El siguiente informe de investigación ha sido elaborado por un grupo de estudiantes de MBA de la Escuela de Negocios CENTRUM de la Pontificia Universidad Católica del Perú. A lo largo de los siguientes diez capítulos, se abordarán y analizarán diversos temas relacionados con la propuesta de expansión internacional de la empresa peruana de biotecnología Bio Natural Solutions SAC (BNS). Se ha llevado a cabo una amplia investigación sobre los factores internos y externos que afectan a la empresa, tanto a nivel nacional como en el contexto internacional. Posteriormente, el documento utiliza una combinación de metodología teórica y probada para responder a la siguiente pregunta de investigación: "¿Qué ubicación en México es la más adecuada para que BNS establezca un centro de distribución para atender el territorio centroamericano con Vital Cover a largo plazo?" Como productor de recubrimientos de frutas, BNS está invariablemente ligado a la industria agrícola que se prevé que experimente un crecimiento considerable tanto en Perú como en México. Es imprescindible que la empresa ubique sus operaciones en una zona con un alto rendimiento de cultivos de cítricos, que tenga concentración de los potenciales clientes: envasadores y exportadores de fruta, y que esté bien conectada con los principales centros logísticos para garantizar una gestión fluida de la cadena de suministro. Estas consideraciones se han compilado en una matriz de decisión ponderada que puede utilizarse para desarrollar una justificación completa sobre dónde basar una operación de distribución. Sobre la base de la investigación y el análisis de datos subsiguientes, se ha llegado a la conclusión de que la ciudad de Martínez de la Torre, en el estado de Veracruz, es la ubicación más ventajosa para centrar el esfuerzo de expansión. En conjunto, la información y los datos proporcionados a lo largo de este documento brindarán a BNS una hoja de ruta pragmática para ayudar a su expansión global. / The following research report has been compiled by a group of MBA students from the CENTRUM Graduate Business School of the Pontifical Catholic University of Peru. Throughout the next ten chapters, a variety of topics will be addressed and analysed concerning the proposed international expansion of Peruvian biotechnology firm, Bio Natural Solutions SAC (BNS). Extensive background research was conducted on the internal and external factors affecting the firm, both domestically and within an international context. The paper subsequently uses a combination of proven, theoretical methodology to answer the following research question: “What location in Mexico is best suited for Bio Natural Solutions to set up a distribution centre in order to serve the Central American territory with Vital Cover in the long-term?” BNS is a growing start-up operating in the agrichemical segment. As a fruit coating producer, BNS is invariably tied to the agriculture industry which is forecasted to experience considerable growth in both Peru as well as Mexico. It is imperative for the company to locate their operation is an area that is high in citrus crops yields, holds a concentration of potential customers in the form of fruit packers and exporters, and is well connected to major logistical hubs, to ensure smooth supply chain management. These considerations have been compiled into a weighted decision matrix that can be used to develop a comprehensive justification for where to base a distribution operation. Based on the subsequent research and data analysis, it has been concluded that the city, Martinez de la Torre, in the state of Veracruz, it the most advantageous location to center the expansion effort. Taken all together, the information and data provided throughout this paper will provide BNS will a pragmatic roadmap to assist in their global expansion.

