Diss. -- Helsingin yliopisto.

Abstract The purpose of this study was to analyse transprofessional family work theoretically and empirically. The aim was to deepen the knowledge regarding factors, which contribute or restrain transprofessional family work. In this study the family work is the Social and Health Care collaboration with families with children. The transprofessionality is the jointly agreed assessment of the family situation and the support they need that has been formed in partnership with the professionals and the family. The study was implemented with multiple constituency evaluation with Q Methodology. The statements (N=212) of the concourse of the transprofessional family work was compressed with theoretical pattern to the Q sample (N=44), which represents the main dimensions of the study topic. The participants of the Q sessions (N=34) were selected discretionarily according to multiple constituency evaluation from all key groups, which had interests to the study topic. The Q sessions provided the Q sort and the recorded interview, which represented the subjective perspective of the each participant. Data was analysed with PQMethod-software and the result of the factor analysis formed further three factors, which illustrated the three different discourses from the transprofessional family work. The first discourse emphasized client orientation and the importance of the training and skills in the partnership between professionals and families. The second discourse highlighted the significance of the leadership in the assessment of the transprofessional family work. There were issues in the interaction between people. The third discourse highlighted the structures and processes of the collaboration, which were managed by the skillful professionals without follow-up or supervision or any special guidelines for teamwork or networking practice. According to the consensus from the discourses, a good transprofessional family work is advanced by the families experience that the encounter has been authentic and they have had the chance to be heard in an open interaction with professionals. The working practices which strenghten families´ own resources, advance commitment to common objectives. Family work must be developed by observing the services as a whole from basic services to special services. The transprofessional family work is restrained by high turnover of workers, different viewpoints in customer orientation approach, and interaction difficulties between partners. Confidentiality is not an obstacle. The increasing of staff or time resources was not seen necessary, however leadership role needs clarification. The results of this study can be utilized when developing working practices, methods and an education of the Social and Health Care transprofessional family work. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sosiaali- ja terveystoimen moniasiantuntijaista perhetyötä teoreettisesti ja empiirisesti sekä tavoitteena oli syventää tietoa moniasiantuntijaista perhetyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tässä tutkimuksessa perhetyö on sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää yhteistyötä lapsiperheiden kanssa ja moniasiantuntijuus ammattilaisten ja perheen välisessä tasavertaisessa yhteistyökumppanuudessa syntynyt yhteinen käsitys perheen tilanteesta, tarvittavasta tuesta ja sen arvioinnista. Tutkimus toteutettiin monitahoarviointina käyttäen Q-metodologiaa tutkimusmenetelmänä. Moniasiantuntijaisen perhetyön keskusteluavaruuden väiteuniversumi (N=212) tiivistettiin teoreettisen mallin avulla tutkimusaiheen pääulottuvuuksia sisältäväksi väiteotokseksi (N=44). Koetilanteisiin valittiin harkinnanvaraisesti monitahoarvioinnin periaatteita noudattaen osallistujat (N=34) kaikista niistä avainryhmistä, joilla oli intressejä tutkittavaan aiheeseen. Koetilanteissa saatiin jokaiselta osallistujalta hänen subjektiivista näkökulmaansa edustava Q-jaottelu ja nauhoitettu haastattelu. Aineisto analysoitiin PQMethod-tutkimusohjelmalla, ja faktorianalyysin tuloksena muodostui kolme faktoria, jotka kuvasivat kolmea erilaista moniasiantuntijaisen perhetyön diskurssia. Ensimmäinen diskurssi korosti asiakaslähtöisyyttä sekä koulutuksen ja osaamisen merkitystä yhteistyössä ammattilaisten ja perheiden kanssa. Toisessa diskurssissa korostui johtajuus moniasiantuntijaisen perhetyön seurannassa ja arvioinnissa. Työelämässä nähtiin vuorovaikutuksen ongelmia. Kolmannessa diskurssissa korostuivat yhteistyön rakenteet ja prosessit, jotka vahvan ammattiosaamisen omaavat työntekijät hoitavat ilman johdon tehokasta valvontaa ja ohjausta tai erityistä ohjeistusta tiimi- ja verkostotyön käytännöistä. Diskurssien konsensuksen mukaan hyvää moniasiantuntijaista perhetyötä edistää asiakasperheiden kokemus aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta avoimessa vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. Perheen omia voimavaroja vahvistavat työmenetelmät edistävät sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Perhetyötä tulee kehittää tarkastelemalla palvelukokonaisuuksia peruspalveluista erityispalveluihin. Moniasiantuntijaista perhetyötä estävät työntekijöiden vaihtuvuus, erilaiset näkemykset asiakaslähtöisyydestä sekä yhteistyökumppaneiden väliset vuorovaikutusongelmat. Salassapitovelvollisuus ei ole este. Henkilöstö- tai aikaresurssien lisäämistä ei nähty merkittävänä tekijänä, mutta johdon rooli vaatii selkeyttämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sosiaali- ja terveystoimen moniasiantuntijaisen perhetyön toimintakäytäntöjä, työmenetelmiä ja koulutusta.

