No description available.

This study results a view to the key elements of value creation in platform based service innovation, the process of service innovation and the creation of value in platform based service innovation. These results will be viewed from a beauty service platform called Timma. Theoretical contributions are that in value generation process joint sphere can be flexible and occur also in the provider sphere and part of the customer sphere changes to joint sphere. For service ecosystems it is crucial to have good communication and interaction and creating these communications in the back-end phase of development with the customers. Managerial implications are emphasized by communication and interaction, between customers themselves, but also customers and the platform provider. This study focuses on digital enabled platforms and their value creation and value generation process in the field of beauty services, which leaves space for further research in the field of value creation in digitally enabled platforms.

Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, mitkä tekijät ihmisten elämässä vaikuttavat sijoittamisesta muodostettaviin asenteisiin. Sijoittamisesta käyty keskustelu jakaa ihmiset edelleen karkeasti kahteen kastiin: sijoittaviin ja ei sijoittaviin. Vaikka sijoittaminen on yhä näkyvämpi ilmiö sosiaalisessa mediassa tai Helsingin Sanomien kolumneissa, edelleen merkittävä osa ihmisistä makuuttaa varallisuutta pankkitileillään. Sijoittamiseen liitetään vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita, joiden syntyä tämä tutkimus pyrkii selvittämään. Sijoittamiseen liitetty vahva asenteellisuus lisää tämän tutkimuksen merkittävyyttä. Tämä tutkimus suoritetaan laadullisena tapaustutkimuksena Säästöpankki Nooalle puoli strukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen. Koska mielenkiinnon kohteena ovat piilevät motiivit ja uskomukset sijoittamisesta, puoli strukturoitu teemahaastattelu katsottiin parhaiten sopivaksi tälle tutkimukselle. Tapaustutkimuksessa on 5 yksityissijoittajaa sekä varallisuusvalmentaja Sanna Spårman. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kuluttajakäyttäytymisen, -asenteen muodostumisen teoriat, odotusarvon teoria sekä prospektiteoria. Tärkeän lisän antaa sijoitustuotteiden ostopäätösprosessiin liitetty tutkimus sekä tarvehierarkia. Puhuttaessa sijoituspäätöksistä ei sovi myöskään unohtaa hyötyfunktioton merkitystä sijoittamisen asenteen määrittämisessä. Teoriassa käsitellään myös verotusta ja kulttuurin vaikutusta sijoittamisen asenteeseen. Tämän tutkimus löysi merkittävän yhteyden haastateltavan perheen sijoituskäyttäytymisen ja haastateltavan sijoituskäyttäytymisen välillä. Kaikki sijoittavat haastateltavat korostivat perheen merkitystä positiivisen sijoittamisen asenteen luonnissa. Pienestä pitäen asetettu tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus rahan suhteen on suurin yksittäinen positiivinen sijoittamisen asenteen luoja. Elämäntilanne tai koulutus ei osoittanut haastateltavien keskuudessa vahvaa korrelaatiota sijoittamisen asenteen kanssa. Elämäntilanne toimi pikemminkin ostopäätösprosessin osatekijänä, mutta ei vaikuttanut sijoittamisesta ylläpidettyyn asenteeseen. Jännitys ja kilpailu ovat myös merkittäviä lisäarvon tuojia sijoituspalveluille ja luovat positiivista asennoitumista sijoitustuotteisiin. Sijoittamisen vievä aika, pitkäveteisyys ja abstraktisuus listattiin negatiivista asennetta tuoviksi tekijöiksi. Ei sijoittavan haastateltavan kohdalla, sijoittamisen tarkoitusta ei ymmärretä eikä sitä koeta arvokkaaksi vaan sijoittaminen laitetaan samalle viivalle säästötilin kanssa. Ei sijoittava haastateltava ei ole myöskään saanut perheeltä eväitä sijoittamiseen, joka korostaa perheen merkitystä sijoittamisen asenteiden luojana entisestään.