Σήμερα η μελέτη των βιοϋλικών προσανατολίζεται σε δύο κατευθύνσεις, την ανάπτυξη συστημάτων μεταφοράς φαρμάκων και συστημάτων κατάλληλων να διεγείρουν κυτταρικές λειτουργίες. Η έρευνά μας έχει σχέση με την συγκριτική μελέτη συστημάτων μεταφοράς φαρμάκων κατάλληλων για εφαρμογή σε οστικούς καρκίνους. Τέτοιου είδους συστήματα θα πρέπει, αρχικά να είναι ικανά να μεταφέρουν τα φαρμακευτικά μόρια και στη συνέχεια να μπορούν να επάγουν οστεογένεση. Η δεύτερη λειτουργικότητα είναι ιδιαιτέρως σημαντική καθώς έχει σαν αποτέλεσμα την πλήρωση του οστικού ελλείμματος που προκαλείται από την δράση των καρκινικών κυττάρων. Για τον σκοπό αυτό, διερευνήθηκε η ικανότητα του υαλώδους δικτύου να μεταφέρει φαρμακευτικά μόρια μέσω παραδοσιακών συστημάτων μεταφοράς. Συνεπώς, ακολούθησε η ex vitro μελέτη pH-ευαίσθητων τροποποιημένων πυριτικών ξηρών πηκτών στα οποία είχε συνδεθεί το αντικαρκινικό φάρμακο δοξορουπμυσίνη. Συγκεκριμένα, πυριτικά ξηρά πηκτώματα συντέθηκαν με την μέθοδο sol-gel και τροποποιήθηκαν περαιτέρω με χημεία καρβοδιϊμιδίου. Η τροποποίηση είχε σαν αποτέλεσμα την επιφανειακή σύνδεση υδροπηκτών δεξτράνης που παρουσιάζουν ευαισθησία στο pH. Στη συνέχεια, ακολούθησε η σύνθεση των ανόργανων βιοενεργών νανοσφαιρών. Για την σύνθεση των υαλωδών νανοσφαιρών με εσωτερική κοιλότητα ακολουθήθηκε η διαδικασία επικάλυψης sol-gel, κατά την οποία έγινε η ηλεκτροστατική επικάλυψη νανοσωματιδίων πολυστυρενίου με αποτέλεσμα την σύνθεση ανόργανων πυριτικών και φωσφοπυριτικών νανοσφαιρών. Επιπλέον, μελετήθηκε η εφαρμογή του συμπολυμερούς του πολυμεθακρυλικού μεθυλεστέρα – υδρομεθακρυλικού προπυλεστέρα ως υποστρώματος καθώς το PMMA αποτελεί βασικό συστατικό των οστικών τσιμέντων και παρουσιάζει βελτιωμένες μηχανικές ιδιότητες. Προκειμένου να ολοκληρωθεί η συγκριτική μελέτη μας, ακολούθησε η ex vitro ανάλυση των παραπάνω υβριδικών φωσφοπυριτικών νανοσφαιρών καθώς επίσης των πυριτικών νανοσφαιρών PS και PMMA-co-HPMA. Η επώαση σε διάλυμα SBF οδήγησε στον σχηματισμό ανθρακικού πυριτικού υδροξυαπατίτη με το μέγεθος των κρυσταλλιτών να μην υπερβαίνει τα 45 nm και έντονη παρουσία συσσωματωμάτων. Βέλτιστες ιδιότητες βιοενεργότητας παρουσιάζουν οι τροποποιημένες με αμίνες υβριδικές νανοσφαίρες PMMA-co-HPMA, οι οποίες έχουν επίσης την δυνατότητα να χρησιμοποιηθούν ως μεταφορείς φαρμακευτικών μορίων σε όξινο καθώς επίσης και σε φυσιολογικό pH με παρατεταμένη δυνατότητα αποδέσμευσης. / Recently the study of biomaterials has moved in two directions, the evolution of drug delivery systems and of systems that can stimulate specific cellular responses. Our investigation aims to the study of drug delivery systems for bone cancer therapy. These systems must fulfill two important functionalities. At first, they should be able to deliver drug molecules to bone cancer environment through loading or surface conjugation and subsequently to cause osteogenesis. Their second functionality is especially important since it leads to substitution of bone defects caused from the action of cancer cells. For this purpose, the ability of the glassy network to deliver drug molecules was studied. For this purpose, expanded ex vitro research was followed in DOX conjugated pH-sensitive functionalized silica xerogels. Specifically, silica xerogels were synthesized through a sol-gel process and further functionalized with carbodiimide chemistry. The functionalization process resulted in pH-sensitive dextran hydrogels. The study of the enhanced properties of glassy substrates was followed by the synthesis of amorphous bioactive nanospheres. Moreover, the change of the organic core and the use of PMMA-co-HPMA were advantageous due to the enhanced mechanical properties of PMMA-co-HPMA and its use in bone cements. In order to accomplish our comparative investigation, we followed the ex vitro study of the above hybrid binary silicate, ternary and quaternary phosphosilicate nanospheres as well as the silicate PS and PMMA-co-HPMA nanospheres. The incubation in SBF solution resulted in the formation of a silica-substituted carbonate hydroxyapatite (Si-HCA) a with crystallite size of around 45 nm and extended surface aggregates. The amino-modified PMMA-co-HPMA hybrid nanospheres present enhanced biocompatible properties, with prolonged release ability as drug delivery systems, in acidic as well as physiological pH.