Abstract The aim of the thesis is to increase understanding about creation of value in health care. Value is created through knowledge processes in multiprofessional integrated care pathways (ICP) of childhood obesity and defined as health and well-being which benefits the patients, their families, health care organisations and society. An ICP is a practice among Finnish primary and special care which in this study is regarded as the value creating network. Knowledge processes take place in social networks of health professionals and families and information technology (IT) networks. The transdisciplinary study combines theories of Information Studies with theories of customer value in Business and Marketing research. The care and prevention of childhood obesity pursues permanent lifestyle changes through health counselling. Examination of value creation in networks based on knowledge processes has the potential to enhance health professionals’, patients’, and their families’ interaction in counselling. The qualitative case study involves the ICPs of two Finnish University Hospital districts. The empirical data, collected between 2009 and 2012, consists of semi-structured interviews of 30 health professionals in primary and special health care, of three children and their mothers, a family questionnaire (N=13), and care path instructions and memos of an ICP work group. The findings indicate that information practices and IT do not support knowledge processes and organisational learning in the ICP. Along with structural and IT-based boundaries in and between organisations, organisational culture confirms boundaries. Moreover, lack of time restricts the sharing of experiences. Knowing in health care is a complex phenomena; especially the care of childhood obesity appeared to include emotional aspects not addressed in previous research. Thus, the study contributes to theoretical knowledge by suggesting empathetic knowing to be included in the typology of knowing in the context of health care. Even if counselling was perceived well, it does not ensure permanent lifestyle changes. Actual value for the families is created in the everyday practices which should be supported by the environment. The theoretical framework can be tested further in similar constructions in health care organisations or in other ICPs to enhance Knowledge Management and value creation in health care. / Tiivistelmä Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten arvoa luodaan lasten lihavuuden hoitoketjun tietoprosesseissa moniammatillisessa yhteistyössä. Hoitoketju on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille luotu käytäntö, jota tarkastellaan arvoa luovana verkostona. Arvolla tarkoitetaan hyötyä, joka syntyy potilaille, heidän perheilleen, terveydenhuolto-organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tietoprosessit muodostavat arvoverkoston ammattilaisten ja perheiden sosiaalisten verkostojen sekä hoitoketjun tietoverkostojen kautta. Tieteidenvälinen tutkimus yhdistää informaatiotutkimuksen teorioita liiketalouden tutkimuksen teorioihin asiakasarvon luomisesta. Lasten lihavuuden tärkein hoito- ja ennaltaehkäisykeino on terveysneuvonta, joka pyrkii pysyviin elämäntapamuutoksiin. Tietoprosessien tarkastelu arvoverkostoina mahdollistaa ammattilaisten ja perheiden vuorovaikutuksen kehittämisen terveysneuvonnassa. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä. Aineisto kerättiin vuosina 2009–2012. Se koostuu 30 terveydenhuollon ammattilaisen, kolmen potilaan ja heidän äitiensä teemahaastatteluista, 13 perheen lomakekyselyvastauksista sekä hoitopolkuohjeistuksista ja kokousmuistioista. Tulokset osoittavat, että tietoverkot ja informaatiokäytännöt eivät tue tietoprosesseja ja organisaatioiden oppimista hoitoketjussa. Rakenteellisten ja informaatio- ja viestintäteknologian luomien rajojen lisäksi erilaiset organisaatiokulttuurit muodostavat esteitä tietoprosessien etenemiselle. Kiire estää kokemusten jakamista. Tietämys ja osaaminen terveydenhuollossa ovat moniulotteisia seikkoja. Tutkimus nostaa esille lasten lihavuuden hoitoon liittyvät tunteet, joita ei ole tarkasteltu aikaisemmissa tutkimuksissa. Siten tulokset täydentävät teoriataustana sovelletun tietämisen typologiaa empaattisen tietämisen tyypillä terveydenhuollon kontekstissa. Perheet kokivat terveysneuvonnan hyväksi, mutta vaikutukset pysyviin elämäntapamuutoksiin eivät nouse vahvasti esille. Hoidon arvo muodostuu perheiden jokapäiväisen elämän käytännöissä, mitä myös ympäristön tulisi tukea. Tutkimuksessa sovellettua teoriaa ja viitekehystä voidaan testata vastaavissa yhteistoimintahankkeissa ja hoitoketjuissa. Niiden avulla voidaan kehittää arvoa luovia tietoprosesseja ja tietojohtamista terveydenhuollossa.