Small and medium sized companies represent 99% of businesses in the European Union and provide two thirds of the total private jobs. Despite the importance of SMEs category, there is scarce literature that covers the topic of brand creation in SMEs context. Knowing that SMEs have specific characteristics and encounter different kind of problems than large corporations, there is a clear need to create a better understanding about brand creation in SMEs environment. The purpose of this study is to describe brand creation and brand building activities of six companies from Oulu area. Besides that, topics that are considered important in brand creation process, as perceived relevance of branding and most often encountered errors are also covered. The study was done using qualitative methods. The research was implemented as a case study, in which in-depth interviews with representatives of companies and investigation of company websites, press releases were main sources for acquiring empirical data. Theory development was done using abductive reasoning. Present study gives concise information about most important aspects of branding, together with several easy to follow solutions for brand creation. Empirical analysis offers an overview of contemporary branding practices employed by SMEs. It points out significant changes in attitudes towards branding among SMEs owners/managers. It shows that branding is perceived as an important activity that have potential to bring future benefits for firms. Modern entrepreneurs are aware of branding and make visible efforts in creating meaningful brands starting from early stage of development of firms. They tend to consult firm’s stakeholders and use professional help for the design of visual elements. SMEs owner still plays an instrumental role in defining and managing the brand, but in our days, he is helped by at least one employee. SMEs from Oulu area tend to use unconventional branding activities, like using products created and produced under own name, participation in professional events and fairs, PR activities and social media. Focusing branding activities towards a wrong target is reported to be one of the biggest error in branding. Entrepreneurs that know little about branding, because learning from real-life situations might provide a useful tool to deal with actual problems. Scholars that study entrepreneurship, because it offers fresh information about branding practices.

Järjestettävien kulttuuri- ja taidefestivaalien lukumäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä merkittävästi, jonka myötä myös kilpailu alalla on kiristynyt. Tehokkaan markkinoinnin on todettu olevan avainasemassa festivaalien pitkäaikaisessa menestymisessä. Tuottaakseen tehokasta markkinointia, on tapahtumamarkkinoijalle keskeistä tuntea tarkoin potentiaalisten festivaalikävijöiden tarpeet ja halut. Markkinoinnin tulisi siis olla asiakaslähtöistä. Näin ollen tässä pro gradussa tutkitaan asiakaslähtöistä tapahtumien markkinointiviestintää, ja rakennetaan asiakasymmärrykseen perustuva tapahtumien markkinointiviestinnän malli. Ilmiöön tartutaan laadullisella tutkimuksella, ja tutkimusmenetelmänä toimii tapaustutkimus. Tapausorganisaationa on kulttuuri- ja taidefestivaaleista koostuva Oulun juhlaviikot. Tutkielman teoriaosuus koostuu tapahtumien markkinointiviestintä ja asiakasymmärrys -luvuista. Asiakaslähtöisyyttä tuodaan lisää empiirisellä tutkimuksella, jossa aineistoa kerätään fokusryhmähaastatteluilla kolmesta eri Oulun juhlaviikkojen kohderyhmästä. Haastattelut analysoidaan käyttäen teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotua teemoittelua. Tutkimuksen tulokset esitetään mallin pohjalta, jossa keskeistä markkinoijalle on tunnistaa tapahtumakävijän osallistumisprosessi ja pyrkiä aktivoimaan sitä. Tukeakseen kävijän prosessia, markkinoijan tulee muun muassa tarjota riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi ja vakuuttaa festivaalin täyttävän kävijän päätöksentekokriteerit. Suunnitellakseen kohderyhmää puhuttelevaa markkinointiviestintää, markkinoijan tulee tuntea kohderyhmän motiivit osallistua kulttuurifestivaaleille. Yleisimmät motiivit osallistua ovat sosiaalistuminen, elämyksen ja kokemuksen haku sekä irtiotto arjesta. Viesti tulee lähettää kanavasta, joka tavoittaa kohderyhmät parhaiten. Tavoittavin kanava tämän tutkimuksen kaikille kohderyhmille on sosiaalinen media, sillä kaikki kertoivat viettävänsä siellä paljon aikaa. Niin kutsutut perinteiset markkinointiviestintäkanavat, sanomalehdet, TV ja radio, ovat menettäneet tehokkuuttaan. Puolestaan vaikuttavin kanava on puskaradio. Tutkimuksessa tunnistettiin myös keinoja, joilla voidaan kannustaa kävijöitä suosittelemaan festivaalia. Lisäksi löydettiin uusi digitaalinen suosittelun epäsuoramuoto Facebookista tapahtumat -toiminnosta. Tämän pro gradun tulokset ovat helposti siirrettävissä käytäntöön, sillä työn lähtökohtana oli tehdä käytännönläheistä tutkimusta toimeksiantajan toiveiden mukaisesti. Tulokset vastaavat asetettua päämäärää, sillä perustavanlaatuinen markkinointiviestinnän malli saatiin luoduksi. Näin ollen tutkimustulokset voidaan yleistää ilmiöönsä, asiakasymmärrykseen perustuvaan markkinointiviestintään.