<p>Ätstörningar som Anorexia Nervosa och Bulimia Nervosa</p><p>präglas av en rädsla för att gå upp i vikt. Något som är mycket</p><p>centralt hos dessa patienter är hur de ser på sig själva. Syftet</p><p>med föreliggande litteraturstudie var att belysa fenomenet</p><p>ätstörningar ur ett bio-psyko-socialt perspektiv. Metoden som</p><p>användes var en litteraturstudie där 16 artiklar sammanställdes</p><p>till ett resultat. Resultatet visar att pojkar och flickor med</p><p>ätstörning har en nedvärderande självsyn och en självbild som</p><p>påverkas av relationer till både föräldrar och vänner. De med</p><p>ätstörningar påverkas också av samhälleliga och mediala ideal,</p><p>som kan vara mycket svåra att handskas med. Förvrängd</p><p>kroppsbild och sämre självförtroende kan leda till ett missnöje</p><p>med kroppen som kan ses, som en tydlig prediktor för att</p><p>utveckla en ätstörning. För att komma åt</p><p>ätstörningsproblematiken behövs riktlinjer inom den allmänna</p><p>hälso- och sjukvården för att öka kännedom om psykiska och</p><p>fysiska tecken vid ätstörning.</p>

Ätstörningar som Anorexia Nervosa och Bulimia Nervosa präglas av en rädsla för att gå upp i vikt. Något som är mycket centralt hos dessa patienter är hur de ser på sig själva. Syftet med föreliggande litteraturstudie var att belysa fenomenet ätstörningar ur ett bio-psyko-socialt perspektiv. Metoden som användes var en litteraturstudie där 16 artiklar sammanställdes till ett resultat. Resultatet visar att pojkar och flickor med ätstörning har en nedvärderande självsyn och en självbild som påverkas av relationer till både föräldrar och vänner. De med ätstörningar påverkas också av samhälleliga och mediala ideal, som kan vara mycket svåra att handskas med. Förvrängd kroppsbild och sämre självförtroende kan leda till ett missnöje med kroppen som kan ses, som en tydlig prediktor för att utveckla en ätstörning. För att komma åt ätstörningsproblematiken behövs riktlinjer inom den allmänna hälso- och sjukvården för att öka kännedom om psykiska och fysiska tecken vid ätstörning.

Lic.-avh. (sammanfattning) Stockholm : Kungliga Tekniska högskolan, 2007. / Härtill 2 uppsatser.

Lic.-avh. (sammanfattning) Stockholm : Kungliga Tekniska högskolan, 2008. / Härtill 3 uppsatser.

