Abstract The purpose of this study was to analyse transprofessional family work theoretically and empirically. The aim was to deepen the knowledge regarding factors, which contribute or restrain transprofessional family work. In this study the family work is the Social and Health Care collaboration with families with children. The transprofessionality is the jointly agreed assessment of the family situation and the support they need that has been formed in partnership with the professionals and the family. The study was implemented with multiple constituency evaluation with Q Methodology. The statements (N=212) of the concourse of the transprofessional family work was compressed with theoretical pattern to the Q sample (N=44), which represents the main dimensions of the study topic. The participants of the Q sessions (N=34) were selected discretionarily according to multiple constituency evaluation from all key groups, which had interests to the study topic. The Q sessions provided the Q sort and the recorded interview, which represented the subjective perspective of the each participant. Data was analysed with PQMethod-software and the result of the factor analysis formed further three factors, which illustrated the three different discourses from the transprofessional family work. The first discourse emphasized client orientation and the importance of the training and skills in the partnership between professionals and families. The second discourse highlighted the significance of the leadership in the assessment of the transprofessional family work. There were issues in the interaction between people. The third discourse highlighted the structures and processes of the collaboration, which were managed by the skillful professionals without follow-up or supervision or any special guidelines for teamwork or networking practice. According to the consensus from the discourses, a good transprofessional family work is advanced by the families experience that the encounter has been authentic and they have had the chance to be heard in an open interaction with professionals. The working practices which strenghten families´ own resources, advance commitment to common objectives. Family work must be developed by observing the services as a whole from basic services to special services. The transprofessional family work is restrained by high turnover of workers, different viewpoints in customer orientation approach, and interaction difficulties between partners. Confidentiality is not an obstacle. The increasing of staff or time resources was not seen necessary, however leadership role needs clarification. The results of this study can be utilized when developing working practices, methods and an education of the Social and Health Care transprofessional family work. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sosiaali- ja terveystoimen moniasiantuntijaista perhetyötä teoreettisesti ja empiirisesti sekä tavoitteena oli syventää tietoa moniasiantuntijaista perhetyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tässä tutkimuksessa perhetyö on sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää yhteistyötä lapsiperheiden kanssa ja moniasiantuntijuus ammattilaisten ja perheen välisessä tasavertaisessa yhteistyökumppanuudessa syntynyt yhteinen käsitys perheen tilanteesta, tarvittavasta tuesta ja sen arvioinnista. Tutkimus toteutettiin monitahoarviointina käyttäen Q-metodologiaa tutkimusmenetelmänä. Moniasiantuntijaisen perhetyön keskusteluavaruuden väiteuniversumi (N=212) tiivistettiin teoreettisen mallin avulla tutkimusaiheen pääulottuvuuksia sisältäväksi väiteotokseksi (N=44). Koetilanteisiin valittiin harkinnanvaraisesti monitahoarvioinnin periaatteita noudattaen osallistujat (N=34) kaikista niistä avainryhmistä, joilla oli intressejä tutkittavaan aiheeseen. Koetilanteissa saatiin jokaiselta osallistujalta hänen subjektiivista näkökulmaansa edustava Q-jaottelu ja nauhoitettu haastattelu. Aineisto analysoitiin PQMethod-tutkimusohjelmalla, ja faktorianalyysin tuloksena muodostui kolme faktoria, jotka kuvasivat kolmea erilaista moniasiantuntijaisen perhetyön diskurssia. Ensimmäinen diskurssi korosti asiakaslähtöisyyttä sekä koulutuksen ja osaamisen merkitystä yhteistyössä ammattilaisten ja perheiden kanssa. Toisessa diskurssissa korostui johtajuus moniasiantuntijaisen perhetyön seurannassa ja arvioinnissa. Työelämässä nähtiin vuorovaikutuksen ongelmia. Kolmannessa diskurssissa korostuivat yhteistyön rakenteet ja prosessit, jotka vahvan ammattiosaamisen omaavat työntekijät hoitavat ilman johdon tehokasta valvontaa ja ohjausta tai erityistä ohjeistusta tiimi- ja verkostotyön käytännöistä. Diskurssien konsensuksen mukaan hyvää moniasiantuntijaista perhetyötä edistää asiakasperheiden kokemus aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta avoimessa vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. Perheen omia voimavaroja vahvistavat työmenetelmät edistävät sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Perhetyötä tulee kehittää tarkastelemalla palvelukokonaisuuksia peruspalveluista erityispalveluihin. Moniasiantuntijaista perhetyötä estävät työntekijöiden vaihtuvuus, erilaiset näkemykset asiakaslähtöisyydestä sekä yhteistyökumppaneiden väliset vuorovaikutusongelmat. Salassapitovelvollisuus ei ole este. Henkilöstö- tai aikaresurssien lisäämistä ei nähty merkittävänä tekijänä, mutta johdon rooli vaatii selkeyttämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sosiaali- ja terveystoimen moniasiantuntijaisen perhetyön toimintakäytäntöjä, työmenetelmiä ja koulutusta.