Thus far the existing literature regarding customer experience has not examined the concept considering the influence of different online environments. However, this research gap has been addressed from all quarters. Given the ongoing shift from online environments enabled by stationary desktop devices to mobile online environments, it is important to gain understanding about the dynamics between the customer experience and these aforementioned online environments, that are selected under examination in this study. The aim of the study is to strengthen understanding of customer experience in the context of online environments. This study enhances extant knowledge from consumers viewpoint in an international setting by concerning the core components of online customer experience based on the conceptualization of Trevinal & Stenger (2014). This Master’s thesis carries out a study particularly focusing on the target group of young women. Following the principles of exploratory qualitative research, the empirical data was collected in semi-structured interviews with seventeen Finnish and Russian citizens, who on a frequent basis utilise the environments under examination. Data analysis was conducted by means of template analysis. This study makes a general remark that consumers continuously strive for optimising their experience online. The findings outline that the most optimal customer experience online develops in a situational manner, where the attributes of online environments and the components that form the experience, in addition to the cultural influences, have a significant effect on the ultimate customer experience online. As for culture influencing the experience, the results outline that values such as trust and privacy have a great impact on the experience when comparing different nationalities. Managers responsible for designing the winning online customer experience should be aware of the influence of different online environments in addition to culture. The results of this study offer useful information about consumer behaviour and explain why consumers choose certain environments to accomplish their tasks online. This study contributes the literature by providing empirical evidence regarding the key components of customer experience online along with outlining the influence of different online environments. For future research, there is a need for continuing the exploration as consumers adopt more and more recent technologies to enhance their experiences online.

Sponsorointi on nopeimmin kasvava markkinointiväline ja keskimäärin noin 19 prosenttia yritysten markkinointibudjeteista käytetään sponsorointiin. Sponsorointi on erinomainen tapa rakentaa ja kehittää yrityksen brändi-imagoa, mutta se onnistuu vain huolellisella sponsorointikohteiden valinnalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää brändi-imagon rakentamista tukeva sponsorointikohteen valintaprosessi, joka toimii yrityksille sponsorointikohteiden valintaa tukevana työkaluna. Koska yritykset sponsoroivat yhä enemmän, tarkoittaa se myös sitä, että yhä useammalla yrityksellä on tarve sponsorointia helpottaville työkaluille. Brändi-imagon rakentamista tukeva sponsorointikohteen valintaprosessi muodostetaan selvittämällä, mitkä tekijät vaikuttavat sponsorointikohteiden valintaan sponsoroinnin ja brändi-imagon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteen ja tutkimuskysymysten perusteella tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena tutkien tapausyritys Oulun Energia Oy:n toimintaa sponsorointikohteiden valinnassa. Empiirinen aineisto kerätään teemahaastatteluilla, joiden tarkoitus on selvittää tapausyrityksen