Dans cette thèse, nous nous intéressons aux relations qui peuvent exister entre des prédicats verbaux(ex : to regulate) et des prédicats nominaux (ex : regulation) dont les structures argumentales mettent enjeu des informations communes. Nous nous livrons à une formalisation des conditions dans lesquelles se réalisent des relations d’équivalence entre les constructions verbales et nominales. La mise en évidence de l’équivalence des structures argumentales de ces deux types de constructions est fondamentale pour pouvoir réaliser, par exemple, des systèmes d’extraction automatique d’informations très performants. En se basant sur les données du lexique The Specialist Lexicon, nous proposons une prédiction raisonnable du comportement syntaxique des arguments nominaux, de différents groupes nominaux prédicatifs(GNpréd), lorsqu’ils sont en position de postmodifieur. Cette étude nous a conduit à concevoir un ensemble d’algorithmes et à développer une plate-forme, Predicate DB, qui nous a permis de produire un lexique de nominalisations. Pour chaque entrée appartenant à ce lexique, nous avons caractérisé ses structures argumentales et ses réalisations dans des GNpréd dont les arguments sont marqués par des prépositions spécifiques. / In this thesis, we focus on the relation that may exist between verbal predicates (e.g., regulate)and nominal predicates (e.g., regulation) whose argument structures involve common information.We make a formalization of the conditions in which equivalent relations between verbal and nominalconstructions are carried out. Bringing out the equivalence of argument structures between these twotypes of constructions is fundamental for achieving, for example, very efficient Information Extractionsystems. Based on data from the Specialist Lexicon, we propose a reasonable prediction of the syntacticbehavior of nominal arguments, which belong to different predicate noun phrases (PNPs), when theyare in postmodifier position. This study has led us to design a set of algorithms and develop a platform,PredicateDB, to produce a lexicon of nominalizations. For each entry belonging to this lexicon, we havedefined its argument structures and achievements in PNPs whose arguments are marked by specificprepositions.

Diplomová práce se zabývá rámcově vzdělávacími programy v předškolním a základním vzdělání a jaký mají vliv na dítě v době výchovně {--} vzdělávacího procesu. Také pedagogickými pracovníky, kteří se zasluhují velkou měrou o tento proces, hlavní zaměření je na pracovníky ve volnočasové sféře. Je zde zahrnut dialog jako podporující faktor pro kvalitnější vyučování a nejen to, je brán jako výborná forma komunikace mezi žákem a jeho pedagogem. Současně s tím zde uvádím důležitou pomůcku pro vzájemný dialog Filozofii pro děti a s tím i jaký má smysl a význam pro obě výše uvedené strany. Své úsudky opírám o vlastní zkušenost z intenzivních seminářů na Teologické fakultě v Českých Budějovicích. V závěru diplomové práce jsou informace o programu DVPP, který má napomoci učitelům a pedagogickým pracovníkům systematicky posilovat své odborné kompetence, a tak být určitou zárukou jejich určitou zárukou jejich odborné kvalifikace po celou dobu profesní kariéry. Je zde i uvedena Koncepce dalšího vzdělávání pedagogických pracovníků školských zařízení pro zájmové vzdělávání a odborné přípravy pracovníků s dětmi a mládeží v oblasti volného času, která by měla být nápomocnou pro jednodušší a více oborově zaměřenou nových vzdělávacích programů jako je například Filozofie pro děti.

Abstract My thesis discusses the semantic and syntactic properties of Finnish verbless expressions of events in the light of two examples, the SOURCE construction (e.g. Oikeusasiamieheltä huomautus lit. ‘From the ombudsman a complaint’) and the GOAL construction (e.g. Pakistanille rangaistus lit. ‘For Pakistan a punishment’). I show that they express dynamic events in a way comparable to finite constructions. However, they are not elliptic structures but genuinely verbless constructions. The study is founded on Cognitive Construction Grammar and frame semantics, and the analysis is based on two types of data and two methods. First, I collected three sets of 500 newspaper headlines mostly from the Finnish Language Bank (the SOURCE construction, the GOAL construction, and several different verbless constructions), and analyzed them intuitively. Second, I collected paraphrases of 15 instances of the SOURCE construction and 20 instances of the GOAL construction in order to obtain information on how other native speakers of Finnish construe the data which I analyzed intuitively by myself. As a result of this experimental semantic test, I had 169–215 paraphrases per instance of the SOURCE construction and 133–165 paraphrases per instance of the GOAL construction. I then analyzed these paraphrases both semantically and syntactically. The thesis comprises four articles. In the article A case in search of an independent life: The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction, I show that the GOAL construction is polysemous and define eight senses for it. With the help of the established senses, I also justify analyzing the construction as an independent argument structure construction and not as an elliptic structure. The article Elävä LÄHDE: Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa is a similar treatment of the SOURCE construction for which I define four senses. In the article Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset, I connect the previous results explicitly with my theoretical framework. I provide an explanation for these constructions’ polysemy and mechanisms of expressing events. Usually, both of these properties of argument structure constructions are associated with verbs. In the joint article Semantic roles and verbless constructions: A Finnish challenge for verb-centered approaches written with Seppo Kittilä, the discussion is extended to cover also other Finnish verbless constructions. The article provides a more theoretical perspective on the topic: we link the dynamic meanings of the constructions to the concept of semantic roles and argue for the view that the concept should be divided into the concepts of argument roles and participant roles. / Tiivistelmä Käsittelen tutkimuksessani suomen kielen verbittömien tapahtumanilmausten semanttisia ja syntaktisia ominaisuuksia kahden esimerkkitapauksen avulla: LÄHDE-konstruktion (esim. Oikeusasiamieheltä huomautus) ja KOHDE-konstruktion (esim. Pakistanille rangaistus). Osoitan, että ne ilmaisevat dynaamisia tapahtumia siinä missä verbilliset konstruktiotkin mutta eivät kuitenkaan ole elliptisiä rakenteita vaan aidosti verbittömiä. Tutkimukseni rakentuu kognitiivisen konstruktiokieliopin ja kehyssemantiikan sekä kahdenlaisen aineiston ja menetelmän varaan. Ensinnäkin koostin pääasiassa Kielipankin osakokoelmista mutta osin myös muista lähteistä kolme 500 otsikon kokoista toteutuma-aineistoa (LÄHDE-konstruktio, KOHDE-konstruktio ja useat erilaiset verbittömät konstruktiot). Niiden analyysi perustuu intuitiiviseen semanttiseen luokitteluun. LÄHDE- ja KOHDE-konstruktiosta käytössäni olivat lisäksi kokeellisen semantiikan tuottamat parafraasiaineistot: selvitin, miten koehenkilöt tulkitsevat 15 LÄHDE-konstruktion ja 20 KOHDE-konstruktion intuitiivisesti analysoimaani toteutumaa. LÄHDE-konstruktion testi tuotti 169–215 parafraasia otsikkoa kohden, KOHDE-konstruktion 133–165. Analysoin ne sekä semanttisesti että syntaktisesti. Tutkimukseni koostuu neljästä artikkelista. Artikkelissa A case in search of an independent life. The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction esitän, että KOHDE-konstruktio on polyseeminen. Määrittelen sille kahdeksan merkitystyyppiä, joiden avulla myös perustelen, miksi kyseessä on itsenäinen argumenttirakennekonstruktio eikä elliptinen rakenne. Artikkelissa Elävä LÄHDE. Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa käsittelen vastaavasti LÄHDE-konstruktiota, jolle määrittelen neljä merkitystyyppiä. Artikkelissa Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset kytken tulokset selvemmin teoreettiseen viitekehykseeni. Selitän, miksi tarkastelemani konstruktiot ilmaisevat tapahtumia ja ovat polyseemisia, vaikka niissä ei ole verbiä, johon sekä tapahtuman ilmaiseminen että argumenttirakennekonstruktion polyseemisyys yleensä yhdistetään. Seppo Kittilän kanssa kirjoittamassani yhteisartikkelissa Semantic roles and verbless constructions. A Finnish challenge for verb-centered approaches laajennamme suomen verbittömien konstruktioiden tarkastelun LÄHDE- ja KOHDE-konstruktion ulkopuolelle ja yhä teoreettisemmalle tasolle. Liitämme verbittömien konstruktioiden tapahtumamerkitykset semanttisen roolin käsitteeseen sekä perustelemme, miksi se pitäisi jakaa argumentti- ja osallistujaroolin käsitteiksi.