La Fusariosi della spiga (FDS) è una fitopatia diffusa a livello mondiale che colpisce le colture cerealicole, tra cui il frumento duro, ed è in grado di causare gravi danni di tipo qualitativo ed economico. Le specie fungine responsabili appartengono al genere Fusarium, tra cui F. graminearum, F. culmorum e più recentemente F. poae. La conseguenza più rilevante riguarda la contaminazione della granella da micotossine, molecole prodotte dai miceti, considerate dalla comunità scientifica ad alto rischio per la salute dell’uomo e animali. L’eziologia è molto complessa, dal momento che su una stessa spiga di frumento possono coesistere più specie fungine che contribuiscono ad influenzare i quantitativi di micotossine prodotte. Lo scopo della ricerca è incentrato sulla caratterizzazione di ceppi di F. poae, in termini di potenziale patogeno e aggressività. Tramite l’allestimento di un saggio di inoculazione in vitro “Petri-dish” è stato possibile attribuire un indice di aggressività a ciascun isolato fungino, basato su parametri quali AUHPC e AUDPC standard, insieme ad altre variabili come la riduzione della lunghezza del coleottile e del tasso di germinazione. Il saggio è stato esteso anche a F. culmorum, per valutare la riproducibilità del test su altre specie fungine. Il test in vitro offre diversi vantaggi, tra cui affidabilità e rapidità di esecuzione ed è quindi adatto allo screening di ceppi patogeni da utilizzare in successive sperimentazioni. Gli stessi ceppi di F. poae, provenienti da una prova di inoculazione artificiale in serra su piante di frumento duro, sono stati caratterizzati dal punto di vista bio-molecolare. Poichè lo studio della fusariosi della spiga richiede la determinazione quantitativa della biomassa dei patogeni nei tessuti della pianta-ospite, anche in assenza di sintomi, il protocollo di Real-Time PCR con chimica SYBR® Green I qui sviluppato, ha dimostrato essere un buon compromesso tra attendibilità, rapidità e costi complessivi della metodica. / Fusarium Head Blight (FHB) is one of the major diseases affecting worldwide cereral crops. It causes yield losses and decreasing grain quality, including the accumulation of mycotoxins. The causal agents, F. graminearum, F. culmorum and recently F. poae, belong to Fusarium genus. Contamination by mycotoxins is a great concern, as they are capable of harming the health of humans and farm animals. The aetiology is very complex, as one or more species can occur on a spike at the same time and can contribute to the total amount of mycotoxins. The aim of the research has been the characterization of F. poae strains regarding their pathogenicity and aggressiveness. It has been possible, by an in vitro “Petri-dish” test, to confer an aggressiveness index to each isolate, based on AUHPC and AUDPC standard parameters, together with the variables on germination rate reduction and coleoptile length reduction. The same test was also performed on F. culmorum strains, to assess its reproducibility on other Fusarium species; the benefits arisen from the test, which are reliability and rapidity in execution, make it suitable for screening analyses of pathogen strains that can be used for other purposes. The same F. poae strains, from a greenhouse artificial inoculation experiment on durum wheat plants, were also biomolecularly characterized. Estimation of fungal biomass, even in asymptomatic spikes, is fundamental to assess the pathogenicity of strains and it was possible by the Real-time PCR molecular technique with SYBR® Green I chemistry developed in this work, which showed to be sensitive, fast and specific for quantifying F. poae biomass.

Diss. Linköping : Univ., 1998.