lähtökohdat sponsorointikohteiden valinnalle, toiminnallisella workshopilla, jossa tarkoituksena on testata brändi- ja sponsorointiteorian pohjalta muodostettua brändi-imagon rakentamista tukevaa sponsorointikohteen valintaprosessia, sekä sähköpostikyselyillä, joiden kautta on tarkoitus arvioida testatun valintaprosessin toimivuutta. Tutkimustulosten perusteella brändi-imagon rakentamista tukeva sponsorointikohteen valintaprosessi lähtee liikkeelle sponsorin brändi-identiteetin määrittelystä, etenee sponsorointitavoitteiden ja -käytänteiden asettamiseen, seulontakriteerien valintaan ja arviointiin. Seulontakriteereistä tärkein on yhteensopivuuden varmistaminen, jota jokaisen yrityksen tulisi käyttää kriteerinään, kun valitaan merkittäviä ja suuria sponsorointikohteita. Seulontakriteerien jälkeen ehdokkaita tulisi verrata yrityksen sponsorointiportfolioon, jonka jälkeen valitaan sponsorointikohde tai -kohteet. Valinnan jälkeen aloitetaan yhteistyö kohteiden kanssa ja lopuksi sponsorointikumppanuutta tulisi arvioida. Brändi-imagon rakentamista tukeva sponsorointikohteiden valintaprosessia voi hyödyntää sponsorointikohteiden valinnassa ja se auttaa yrityksiä tekemään nopeampia ja perustellumpia päätöksiä, koska niillä on ennalta määritellyt perusteet kohteiden valinnalle. Tutkimustulokset ovat yleistettävissä erityisesti paikallisiin ja alueellisiin sponsoreihin, koska muodostettua valintaprosessia on testattu vain alueellisen ja paikallisen sponsoroinnin toimikentällä. Muodostettu valintaprosessi toimii parhaiten sellaisenaan suurten ja merkittävien sponsorointikohteiden valinnassa, koska tutkimustulokset osoittavat, että pienempien ja merkityksettömämpien kohteiden valintaan prosessi on liian laaja ja työläs.

Currently, most companies have extensive product portfolios and this is causing challenges for the senior management to manage the entirety of products. Products of a company are a key factor in company success or failure, and steering decisions related the products is one of the key responsibilities of senior management. Due to the scarce resources of senior management, a process for managing product related decisions, such as investment decisions, is required to enable strategic approach to product portfolio. Especially Software companies are struggling with challenges in managing the large set of products. Product Portfolio Management is a strategic, goal oriented process that focuses on increasing strategic fit of chosen product projects, balance of the product portfolio as well as maximizing value of the products. Product Portfolio Management is constantly ongoing cross-departmental process that is present throughout all the life cycle phases of the product portfolios. Approach in this research is constructive, literature review is conducted, and following that, current state of the case company is analyzed, and construct is created based on these. The results of this research are review of optimal product portfolio management process, current state analysis of the case company software product portfolio management and construction of software-product portfolio management over the lifecycle. To be able to efficiently manage the products and outline manageable entities, a new construction of clearly defined sub-product families is presented. The construction is to be deployed in the case company in two paths; two-step process for reshaping the product structure from high to lower level and concurrently applying the coherent life-cycle model. Cross-departmental product portfolio management organization consisting of senior managers, is responsible for deploying this new two-dimensional product portfolio