Abstract The aim of the study was to describe and analyse access to care and factors relating to access to care theoretically and empirically. Access to care is a theoretical concept, analysed through waiting list lengths categorised by field of special health care. Public health services and related factors, access to care and the disparity between demand and supply are analysed within a theoretical framework. The study is divided into a theoretical and an empirical section. Access to care was studied through a mixed methods approach, based on a two-phase empiric material. The first phase is composed of focus group interviews (N=4). Interviewees were hospital district administrators and medical directors as well as chairpersons of the board and council or their representatives. The interviews were analysed by phenomenographic methods. The second phase is composed of waiting list data collected by THL (N=79) as well as population and prevalence data acquired from SOTKAnet (N=12) for 2008–2010. For 2009–2010, hospital district documents include financial statements (N=16), annual reports (N=23), annual statistics (N=6), personnel reports (N=21) and balance sheet books (N=6). The second phase were statistically analyzed. Results of the study on factors affecting access to care are divided into two themes: 1. challenges related to access to care from the hospital district’s perspective and 2. component factors of the realisation of access to care. Macro-level challenges related to access to care are legislation, politics, regulatory bodies, uniform grounds for non-urgent treatment, Current Care Guidelines recommendations and the connection between access to care, Current Care Guidelines recommendations, uniform grounds for non-urgent treatment, prioritisation and regulations. Meso-level challenges are operative decision-making and organisational operations models, resources, supply-based demand and the chain of treatment. Component factors of the realisation of access to care are the variance in waiting list lengths between different fields; the connection between waiting lists, the population and the hospital district; population size and its prevalence as well as resources and financial factors. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida hoitoon pääsyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä teoreettisesti ja empiirisesti. Hoitoon pääsy on teoreettinen käsite, jota analysoidaan erikoisaloittaisten jonojen pituutena. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan julkisen terveydenhuollon palveluja ja niihin vaikuttavia tekijöitä, hoitoon pääsyä sekä kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Hoitoon pääsyä tutkittiin mixed methods -menetelmällä kaksivaiheisen empiirisen aineiston pohjalta. Ensimmäinen vaihe koostui fokusryhmähaastatteluista (N=4). Haastateltavina olivat SHP:n johtajat ja johtajaylilääkärit sekä SHP:n ky:n valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat tai heidän edustajansa. Haastattelut analysoitiin fenomenografisen menetelmän mukaisesti. Toinen vaihe koostui THL:n erikoisaloittaisista jonotiedoista (N=79) ja SOTKAnetistä saaduista väestö- ja sairastavuustiedoista (N=12) vuosilta 2008–2010. Aineistona vuosilta 2009–2010 käytettiin myös SHP:n dokumentteja, joita olivat tilinpäätökset (N=16), vuosi-/toimintakertomukset (N=23), vuositilastot (N=6), henkilöstökertomukset (N=21) ja tasekirjat (N=6). Toinen vaihe analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulokset hoitoon pääsyyn vaikuttavista tekijöistä jakaantuivat kahteen teemaan: 1. hoitoon pääsyn haasteisiin SHP:n näkökulmasta sekä 2. hoitoon pääsyn toteutumisen osatekijöihin. Hoitoon pääsyn haasteita makrotasolla olivat lainsäädäntö, politiikka, STM, THL ja EOA merkityksellisinä tahoina, yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Käypä hoito -suositukset sekä hoitoon pääsyn, Käypä hoito -suositusten, yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden sekä priorisoinnin ja sääntelyn yhteys. Mesotason haasteita olivat operatiivinen päätöksenteko ja organisatoriset toimintamallit, resurssit, tarjontalähtöinen kysyntä ja hoitoketju. Hoitoon pääsyn toteutumisen osatekijöitä ovat erikoisaloittaisten jonojen pituuden vaihtelu, jonojen yhteys väestöön ja SHP:iin, väestön määrä ja sen sairastavuus sekä resurssit ja taloudelliset tekijät.