Abstract. The government of Finland has set five-year National waste plan (2018–2023) with the theme “From recycling to circular economy” and the plan aims to sustainable waste management and waste prevention. Adapting circular economy shall bring three positives: economic growth, social development and lower environmental impact, when progressing towards sustainable development. The theory part defines and details the terms circular economy and how it is better than linear system; industrial ecology; cradle to cradle; low-carbon economy; nutrient cycle and the significance on closing the cycle; then defining fertiliser and the types of fertilisers and why to choose natural fertilizers over chemical fertilizers? Also, there is a mention of relevant EU regulations and directives for maintaining the quality and providing best living environment for all. Lastly the technologies that are used for managing the municipal bio-waste and the comparative advantages of anaerobic digestion (AD) over composting on the basis of sustainability are defined. In the experimental part, the current situation of separately collected bio-waste in Puolanka municipality in Kainuu (Status quo: transported to Kajaani for composting in Majasaari waste center) was compared with the other possible scenarios: — Scenario I: If separately collected bio-waste were transported to Oulu to be treated in existing biogas plant — Scenario II: If separately collected bio-waste were treated in Puolanka locally in new biogas plant The aim was to recommend best suitable management-option for long-term sustainability of source separated bio-waste in Puolanka municipality based on closing the nutrient cycle and boosting circular economy. The data were collected and appropriate calculations for sizing and feasibility studies were made. The Sustainability Assessment tests were performed using RECENT project’s sustainability assessment templates based on calculations and collected information. It was observed from sustainability outcomes that Status quo would be the least preferred option even though it was economical than Scenario I because the use of composting technology caused greenhouse gas emissions and didn’t have long-term socio-economic benefits. Also, Scenario II had an advantage over Scenario I for an impact on environment and community since creating an own anaerobic digester provides community a privilege of clean renewable energy (biogas) and its energy output was possible to replace our dependency on fossil fuel consumption. It was found that Scenario II is totally attainable, with only 3,22 years of payback period. The calculative biogas energy output for a year with 165,478 t of bio-waste/year was 144,8 MWh that would be enough to replace the annual fuel demand of 10,9 petrol-based cars and 15,4 diesel-based cars. The value of annual digestate (sanitized co-product of biogas process) sales was 1 556,3 €; annual district heating revenue was 13 694 €; and reduction of 40,37 t of CO₂e per year. The economic boost with reduction of gate fee and transportation charges and increase in job or business opportunities at Puolanka itself makes it more evident that Scenario II, the proposed AD plant in Puolanka is the best solution for the source separated bio-waste management for closing nutrient cycle as well as in achieving circular economy through circulation of the waste as an input to convert into energy in maintaining long term benefits. Thus, this thesis is an intensive consolidation of theory and experiment to understand that circulation of resources boosts circular economy and closing the nutrient cycle in biosphere is important. The future recommendations would be a detailed study on the feasibility (in terms of investments) for Scenario II (maximum use of local bio-refineries). Also, co-digestion (adding two or more substrates) as feed-inputs would boost in the production of biogas contributing to high clean renewable energy output.Tiivistelmä. Suomen hallitus on tehnyt viiden vuoden (2018–2023) jätesuunnitelman ”Kierrätyksestä kiertotalouteen”, jonka tavoitteena on kestävä jätehuolto ja jätteiden