management structure. / Tänä päivänä useimmilla yrityksillä on suuri määrä tuotteita, mikä aiheuttaa yritysten johdolle haasteita tuotteiden muodostaman kokonaisuuden hallinnassa. Yrityksen tuotteet ovat yksi avaintekijöistä, mitkä johtavat yrityksen menestykseen tai epäonnistumiseen markkinoilla. Siten tuotteisiin liittyvien päätösten tekeminen on yksi ylimmän johdon päätehtävistä. Ylimmän johdon hyvin rajallisen ajan vuoksi on välttämätöntä luoda prosessi, jonka avulla tuotteisiin liittyviä päätöksiä, kuten investointipäätöksiä voidaan tehdä tehokkaasti ja siten, että koko tuoteportfolio on strategisesti johdettu. Erityisesti ohjelmistoyrityksissä on suuria haasteita laajojen tuoteportfolioiden hallinnassa. Tuoteportfolionhallinta on strateginen, tavoitekeskeinen prosessi, joka keskittyy parantamaan valittujen tuotteiden sopivuutta strategiaan, tuoteportfolion tasapainoa sekä maksimoimaan tuotteiden tuottamaa arvoa. Tuoteportfolionhallinta on jatkuva yrityksen eri toiminnot läpileikkaava prosessi, joka toimi aktiivisesti kaikissa tuoteportfolioiden elinkaaren vaiheissa. Tutkimuksessa on konstruktiivinen tutkimusote. Tutkimusprosessin aluksi suoritetaan kirjallisuuskatsaus, jonka jälkeen tehdään nykytilan analyysi ja niiden perusteella rakennetaan kohdeyrityksen liiketoimintayksikölle ehdotus toimintamallin muutoksesta. Tämä ehdotus on tutkimuksen konstruktio. Tutkimuksen tuloksena on optimaalinen tuoteportfolionhallinnan prosessin kuvaus, kohdeyrityksen nykytilan analyysi ohjelmistotuotteiden osalta sekä konstruktio ohjelmistotuotteiden hallintaan elinkaaren yli. Jotta voitaisiin saavuttaa tehokkaasti hallittavissa oleva tuoteportfolio-kokonaisuus ja selkeästi määritellyt hallittavat tuotekokonaisuudet, oli ensin tarpeellista määrittää aiempaa selkeämmin alituoteportfolioiden koostumukset. Konstruktio pannaan toimeen kohdeyrityksessä kahden samanaikaisen muutosprosessin avulla; kaksivaiheinen prosessi jossa vertikaalinen tuoterakenne järjestellään uudelleen ylhäältä lähtien, sekä toinen prosessi, jossa samanaikaisesti rakennetaan yhdenmukainen elinkaarimalli tuoteportfolioon. Yrityksen toiminnot leikkaava tuoteportfolionhallinnan organisaatio, joka koostuu ylimmästä johdosta, on vastuussa molemmista prosesseista ja niiden implementoinnista yrityksen toimintoihin.

Tämä tutkimus tarkastelee muotibrändien Instagram-markkinointia kuluttajien näkökulmasta esitellen samalla mahdollisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kuluttajan ostoaikomuksen muodostumiseen. Aiheenvalintaa on perusteltu sen uutuuden avulla, sillä sosiaalisen median markkinoinnin vaikutuksia kuluttajien ostoaikomukseen ei ole aiheena juurikaan tutkittu. Lisäksi Instagram-markkinointi on kasvattanut vuosi vuodeltaan suosiotaan etenkin vaatebrändien keskuudessa ja sen uskotaan olevan yksi merkittävimmistä markkinointityökaluista, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan Instagramiin sosiaalisen median kanavana. Aiheen uutuuden vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteeksi muodostui luoda hyvä ja selkeä kyselylomake, jonka avulla tulevaisuudessa voitaisiin kerätä empiiristä aineistoa tutkittaessa muotibrändien Instagram-markkinoinnin ja kuluttajien ostoaikomuksen välistä yhteyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin jo olemassa olevaa teoriaa liittyen kuluttajakäyttäytymiseen ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa yleisellä tasolla. Näiden aiempien tutkimuksien tuloksien pohjalta muodostettiin kyselylomake, jota muokattiin Instagram kontekstiin sopivaksi. Kyselylomakkeelle suoritettiin esitestaus, missä kiinnitettiin erityisesti huomiota kyselylomakkeen toimivuuteen ja