Abstract The purpose of this study was to describe concerns of well-being in adults of different ages. The factors that have an impact on the sense of reduced well-being of adults in various age groups were analysed, and the population groups in the most compromising position in terms of well-being identified. The objective of this study was to produce information for well-being promoting decision making in the planning of social, health and welfare services. Both qualitative and quantitative research methods were used in the study. The material was collected for the Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka project (ESR) by using a questionnaire at the end of year 2012. The data consisted of answers from 1458 questionnaires. The answer percentage was 49. The qualitative data, based on the open-ended questions, was analysed by deductive content analysis. For the analysis of the quantitative data the SPSS 23 program was used. Frequencies and percentages were calculated, and the Chi-squared test was used to examine association between the variables. According to the results of this research, the concerns of the youngest adults were more diverse and focused on more areas of well-being than those of the older adults. In all age groups, economic situation and physical health were factors that had a welfare reducing impact. Similarly, the economic situation, which was perceived as having welfare reducing impacts, was generally perceived as having a connection with the other welfare reducing areas in all age groups. The perception of the welfare reducing impact of the different areas of well-being was especially common among females, informants with low educational background, informants living alone, informants with low income and the working age informants who were unemployed. The scientific relevance of the results of this study can be justified with the novelty value of the information. Well-being has not been studied in the context of health sciences from this particular research angle before. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla eri-ikäisten aikuisten hyvinvointiin liittyviä huolia ja kartoittaa ikäryhmittäin hyvinvointia heikentäviä tekijöitä sekä hyvinvoinniltaan heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa eri-ikäisen aikuisväestön hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävään päätöksentekoon sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden suunnitteluun. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella vuoden 2012 lopulla Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka-hankkeelle (ESR). Aineisto koostui 1458 kyselylomakkeen vastauksista. Kyselyn vastausprosentti oli 49. Avoimiin kysymyksiin perustuva laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS 23-ohjelmalla laskemalla frekvenssejä ja prosenttiosuuksia sekä tutkimalla muuttujien välisiä yhteyksiä khiin neliötestillä. Tulosten mukaan nuorimpien aikuisten huolet olivat moninaisempia ja useampiin hyvinvoinnin osa-alueisiin kohdistuvia kuin vanhempien aikuisten. Taloudellinen tilanne ja fyysinen terveys olivat yleisiä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi taloudelliseen tilanteeseen liitetyillä hyvinvoinnin heikkenemiskokemuksilla oli kaikissa ikäryhmissä yleinen yhteys muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kohdistettaviin vastaaviin kokemuksiin. Hyvinvoinnin heikkenemiskokemukset liittyivät erityisesti naissukupuoleen, matalaan koulutustasoon, ilman parisuhdetta asumiseen, alhaiseen tulotasoon sekä työikäisillä työelämän ulkopuolella olemiseen. Tutkimuksen tieteellinen merkitys perustuu sen tuottaman tiedon uutuusarvoon, sillä hyvinvointia koskevaa tutkimusta ei ole hoitotieteessä aiemmin tehty vastaavasta näkökulmasta.