synnyn ehkäiseminen. Kiertotalouden omaksuminen tuo mukanaan kolme positiivista asiaa: talouskasvun, sosiaalisen kehityksen ja ympäristövaikutusten pienenemisen, edeten samalla kohti kestävää kehitystä. Teoreettinen osa määrittelee ja täsmentää kiertotalouden termejä ja kuvaa sitä, miten kiertotalous on parempi kuin lineaarinen järjestelmä; kuvaa, mitä ovat teollinen ekologia, vähähiilinen talous, ravinnekierto ja ravinteiden kierron sulkemisen tärkeys, tarkastelee erilaisia lannoitetyyppejä ja syitä miksi valita luonnonlannoitteet keinolannoitteiden sijaan. Myös asiankuuluvat EU:n säännökset ja direktiivit laadun ylläpitämiseksi ja hyvän elinympäristön turvaamiseksi kerrotaan. Lopuksi selvitetään biojätteiden käsittelyyn käytetyt tekniikat ja anaerobisen mädätyksen edut kompostointiin verrattuna kestävyyden kannalta tarkasteltuna. Kokeellisessa osassa Kainuussa sijaitsevan Puolangan kunnan nykyistä erilliskerätyn biojätteen käsittelyä (kuljetus ja kompostointi Kajaanin Majasaaren jätekeskuksessa) verrattiin muihin mahdollisiin skenaarioihin: — Skenaario I: Erilliskerätyt biojätteet kuljetetaan Ouluun käsiteltäväksi nykyisessä biokaasulaitoksessa — Skenaario II: Erilliskerätyt biojätteet käsitellään Puolangassa paikallisesti uudessa biokaasulaitoksessa Tavoitteena oli suositella parasta ja sopivinta vaihtoehtoa näiden kolmen vaihtoehdon väliltä yleisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna sekä ravinnekierron sulkemisen ja kiertotalouden edistämiseksi. Tiedot kerättiin ja tehtiin asianmukaiset laskelmat biokaasureaktorin mitoittamiseen ja biokaasulaitoksen taloudelliseen kannattavuuteen liittyen. Kestävyysarviointi suoritettiin käyttäen RECENT-projektin kestävyydenarviointitemplaatteja tehtyihin laskelmiin ja kerättyyn tietoon perustuen. Kestävyysarvioinnin tulosten perusteella todettiin, että nykytilanne olisi vähiten suositeltava vaihtoehto, vaikka se olisi ollut skenaarioon I verrattuna taloudellisempaa, koska kompostointiteknologian käyttö aiheutti päästöjä eikä sillä ollut pitkäaikaisia sosioekonomisia hyötyjä. Skenaariossa II oli myös etu skenaarioon I verrattuna, sillä skenaario II vaikutti ympäristöön ja yhteisöön, koska oman biokaasulaitoksen hankkiminen tarjoaa yhteisölle etuoikeuden puhtaaseen uusiutuvaan energiaan (biokaasu) ja sen energiantuotannolla olisi mahdollista vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Todettiin, että skenaario II on täysin saavutettavissa, ja sen takaisinmaksuaika on vain 3,22 vuotta. Biokaasun laskennallinen energiantuotanto 165,478 tonnille biojätettä vuodessa vuodessa oli 144,8 MWh, joka riittää korvaamaan 10,9 bensiiniauton ja 15,4 dieselauton vuosittaisen polttoaineenkulutuksen. Biokaasuprosessista saatavan mädätteen vuosittainen arvo oli 1 556,3 €; vuosittainen kaukolämmön tuoton arvo 13 694 euroa; ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen 40,37 t CO₂e vuodessa. Puolangan saamat taloudelliset edut porttimaksujen ja kuljetuskustannusten alenemisen sekä työpaikkojen tai liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymisen myötä lisää selvyyttä siitä, että Skenaario II, Puolangan uusi biokaasulaitos, on paras vaihtoehto jätteenkäsittelylle Puolangan kunnassa ravinnekierron sulkemiseksi ja kiertotalouden aikaansaamiseksi jätteiden kierrätyksen kautta jätteen ollessa syötteenä energiantuotannossa pitkän aikavälin hyötyjen ylläpitämiseksi. Tämä diplomityö on intensiivinen teorian ja käytännön yhdistely sen ymmärtämiseksi, että resurssien kierrättäminen vahvistaa kiertotaloutta ja ravinnekierron sulkeminen biosfäärissä on tärkeää. Suosituksia jatkotutkimuksille ovat yksityiskohtainen selvitys (investointien osalta) skenaarion II toteutettavuudesta (paikallisten biojalostamojen mahdollisimman suuri käyttö). Myös yhteismädätys (kaksi tai useampi syötettä samalla laitoksella) lisäisi biokaasun tuotantoa, mikä puolestaan lisäisi puhtaan uusiutuvan energian tuotantoa.

