Tämän tutkimuksen kohteena ovat rap-artisti Asan Loppuasukas-albumin (2008) lyriikat. Tarkastelen teksteissä ilmeneviä luontorepresentaatioita, ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä ekologisia ympäristöongelmia ekokritiikin ja dystopian teorioiden valossa runoanalyysin keinoja hyödyntäen.
Tärkeimpinä lähteinä tässä toimivat ekokritiikin osalta Toni Lahtisen ja Markku Lehtimäen toimittama artikkelikokoelma Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus (2008) sekä Cheryll Glotfeltyn ja Harold Frommin toimittama Ecocriticism Reader. Landmarks in Literary Ecology (1996). Dystopian puolella päälähteinä toimivat Raffaella Baccolinin ja Tom Moylanin toimittama kokoelma Dark Horizons. Science Fiction and the Dystopian Imagination (2003) sekä Saija Isomaan ja Toni Lahtisen toimittama Pakkovaltiosta ekodystopiaan. Kotimainen nykydystopia (2017).
Määrittelen tutkielmassani tekstit kokoelmaksi environmentalistisia runoja, joista on mahdollista lisäksi hahmottaa lukuisia dystooppisia ulottuvuuksia ilmastofiktiosta apokalypsiin. Lajihybridisyys noudattelee dystopian konventioita. Raplyriikalle ominainen runsas intertekstuaalisuus nousee myös keskeiseen asemaan tulkintoja tehdessä. Intertekstuaaliset viittaukset synnyttävät moneen suuntaan aukeavia assosiaatioita, jolloin perustelut tulkinnan tueksi nousevat tärkeään rooliin. Toisaalta viittaukset moniin lähihistorian ja reaalimaailman ilmiöihin, kuten kapitalismiin kytkeytyviin ympäristöongelmiin, pitävät tutkielman otteen tiukasti kiinni todellisuudessa. Sekä environmentalistinen että dystopiakirjallisuus toteuttavatkin yhteistä tehtävää tunnistamalla ja kritisoimalla yhteiskunnan epätoivottuja, epäeettisiä kehityskulkuja ja valtarakenteita.
Näen, että Loppuasukas asettuu toteuttamaan kuvaillun kaltaista roolia, ja samalla albumin lyriikoiden voi omalta osaltaan nähdä jatkavan suomalaisen runouden 1970-luvulle juurensa ulottavaa, ympäristökeskusteluun osallistuvaa perinnettä kommentoimalla esimerkiksi lukuisia tämän päivän globaaleja ja paikallisia ympäristöongelmia, vähemmistöjen asemaa ja kulutuskulttuuria lieveilmiöineen. Näin Loppuasukas antaa lisäksi oman panoksensa kotimaisessa musiikissa tänä päivänä marginaaliin ajautuneeseen poliittiseen sisältöön.
Näen, että tutkimukseni asettuu luontevasti osaksi monitieteistä ympäristötutkimusta kirjallisuudentutkimuksen saralla. Punaisena lankana työssäni kulkee ajatus siitä, että luontoa ja ympäristöä käsittelevien tekstien sekä niiden kriittisen tarkastelun myötä voidaan tehdä näkyviksi yhteiskunnassamme vallitsevia arvoja ja asenteita. Olen työssäni yhtynyt Karoliina Lummaan näkemykseen, jonka mukaan sekä luonnosta kirjoittaminen että luontoaiheisen tekstin tutkiminen ja tulkinta näyttäytyvät poliittisena toimintana, jonka raameissa paitsi runoilija myös tutkija ottavat aktiivisen roolin ei-inhimillisen puolestapuhujina.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811163058 |
| Date | 21 November 2018 |
| Creators | Tapaninen, S. (Sanna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sanna Tapaninen, 2018 |
Page generated in 0.0074 seconds