunity construction. I take a narrative constructionist approach to this study. My empirical material consists of five entrepreneurs’ narratives. They describe past, present and future international opportunities in the context of ongoing early international entry or expansion and entrepreneurial selling in international business-to-business sales negotiation. With this study, I contribute to an in-depth, processual understanding of international opportunities. I identify multiple meanings of international opportunities as product, service, business model, relationship, and/or foreign market opportunities. By describing transformations between these manifestations of international opportunity and the interactions that produce them across diverse intersubjective spaces, I depict journeys of articulated representations of international opportunities becoming concrete opportunities. I find dichotomies within and between different meanings of international opportunities and related actions and interactions. Specialisation versus flexibility, entrepreneurs’ involvement versus professional salespeople’s involvement, and replicated versus contextually adapted processes are problematised with respect to different manifestations of international opportunity. / Tiivistelmä Tällä tutkimuksella lisään ymmärrystä kansainvälisistä mahdollisuuksista yrityksen varhaisen kansainvälistymisen ja yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkin, miten yrittäjät merkityksellistävät kerronnassaan kansainvälisiä mahdolli-suuksia sekä niiden muutosta ja muodostamisen mekanismeja. Kontribuoin tutkimuksellani kansainvälisen yrittäjyyden kirjallisuuteen, joka käsittelee yrittämistä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia integroivasta prosessuaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani tarkastelen kansainvälisiä mahdollisuuksia sosiaalisesti, ajallisesti ja tilallisesti sijoittuneina. Hyödynnän sosiaalisesti sijoittuneen kognition lähestymistapaa tuodakseni analyyttisen fokuksen kansainvälisten mahdollisuuksien kontekstuaalisiin ja muuttuviin tulkintoihin sekä niiden muodostamisen dynaamiseen prosessiin. Lähestyn tutkimusta narratiivisen konstruktionismin näkökulmasta. Empiirinen aineistoni koostuu viiden yrittäjän narratiiveista. He kertovat menneistä, nykyisistä ja tulevista kansainvälisistä mahdollisuuksista meneillään olevan kansainvälisille markkinoille menon tai niillä laajenemisen sekä yritystenvälisissä kansainvälisissä myyntineuvotteluissa tapahtuvan yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkimuksellani lisään ymmärrystä kansainvälisten mahdollisuuksien prosessuaalisesta luonteesta. Tunnistan kansainvälisten mahdollisuuksien erilaisia merkityksiä tuotteena, palveluna, liiketoimintamallina, suhteena ja/tai kansainvä-lisenä markkinana. Kuvaan muutoksia näiden eri manifestaatioiden ja niitä tuottavan vuorovaikutuksen välillä halki erilaisten subjektienvälisten tilojen. Näin esitän kansainvälisten mahdollisuuksien artikuloitujen kuvausten matkaa konkreettisiksi mahdollisuuksiksi. Havaitsen narratiiveissa ristiriitoja kansainvälisten mahdollisuuksien eri merkitysten sekä niihin liittyvän toiminnan ja vuorovaikutuksen sisällä ja välillä. Erikoistuminen ja joustavuus, yrittäjän ja ammattimyyjän osallisuus sekä prosessin toistaminen ja mukauttaminen problematisoidaan suhteessa kansainvälisten mahdollisuuksien eri manifestaatioihin.

Abstract This narrative research focuses on teachers’ perceptions of autonomy because of its importance to job commitment, efficiency, satisfaction, and motivation. A positive perception of autonomy relates to teachers’ feelings of competency, empowerment and professionalism. The overall importance of and desire for autonomy may be symptomatic of teachers’ reactions to obtain more, or to keep the autonomy they have. Previous studies have often depicted teacher autonomy as individualistic, comprising freedom from control. However, this research challenges the appropriateness of this conceptualisation of teacher autonomy by asking how upper-secondary school mathematics teachers perceive their autonomy in different contexts. To display contextual variations, the interviews with 15 upper-secondary school mathematics teachers from Canada and 12 from Finland were based mainly on open-ended questions. The contents of the teachers’ narratives were analysed in their whole and by comparing categories of narratives from one context to another. The findings suggest that context influences how teachers perceive their autonomy. They also reveal that trust plays a decisive role in whether teachers feel autonomous or not, that trust plays a central to the relationships teachers have at work, and that autonomy inextricably exists in relations. Consequently, this research claims that the spectrum of autonomy for teachers should be expanded beyond its current individuality, to include a broader, more relational understanding of autonomy. A core argument of this research is therefore that teacher autonomy needs to be reconceptualised as relying on contextual sensitivities and relationships. By providing a more comprehensive conceptualisation of teacher autonomy—i.e., one which is more context-sensitive and which focuses on teachers’ concerns—the findings of this research supports more empowering ways for teachers to exert a proactive influence on their own autonomy. Teachers’ perception of their autonomy is of practical and academic importance. Teachers who feel satisfied, supported, empowered and autonomous are more committed and motivated, which in turn advances better, more adaptive, and more adequate teacher education. / Tiivistelmä Tämän narratiivisen tutkimuksen kohteena ovat opettajien käsitykset autonomiasta. Ne ovat tärkeitä työhön sitoutumisen, tehokkuuden, tyytyväisyyden, ja motivaation kannalta. Myönteisellä käsityksellä autonomiasta on merkitystä opettajien tuntemuksiin pätevyydestä, voimaantumisesta ja ammattitaidosta. Autonomian arvostaminen ja tarve autonomiaan voivat kertoa opettajien halusta pitää kiinni autonomiastaan tai lisätä sen määrää. Aiempi kirjallisuus kuvaa opettajan autonomiaa yksilökeskeisenä, vapaana ulkopuolisesta kontrollista. Tämä tutkimus haastaa yksilökeskeisen näkemyksen kysymällä, miten lukion opettajat eri konteksteista kokevat autonomiansa. Kontekstuaalisten vaihtelujen tutkimista varten haastateltiin 15 lukion matematiikan opettajaa Kanadasta ja 12 lukion matematiikan opettajaa Suomesta esittämällä heille enimmäkseen avoimia kysymyksiä. Opettajien narratiivien sisällöt analysoitiin kokonaisuudessaan ja vertaamalla kategorioita kontekstien välillä. Tuloksista voidaan päätellä, että konteksti vaikuttaa merkittävästi siihen, miten opettajat kokevat autonomian. Luottamuksella on keskeinen merkitys sille, tuntevatko opettajat itsensä autonomisiksi toimijoiksi vai eivät. Lisäksi havaittiin, että luottamuksella on suuri merkitys työympäristön ihmissuhteissa, ja että autonomia on erottamaton osa näitä suhteita. Näin ollen tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että autonomian käsitteen kirjoa tulisi laajentaa nykyisestä yksilökeskeisestä painotuksesta laveampaan määrittelyyn. Tämän tutkimuksen keskeinen väite on, että opettajan autonomiaa käsitteenä tulisi tarkastella uudelleen huomioimalla erilaiset kontekstit ja ihmissuhteet. Painottamalla kokonaisvaltaisempaa näkemystä opettajien autonomiasta, toisin sanoen huomioonottamalla kontekstin ja opettajien omat huolenaiheet, tämän tutkimuksen tulokset viittaavat tarpeeseen opettajien voimaannuttamisesta, jotta he voivat proaktiivisesti vaikuttaa omaan autonomiaansa Opettajien käsityksillä autonomiasta on merkitystä sekä käytännön että teorian kehittämisen näkökulmista. Työssään tyytyväinen, tuettu, voimaantunut ja itsenäinen opettaja on sitoutunut ja motivoitunut. Opettajien autonomiaan liittyvien käsitysten parempi ymmärtäminen edesauttaa opettajankoulutuksen kehittämistä.