Cette étude doctorale présente une analyse des identités musulmanes et de leurs multiples compréhensions dans un contexte d’immigration, de globalisation et de multiculturalisme en Finlande et au Québec, Canada. Elle porte sur les auto-identifications d’étudiantes universitaires issues de l’immigration qui ont un attachement personnel à l’identité musulmane – cette identité peut être considérée, entre autres, comme religieuse, culturelle ou faisant partie de l’héritage familial. Ainsi, elle peut être vécue comme acquise, choisie, adorée, mais aussi imposée, rejetée ou ignorée. Étant donné que dans plusieurs contextes européens et nord-américains l’identité musulmane est devenue « le symbole de l’Autre », les rapports de pouvoir locaux et globaux sont mis en relief dans notre étude. Nous supposons que quelle que soit la manière dont les participantes s’identifient comme musulmanes, elles ne peuvent pas échapper aux hiérarchies de pouvoir discriminatoires qui participent à la définition de leur « groupe ». Notre thèse interdisciplinaire est au croisement des disciplines des sciences des religions, de l’approche discursive de l’identité et des études critiques sur le multiculturalisme et sur les rapports de pouvoir. Nous appuyant sur un corpus de 30 entrevues effectuées en milieu universitaire à Helsinki, à Turku et à Montréal, nous proposons d’analyser les identités musulmanes des participantes dans le cadre méthodologique et théorique de la théorie du soi dialogique et des pragmatiques discursives à partir d’une conception d’un sujet hétérogène et multivocal. Ce cadre nous permet de cerner l’identité comme négociée et instable qui est, en même temps, à la recherche d’une certaine cohérence. L’objectif de notre recherche est de proposer une nouvelle analyse des identités musulmanes à partir des interactions complexes entre les identifications, les désidentifications et les confusions en tant que « types de négociation » identitaires. Ces négociations s’ancrent dans différents contextes discursifs : elles se réalisent à partir des rapports de pouvoir globaux et locaux, de divers repères spatiaux et temporels ainsi que de multiples positions et voix du soi et des autres, auxquels nous nous intéressons. Ainsi, les résultats de notre recherche confirment la complexité de la construction identitaire musulmane. Ils reflètent des manières multiples de considérer cette identité comme contextuellement construite et négociée en relation avec l’altérité et avec plusieurs points d’identifications saillants. Notre recherche contribue donc à dépasser certaines simplifications des définitions de l’identité musulmane : elle propose des moyens de s’éloigner de certaines tendances actuelles théoriques qui ne soulignent pas suffisamment la multiplicité qui caractérise la construction de cette identité. / In this doctoral research project I explore the multiplicity of Muslim identity construction in Finland and the province of Quebec, Canada, within the context of immigration, globalization, and multiculturalism. My interest lies in the Muslim self-identifications of female students who have an immigrant background. They can define their Muslim identities in many different ways: as religious, cultural, part of family heritage, and so forth. Thus, these identities can be experienced as given, chosen, or admired, but also imposed, rejected or ignored. As Muslim identity has become “the symbol of the Other” in many European and North American societies, the global and local power relations are also prominent in my research. I assume that in whatever ways the participants identify themselves as Muslims, they cannot wholly escape discriminatory power hierarchies which participates in shaping the definition of their “group”. My interdisciplinary thesis situates itself in the field of religious studies. It engages with a discursive approach to identity and with a critical approach to multiculturalism and power relations. The analysis draws on a corpus of thirty (30) qualitative and semi-structured interviews conducted in university contexts in Helsinki, Turku and Montreal. Dialogical Self Theory and Discursive Pragmatics are used to explore Muslim identities, as these theories draw upon heterogeneous and multivocal subject positions. This framework allows me to conceptualize identity as something negotiated and unstable, but which, at the same time, aims at a certain degree of coherence. In my analysis I propose new ways to analyse Muslim identities by considering the complex interplay of identifications, disidentifications, and confusions as “types” of identity negotiation. I observe the multiple ways these types of negotiations are acted out in various discursive contexts and the ways they are anchored in local and global power relations. I draw especially attention to diverse temporal and spatial reference points and to multiple positions and voices of the self and others. The results of my research confirm the complexity of Muslim identity construction, as they reflect a variety of ways these identities can be contextually negotiated through the self and the other. As such, my research contributes to overcoming some simplifications of the definitions of Muslim identities: it proposes an alternative way to study Muslim identity construction beyond certain theoretical tendencies treating these identities without being able to fully highlight the complexity and the multiplicity that characterises them. / Tutkin väitöskirjassani muslimi-identiteetin monimuotoisuutta monikulttuurisuuden, globalisaation ja maahanmuuton kontekstissa Suomessa ja Québecin provinssissa Kanadassa. Keskityn tutkimukseeni osallistuneiden naispuolisten maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden tapoihin, joilla he määrittelevät itsensä muslimina: he saattavat kokea muslimi-identiteettinsä uskonnollisina, kulttuurisina tai hyväksyttynä osana perheen perintöä. Toisin sanoen heidän muslimi-identiteettinsä voivat olla ennalta annettuja, itse valittuja tai ihannoituja, mutta myös ulkoapäin pakotettuja, torjuttuja tai ignoroituja. Koska muslimi-identiteetistä on tullut ”toiseuden symboli” monessa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa, myös globaalit ja paikalliset valtasuhteet ovat tutkimukseni keskiössä. Lähtokohtani on, että osallistujat eivät voi täysin välttää syrjiviä valtahierarkioita, jotka osallistuvat heidän “ryhmänsä” määrittelemiseen. Ja tämä huolimatta painoarvosta, jonka he muslimi-identiteetilleen antavat. Tutkimukseni on monitieteellinen ja laadullinen. Se sijoittuu uskontotieteen kenttään. Taustateorioinani käytän diskursiivista lähestymistapaa identiteettiin ja kriittistä lähestymistapa monikulttuurisuuteen sekä valtasuhteisiin. Pääaineistoni koostuu 30 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on toteutettu yliopistoympäristössä Helsingissä, Turussa ja Montrealissa. Analysoin muslimi-identiteettiä dialogisen itsen (Dialogical Self Theory) ja pragmaattis-diskursiivisesta teoreettis-metodologisesta viitekehyksestä, joka perustuu heterogeenisten subjektipaikkojen moniääniseen ja monipaikkaiseen tarkasteluun. Kyseinen teoreettis-metodologinen viitekehys auttaa minua lähestymään identiteettiä epävakaana ja neuvoteltuna, mutta myös voimana, joka pyrkii luomaan jatkuvuutta. Tutkimukseni tarkoituksena on kehittää uusi lähestymistapa muslimi-identiteetin analysoimiseen useiden erilaisten samaistumisen ja epäsamaistumisen tapojen sekä hämmentyneiden positioiden kautta. Nämä identiteetin ”neuvottelutyypit” rakentuvat useissa eri diskursiivisissa konteksteissa ja ajan ja paikan kiinnekohdissa. Ne kiinnittyvät täten globaaleihin ja paikallisiin valtasuhteisiin sekä itsen ja toisten positioihin ja ääniin. Tutkimukseni tulokset vahvistivat käsitystä muslimi-identiteetin monimuotoisuudesta ja useista erilaisista tavoista, joilla sitä voidaan rakentaa eri diskursiivisissa konteksteissa itsen ja toiseuden kautta. Tulokset edesauttavat kyseenalaistamaan muslimi-identiteetin osittain yksinkertaisia yleisiä määritelmiä sekä nykyajan teoreettisia lähestymistapoja, jotka eivät aina kykene tuomaan esiin sen moninaisuutta.