Abstract Bone is a highly vascularized tissue which enables a close interaction between blood vessels and osteoid complexes, including osteoblasts and osteoclasts. Iatrogenic bone loss, caused by a surgical intervention or trauma, disrupts circulation in the bone and leads to hypoxia and even necrosis of the adjacent bone. The mechanisms of the bone tissue healing process by regeneration are highly specific. The most common and predictable way to manage a large-sized skull bone defect has traditionally been using the patient’s own bone tissue graft. The problem with the method is damage and pain of the donor site caused by the operation and healing problems. In paediatric patients, there is a limited availability of adequate autologous bone grafts. For this reason, efforts have been made to develop substitute materials in order to avoid the need for large bone grafts. Autologous stem cells have proven to be promising targets for the development of bone substitutes for cranio-maxillofacial bone defects. The main objective of this study was to examine, by using an experimental animal model, differences in the healing of critical-sized calvarial bone defects, similar to cranioplasty, induced with different types of autogenous bone grafts and with adipose tissue- or bone marrow-derived stem cells grown in two commonly used biomaterials, tricalcium phosphate and bioglass. We also investigated the effect of tissue adhesive, fibrin glue, on the healing process of bone defects. The effect of the stimulating growth factor proteins BMP-2, BMP-7 and VEGF on tissue transplants and ossification was also studied. The results of this study support the previously reported findings of accelerated bone graft resorption associated with autologous bone graft use. In particular, the use of fibrin tissue glue in combination with autologous particulated bone grafts reduced the formation of new bone in calvarial lesions. During the initial healing of calvarial bone defects, tricalcium phosphate granules proved to be more effective than solid bioactive glass scaffolds. Furthermore, in combination with adipose-derived stem cells, tricalcium phosphate showed better bone regeneration than the same cells in combination with a bioactive glass scaffold. Combining bone marrow-derived stem cells with biomaterial did not increase bone formation in calvarial critical-sized defects. In this study, there was no evidence of the positive effect of growth factors on cranial bone healing. / Tiivistelmä Luu on runsaasti verisuonitettua kudosta, ja se mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen verisuonten ja luun rakenteen perusyksikön, osteonin, sekä toiminnallisten solujen osteoblastien ja osteoklastien välillä. Kirurgisen toimenpiteen tai trauman aiheuttama luun vaurio häiritsee luun verenkiertoa ja johtaa hapenpuutteeseen ja jopa nekroosiin vaurioituneessa luun osassa. Luukudoksen paranemisen ja uudistumisen mekanismit ovat pitkälle erilaistuneita ja ne tunnetaan erittäin hyvin. Yleisin ja ennusteeltaan luotettavin tapa korjata laajoja kallon luukudoksen puutoksia on perinteisesti ollut potilaan oman luukudossiirteen käyttö. Menetelmän ongelmana on siirteen luovutuskohdan vaurio ja kipu sekä paranemiseen liittyvät ongelmat. Erityisesti lapsipotilailla on haasteena riittävän siirreluumäärän rajoitettu saatavuus. Tästä syystä on pyritty kehittämään korvaavia materiaaleja, jotta vältettäisiin suuriin luusiirteisiin liittyviä ongelmia. Autologiset kantasolut ovat osoittautuneet lupaaviksi kehitettäessä luuta korvaavia hoitomuotoja kallon luupuutosten hoitoon. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia kokeellisen eläinmallin avulla laajojen, kallokirurgiassa aiheutuvia luupuutoksia vastaavien vaurioalueiden paranemista. Tutkimuksessa testattiin erityyppisiä autogeenisiä luusiirteitä ja rasvakudos- tai luuydinperäisiä kantasoluja, joita kasvatettiin kahden biomateriaalin, trikalsiumfosfaatin ja bioaktiivisen lasin pinnoilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös fibriinikudosliiman vaikutusta omakudosluusiirteen paranemiseen. Kudoskasvutekijäproteiinien BMP-2, BMP-7 ja VEGF stimuloivaa vaikutusta kudossiirteiden toimintaan ja luutumiseen selvitettiin myös. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiemmin raportoituja havaintoja autologisen luusiirrännäisen käyttöön liittyvästä nopeasta resorptiosta. Erityisesti fibriinikudosliiman käytön yhdessä autologisten pienipartikkelisten luusiirteiden kanssa havaittiin heikentävän uuden luun muodostumista kallon luupuutoksissa. Kallon luupuutosten alkuvaiheen paranemisessa rakeinen trikalsiumfosfaatti osoittautui tehokkaammaksi kuin kiinteä säikeinen bioaktiivinen lasi. Samoin rasvakudosperäisten kantasolujen yhdistäminen trikalsiumfosfaattiin lisäsi merkittävästi luun muodostumista verrattuna samaan yhdistelmään bioaktiivisen lasin kanssa. Luuydinperäisiä kantasoluja yhdistettäessä vastaavaa ei voitu tässä tutkimuksessa todeta. Tutkimuksessa kasvutekijöiden käytöllä ei havaittu olevan positiivista vaikutusta kallonluiden paranemiseen.