ymmärrettävyyteen. Esitestauksen tuloksia hyödynnettiin analysointivaiheessa, jossa tarkasteltiin ohjeistuksen selkeyttä, vastaamiseen käytettyä aikaa ja kyselyn laajuutta, kysymyksien selkeyttä, sekä muita vastaamiseen liittyviä haasteita. Analyysin pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset kyselylomakkeeseen ymmärrettävyyden parantamiseksi. Tutkimuksen päätuloksena syntyi selkeä ja hyvä kyselylomake käyttäväksi tulevaisuuden tutkimuksissa, jolloin myös tutkimuksen tavoite saatiin täytettyä. Kyselylomakkeen avulla voitaisiin siis tulevaisuudessa kerätä empiiristä aineistoa liittyen kuluttajien Instagramin käyttöön, sekä Instagramissa tapahtuvan markkinoinnin vaikutuksista ostoaikomuksen muodostumiseen erityisesti muotibrändien osalta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä hakukonemarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin keinoista mikroyrityksien näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteena on myös tuoda esille, minkälaisia hyväksi koettuja käytäntöjä hakukonemarkkinoinnissa on. Hakukonemarkkinointi jaetaan maksulliseen hakukonemainontaan ja verkkosivustolle tehtävään hakukoneoptimointiin. Hakukonemarkkinoinnin keinoin yritys voi pyrkiä parantamaan näkyvyyttään hakukoneissa mainostamalla siellä tai optimoimalla sivujen sisältöä ja rakennetta. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella hakukonemarkkinoinnin toteutusta mikroyrityksessä. Tutkimusongelmaa tarkastellaan hakukonemainontaa ja hakukoneoptimointia käsittelevien teorioiden pohjalta keskittyen yhteen suurimpaan hakukoneeseen Googleen. Teorioiden pohjalta muodostetaan teoreettinen viitekehys. Teoriaosuus tarkastelee keinoja ja työkaluja, joiden avulla hakukonemarkkinointi on mahdollista toteuttaa. Tutkimuksen teoriaosuudessa kartoitetaan myös mahdollisia haasteita, joita hakukonemarkkinointi pitää sisällään. Teoriaosuuden muodostamisessa on pyritty hyödyntämään tieteellisiä alan julkaisuja mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, sillä tutkimuksessa pyrittiin löytämään ja kuvailemaan hakukonemarkkinointia käytännössä toteutettavan pilottihankkeen kautta. Hakukonemarkkinointiin liittyviä ilmiöitä pyrittiin kuvailemaan tutkittavien henkilöiden eli tutkimuskohteena olleen pienyrityksen toimijoiden kautta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun ja kampanjan havainnoinnin keinoin. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui mikroyritys, jolla ei ollut juurikaan aikaisempaa kokemusta oman yrityksensä hakukonemarkkinoinnin toteuttamisesta. Tutkimuskohteeksi pyrittiin löytämään yritys, joka ei vielä ole harjoittanut tietoisesti juurikaan hakukoneoptimointia verkkosivuillaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mikroyrityksellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailluillakin aloilla hakukonemainostamisen näkökulmasta. Kohteena olleen Google-hakukoneen työkalut ovat käyttäjäystävällisiä ja mahdollistavat mainoskampanjoinnin myös pienille yrityksille joustavien palveluidensa ansiosta. Hakukonemainonnan huomattiin olevan oivallinen keino kartoittaa hakukonekäyttäytymistä hakusana-analyysia toteutettaessa. Nykyaikaiset verkkopohjaiset työkalut auttavat verkkosivujen optimoinnissa. Hakukoneoptimointi vaatii verkkosivujen lähdekoodiin tehtäviä muutoksia, mutta nykyaikaiset palvelut verkossa mahdollistavat hakukoneoptimointitoimenpiteiden toteuttamisen graafisen käyttöliittymän kautta. Keskeisinä asioina hakukoneoptimoinnissa pidetään sivuston rakenteen ja sisällön merkitystä. Hakukonemarkkinointi on alati kasvava keino verkkosivujen markkinoinnissa ja se mahdollistaa huomattavan näkyvyyden kasvattamisen myös pienille yrityksille.