Abstract The purpose of the study was to describe family day care as part of the Finnish day care system, to analyze the views of family day care staff and parents concerning family day care and its quality and, based on these findings, to outline a theoretical model of the key determinants of the quality of family day care. The empirical data were collected through a survey with a focus on open-ended questions concerning family day care and its quality. The survey was carried out in different parts of Finland, and both large and small municipalities from different geographical parts of Finland were included. The response percentage was 93 % for family day care providers and 95 % for family day care supervisors. The parental inquiry was carried out as a case study, and 33 families responded. Methods of both inductive and deductive content analysis were applied. The parents of children in family day care and the family care supervisors listed the following factors as key challenges for the quality of family day care: development of the education and professionality of family day care providers, diversification of the functional contents of family day care and promotion of planning and goal orientation. These requirements are partly contradictory to the quality criteria presented by the day care providers themselves. The family day care providers considered conscious and goal-oriented education and instruction secondary, but underlined the importance of warm togetherness, a home-like environment and individual care. According to the family day care providers, the most important aspect of quality improvement is the need to improve family day care providers' salary and working time regulations and to enhance co-operation and internal welfare within the working community. For theoretically modelling the quality of family day care, four key approaches to quality were applied in the study: 1) family day care provider's personality and professionality, 2) functioning and functional environment of family day care, 3) goals of family day care and 4) impacts of family day care. Apart from the different approaches to quality, the findings also highlighted some matters crucial to the quality of family day care, some of which emerged from the empirical material and some others from a review of the research literature. In the theoretical model of the quality of family day care based on a synthesis of the findings, these factors were divided into five larger categories of factors: 1) societal factors, 2) factors related to the organization of family day care 3) factors related to the educational process, 4) factors related to the family care provider and 5) factors related to the impact of family day care. The model will provide municipalities a scientific basis for evaluating and developing the quality of family day care in co-operation with the staff, children and parents. / Tiivistelmä Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata perhepäivähoitoa osana suomalaista päivähoitojärjestelmää, tarkastella perhepäivähoitohenkilöstön ja vanhempien käsityksiä perhepäivähoidosta ja sen laadusta sekä edellisiin pohjautuen rakentaa teoreettinen jäsennys perhepäivähoidon keskeisistä laatutekijöistä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, jossa painopiste oli perhepäivähoitoa ja sen laatua kartoittavissa avoimissa kysymyksissä. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin sekä pieniä että suuria kuntia maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Vastausprosentiksi muodostui perhepäivähoitajien osalta 93 % ja ohjaajien osalta 95 %. Vanhemmille suunnattu kysely toteutettiin case-luonteisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 33 perhettä. Tutkimusaineiston analyysissa on hyödynnetty sekä induktiivista että deduktiivista sisällön analyysia. Tutkimus osoitti, että perhepäivähoitolasten vanhemmat ja perhepäivähoidon ohjaajat pitävät laadun kannalta keskeisenä haasteena hoitajien koulutuksen ja ammatillisuuden kehittämistä, perhepäivähoidon toimintasisältöjen monipuolistamista sekä toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä. Tämä vaade on osittain ristiriidassa perhepäivähoitajien omien laatukäsitysten kanssa. Perhepäivähoitajat pitävät tietoista ja tavoitteellista kasvattamista ja opettamista toisarvoisena ja korostavat lämminhenkisen yhdessäolon, kodinomaisuuden ja yksilöllisen hoivan merkitystä. Perhepäivähoitajien mukaan laadun kehittämisessä on tärkeintä perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikasäädösten kohentaminen sekä työyhteisön sisäisen yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittäminen. Perhepäivähoidon laadun teoreettisen jäsentämisen perustaksi löytyi tutkimuksessa neljä keskeistä laadun tarkastelukulmaa: 1) perhepäivähoitajan persoonallisuus ja ammattitaito, 2) perhepäivähoidon toiminta ja toimintaympäristö, 3) perhepäivähoidon tavoitteet ja 4) perhepäivähoidon vaikutukset. Laadun eri tarkastelukulmien lisäksi tutkimuksesta löytyi tiettyjä perhepäivähoidon laadun kannalta keskeisiä tekijöitä, joista osa nousi esiin sekä tutkimukseni empiirisestä aineistosta että perhepäivähoidon laatuun liittyvästä tutkimuskirjallisuuskoonnista. Tutkimustulosten synteesinä luodussa perhepäivähoidon laadun teoreettisessa mallissa nämä tekijät on jaoteltu viiteen laajempaan tekijäluokkaan: 1) yhteiskunnalliset tekijät , 2) perhepäivähoidon organisointiin liittyvät tekijät, 3) kasvatusprosessiin liittyvät tekijät , 4) perhepäivähoitajaan kytkeytyvät tekijät sekä 5) perhepäivähoidon vaikutuksiin liittyvät tekijät. Malli antaa kunnille tieteellisesti perustellun pohjan arvioida ja kehittää perhepäivähoidon laatua yhteistyössä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa.