• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 1133
  • 102
  • 38
  • 27
  • 21
  • 20
  • 14
  • 10
  • 6
  • 6
  • 3
  • 2
  • 2
  • 1
  • 1
  • Tagged with
  • 1966
  • 1966
  • 982
  • 715
  • 334
  • 309
  • 209
  • 204
  • 174
  • 167
  • 149
  • 146
  • 143
  • 139
  • 139
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
41

Kuulun, siis olen — en kuulu, olen edelleen:kuuluminen etnisyyden, rodun ja namibialaisuuden näkökulmasta koulutettujen namibialaisnuorten kertomuksissa 2000-luvun Windhoekissa

Tervo, M. (Mia) 01 December 2017 (has links)
Tutkimus tarkastelee etnisyydelle ja rodulle tuotettuja merkityksiä sekä etnisten ja rodullisten ryhmien välistä vuorovaikutusta Windhoekissa asuvien namibialaisten kaupunkilaisnuorten kokemusmaailmasta käsin. Lisäksi tutkimus käsittelee myös muita kaupunkilaisnuorille sosiaalisesti merkittäviä identiteettejä kuten namibialaisuutta, kaupunkilaisuutta, afrikkalaisuutta ja maailmankansalaisuutta sekä niille tuotettuja tulkintoja. Tutkimusaineisto koostuu 22 korkeakoulutetun, iältään 20–30-vuotiaan ja etniseltä taustaltaan eri ryhmiin kuuluvan kaupunkilaisnamibialaisen haastatteluista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kaupunkilaisnuorten sosiaaliselle kuulumiselleen tuottamista emic-määritelmistä ja -tulkinnoista. Etnisyyttä, rotua ja namibialaisuutta tarkastellaan tutkimuksessa erityisesti sosiaalisina rakennusprosesseina: miten nuoret tuottavat ja myöskin haastavat niitä puheissaan. Nuoret korkeakoulun käyneet namibialaiset elävät modernia elämää Namibian pääkaupungin vilkkaassa sosiaalisessa ympäristössä, missä vuorovaikutus erilaisten väestöryhmien kesken on olennainen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Kaupunkilaisnuorten sosiaalisen kuulumisen tulkintoihin vaikuttavat etninen ja rodullinen tausta, korkeakoulutus, moderni kaupunkilainen elämäntyyli sekä korkeampi sosiaalis-taloudellinen asema. Lisäksi Namibian etniseen ja rodulliseen erotteluun perustunut apartheid-menneisyys on jättänyt jälkensä nuorten etnisyydelle ja rodulle tuottamiin merkityksiin sekä namibialaisten väestöryhmien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tämä tutkimus osoittaa, että etnisyys, rotu ja namibialaisuus piirtyvät nuorten tulkinnoissa osin päällekkäisinä, yhteenkietoutuneina ja osin myös ristiriitaisina kulttuurisina tapoina kategorisoida muita ihmisiä ja määritellä omaa paikkaa Namibian sosiaalisessa ympäristössä. Etnisyys on nuorten kokemusmaailmassa tärkeä kategorisaation ja sosiaalisen kuulumisen muoto, joka rakentuu rajanvetojen kautta. Etnisten ryhmien väliset rajat ovat nuorille todellisia, mutta ne eivät ilmene aina konkreettisina eroina ryhmien välillä, vaan rajojen merkitykset rakentuvat symbolisesti. Rotuun liittyvä kuuluminen rakentuu myös rajanvetojen kautta, mutta nuorten rodulle antamat merkitykset poikkeavat etnisyyden merkityksistä. Musta, valkoinen ja värillinen ovat sosiaalisesti rakentuneita rodun kategorioita Namibiassa, joita kaupunkilaisnuoret yhtä aikaa kritisoivat sekä myös pitävät yllä. Erilaisten etnisten ja rodullisten ryhmien välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus on nuorten tulkinnoissa luonteeltaan tilannesidonnainen, missä etnisten ryhmien väliset rajat ovat vuorovaikutuksessa rodullisia rajoja joustavampia ja herkempiä neuvottelulle. Namibialaisuus edustaa kaupunkilaisnuorille yhteyttä ja yhteisyyden tunnetta Namibiaan, mikä näyttäytyy erityisesti kansainvälisissä ympäristöissä. Namibialaisuus merkitsee nuorille myös individualistista puolta, jolloin yksilönvapaus nousee tärkeäksi identiteetin merkittäjäksi. Lisäksi kaupunkilaisuus ja maailmankansalaisuus ovat nuorille merkittäviä sosiaalisia identiteettejä, jotka tarjoavat etnisyydelle, rodulle ja namibialaisuudelle laajempia tulkinnan sekä myös kritiikin näköaloja. Tutkimus tarjoaa uutta näkökulmaa sosiaalisten identiteettien ja vuorovaikutuksen tutkimukseen Namibiassa. Emic-lähtöistä monietnistä identiteettitutkimusta on kuitenkin syytä saada lisää. / This thesis explores various meanings of ethnicity and race and different dimensions of social interaction between Namibian groups from the viewpoint of young urban Namibians living in Windhoek. Furthermore, this thesis examines other significant identities of the youth: national, urban, African and global identities, and their social meanings. Research material consists of 22 individual interviews of tertiary educated urban Namibians from different ethnic backgrouds in the age group of 20–30 years. The focus of the research is in the emic meanings and interpretations of social belonging given by the young Namibians. In this study ethnicity, race and nationalism are examined as processes of social construction, meaning how these identities are produced and also challenged in the narratives. The young educated Namibians live a modern lifestyle in a socially vibrant urban environment of the capital city, where interaction between various groups of people is an essential part of everyday life. Ethnic and racial background, education, modern city lifestyle and higher social-economic standing in the society have an influence on the young Namibians’ interpretations of social belonging related to ethnicity, race and nationalism. Moreover, Namibia’s ethnically and racially segregated apartheid past has left its mark on the various meanings of ethnicity and race, and influenced the characteristics of interactions between groups of people in Namibia. This study demonstrates that ethnicity, race and nationalism are partly overlapping, intertwined and in many respects contradictory cultural ways to categorize other people and to define one’ place in the Namibian social environment. According to young Namibians’ experience, ethnicity is an important form of categorization and social belonging that is built through boundary making and maintenance. The boundaries between ethnic groups are real to the youth, but they do not always appear as concrete differences between groups. The meaning of boundaries is constructed symbolically. Social belonging related to race is also expressed through boundaries, however the social meanings of race differ significantly from that of ethnicity. White, black and colored are three socially constructed categories of race in Namibia that are criticized as well as maintained by the young Namibians. Interaction between various ethnic and racial groups is shaped by situational factors and social context, in which the boundaries between interethnic interactions are more flexible and sensitive to negotiation than between interracial interactions. Nationalism in turn is expressed through sense of connection and sameness linked to Namibian community, especially visible when in contact with international environments. In addition to collective side of Namibian identity, it also represents an individual side of the young Namibians, whereby individual freedom is a significant factor. Moreover, urban identity and world citizenship are important identities, for they offer possibilities for broader interpretations, and also critique, on ethnicity, race and national belonging. Findings of this research offer a new perspective on the research landscape of social belonging and interactional studies in Namibia. However, there is a need for more emic-based interethnic identity studies.
42

Kaivinkoneita, demoneita ja harmonian kahlitsemia:Balin Benoa-lahden matkailukehityskonflikti ja sen paikallinen esitys etnisten symbolien kautta

Kujala, M. (Mikael) 21 December 2017 (has links)
Vuodesta 2012 lähtien aluekehitysyhtiö Tirta Wahana Bali Internasional (TWBI) on valmistellut Indonesian Balilla sijaitsevaan Benoa-lahteen kohdistuvaa mittavaa matkailukehityshanketta, jossa aikaisemmin mangrovemetsiensä vuoksi suojeltu lahti muutettaisiin luksusmatkailukohteeksi keinotekoisten saarten avulla. Projektisuunnitelma on herättänyt paikallisväestön keskuudessa paljon vastustusta, ja tuhannet balilaiset ovat järjestäytyneet säännöllisiin mielenosoituksiin forBALI-aktivistiliittouman organisoimana. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mistä Benoa-lahden matkailukehityskonfliktissa on kyse, ja miten paikallinen vastarinta esittää etnisin symbolein kyllästettyä viestiään osana konfliktia. Käsittelen aihettani poliittisen ekologian näkökulmasta asettaen valtasuhteiden kriittisen tarkastelun analyysini keskiöön. Etnografisen tutkielmani ensisijainen aineisto koostuu Balilla keväällä 2017 tehdystä seitsemästä teemahaastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista, mitä täydennän erilaisilla Internet-aineistoilla. Konfliktin pääasiallisten osapuolten (TWBI-yhtiön, Indonesian hallituksen ja balilaisten protestoijien) argumentaatio rakentuu suureksi osaksi globaalin kestävyysdiskurssin kautta. Osapuolten epätasa-arvoiset valtasuhteet tulevat näkyville tavoissa, joilla ne pyrkivät vaikuttamaan viralliseen päätöksentekoon. Indonesian hallinto ja TWBI-yhtiö pyrkivät vaikuttamaan lähinnä poliittisen järjestelmän ja sen sisäisten suhteiden välityksellä. Tämän järjestelmän ylläpito mahdollistuu paikallisväestöön kohdistuvan kontrollin kautta, ja siksi altavastaajina toimivat balilaiset joutuvat etsimään vaihtoehtoisia viestin esilletuontitapoja. ForBALI luo ainutlaatuista kulttuurilähtöistä vaikuttamisen tapaa, joka ilmenee sekä mielenosoituksissa että sosiaalisen median käytössä, ja osaksi protestointia nostetut etniset symbolit ovat instrumentaalisia välineitä liittouman viestin toimittamisessa, koska ne sitovat yhteen jaettuja merkityksiä ja vetoavat balilaisten moniaistilliseen rituaaliseen tapaan jakaa kulttuurista tietoa. Etniset symbolit näyttäytyvät protesteissa erityisesti performanssien, visuaalisen taiteen ja kolonialististen symbolien muodossa, ja balilaisessa kulttuurissa tärkeä hyvän ja pahan kahtiajako toimii perustana niiden käytölle. Balilaiset esittävät itsensä ikään kuin ideaalisen paikallisidentiteetin kautta; jonakin jota kohti pitäisi pyrkiä, ja ForBALI rakentaa tätä ideaalista paikallisidentiteettiä kohti ympäristöystävällisempää ja poliittisesti aktiivisempaa suuntaa. Balin matkailupolitiikka ja viimeaikainen matkailukehitys on johtanut ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa matkailijoita houkutellaan saaren erityislaatuisen kulttuurin avulla, mutta suurimmat matkailusta saatavat hyödyt menevät paikallisyhteisön sijaan monikansallisille kapitalistisille yhtiöille. Benoa-lahden konflikti osoittaa paikallisryhmien tyytymättömyyden tähän kehityssuuntaan. Jos saaren matkailua halutaan kehittää kestävän matkailukehityksen periaatteiden mukaisesti, pitäisi paikallisyhteisöjen tarpeet huomioida paremmin ja tuoda balilaiset osaksi suunnitteluprosessia. / Since 2012 a property development and management company Tirta Wahana Bali Internasional (TWBI) has been preparing a 3-billion-dollar travel development project in Benoa Bay, Bali, Indonesia. The project would reclaim a former nature conservation area in Benoa Bay into a mass tourism destination with new artificial islands. Local protests against the plan have been wide, and thousands of people have been participating in monthly demonstrations organized by forBALI activist alliance. The purpose of this research is to find out what the Benoa Bay travel development conflict is all about, and how the local resistance presents and performs its message as a part of the conflict. Using the viewpoint of political ecology I am placing the critical examination of power relations at the center of my analysis. As an ethnographic study, this research is carried out through qualitative methods. My main research data consists of seven conversational interviews and participant observation. I support this sensory ethnographic data with Internet materials, such as news articles, social media, web sites and photography. The argumentation of the main participants in the conflict (TWBI, Indonesian government, Balinese protestors) is mainly built through the global sustainability discourse. The unequal power relations of the participants are shown in the ways they are trying to influence the political decision making. TWBI together with Indonesian politicians aim to operate inside the political system through mutual relations. The maintenance of this system is made possible by the control that is directed to Balinese people and for that reason the Balinese are forced to seek alternative ways to presenting their message. ForBALI is producing a unique culturally based way of influencing which is carried out in demonstrations and social media. Ethnic symbols are instrumental tools in sending the message. In the demonstrations ethnic symbols are used especially in the forms of different kind of performances, visual art and colonial representations. The important dichotomy of good and evil that exists in Balinese culture is represented through these symbols, and the Balinese protestors use this dichotomy to create an ideal of local identity through which they build Balinese identity towards more environmental friendly and politically active direction. Recent tourism development has led to a controversial situation where tourists are allured to Bali through island’s unique culture but most of the benefits brought by tourism are going to the multinational capitalistic companies instead of the local communities. The conflict of Benoa Bay points out the local dissatisfaction towards the direction of the development. Regarding the principles of sustainable tourism development, the local communities’ needs should be better addressed.
43

Naisena naiselle:doulatoiminta Oulun Ensi- ja turvakodissa ja doulien kulttuuriset mallit synnyttämisestä

Salomaa, S. (Sanna) 21 December 2017 (has links)
Tutkielmassani tutkin Oulun ensi- ja turvakodissa (OETK) olevaa vapaaehtoisdoulatoimintaa ja siellä toimivien doulien synnyttämisen kulttuurisia malleja. Tutkimusaiheeni valitsin kuultuani toiminnasta ollessani vaihdossa Yhdysvalloissa syksyllä 2015, jonka aikana kävin synnytyksen ja raskauden antropologian kurssin. Pidin toimintaa hienona ja halusin lähteä selvittämään, miten doulatoiminta operoi hyvinvointivaltion kaltaisessa Suomessa. Tutkimukseni teoriasuuntauksiksi valitsin lääketieteellisen ja kognitiivisen antropologian. Lääketieteellisen antropologian valitsin, koska tutkimukseni käsitteli lääketieteelliseksi ymmärrettyä tapahtumaa, eli synnytystä, ja selvitin doulien näkemyksiä muun muassa tähän liittyen. Kognitiivinen antropologia valikoitui kulttuurinen malli -teorian mukaan sen ollessa osa kognitiivista antropologiaa. Tutkimukseni metodologiaksi käytin etnografisia menetelmiä, eli haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Haastattelut tein teemahaastatteluina ja suoritin ne kesä- ja heinäkuussa 2017. Haastattelin työhöni kuutta doulaa ja yhtä toiminnanvetäjää. Osallistuvan havainnoinnin tein eräässä doulaillassa marraskuussa 2017, jolloin vierailimme Oulun vastaanottokeskuksessa. Analyysimenetelminä käytin avainsana- ja metafora-analyysiä. Doula on synnytyksen tukihenkilö, joka tarjoaa synnyttäjälle tukea erilaisilla keinoilla, kuten hieronnalla, kosketuksella, rohkaisemalla ja kannustamalla tätä. Tärkein tuki äidille kuitenkin tulee pelkästä doulan läsnäolosta, mikä on itsestään äidille monesti rauhoittava asia, sillä hän tuntee olonsa turvallisemmaksi. Doula on kuitenkin monesti kokenut synnyttäjä itse, jolla on tietoa synnytyksestä ja erilaisista kivunlievitysmenetelmistä. Haastattelemani doulat kokivat itse tehtävänsä hyvin merkitykselliseksi, sillä olivat omien kokemuksien kautta ymmärtäneet, kuinka tärkeä ja suuri hetki synnyttäminen on naisen elämässä. Tämän vuoksi monet haastateltavani olivat lähteneet douliksi, koska halusivat auttaa muita naisia saamaan mahdollisimman positiivisen synnytyskokemuksen. Tutkimusaineistoni perusteella onnistuin kokoamaan neljä erilaista kulttuurista mallia, joita doulilla oli synnytyksestä. Nämä olivat ns. luomusynnytyksen malli, hyvän vanhemmuuden ja synnytyksen malli, synnytyspelon malli sekä maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaäidin synnytyksen malli. Mallit olivat erilaisia luonteiltaan. Esimerkiksi luomusynnytyksen malli oli henkilökohtaisempi malli, joka oli muodostunut joillekin doulille reaktiona suomalaiseen synnytyskulttuuriin. Hyvä vanhemmuus ja synnytys malli oli muodostunut doulille oman kokemuksen kautta, jonka pohjalta he saivat tehtäväänsä motivaatiota. Synnytyspelon ja maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaäidin mallit taas olivat enemmän tietynlaisen synnytyskokemuksen mukaan kehittyneitä malleja.
44

Utilitarian and Community Values In Mainstream and Alternative Health Care on Martha's Vineyard

Polleys-Bunch, Sandra Dale 24 May 2018 (has links)
<p> Problems endemic to Martha&rsquo;s Vineyard&rsquo;s health care system and community efforts to resolve them led to the this community study on Martha&rsquo;s Vineyard, Massachusetts. Such problems included Martha&rsquo;s Vineyard&rsquo;s sole hospital and nursing home&rsquo;s declarations of bankruptcy in 1996, the fluctuation of quality of Vineyard health care organization relations with the community overall, the rate of uninsured that was two times that of Massachusetts overall, the Island&rsquo;s isolation from mainland medical services, and its health care service scarcities. This ethnography focuses on utilitarian values to explain difficulties that Vineyarders experienced during their efforts to obtain health care and to improve access to health care. Efforts to promote access included the development of health care policies and the formation of mainland and local organization business networks and of local community networks (Wellever 2004:228, 229-230).</p><p> Participant observation, structured interview (n=262) and archival data were used. Structured interviews were sought from Vineyarders who expressed an interest in health care. <i>The Martha&rsquo;s Vineyard Times</i> Supplement (2006) list of property owners and their property values enabled interviews with Vineyarders of a wide range of property assessment values. Still others who had been employed by or had volunteered for a health care organization were found though recommendation, Vineyard media, and chance encounters.</p><p> This dissertation uses content analysis of actions performed by individuals, organizations, and communities. Utilitarian values were used to explain such actions. The types of utilitarian values could be thought of as &ldquo;existing&rdquo; along a continuum of egoistic (individualistic) utilitarian values and collectivistic utilitarian values or along the further extremes of exploitive egoistic and altruistic collectivistic values. Though Martha&rsquo;s Vineyard&rsquo;s communities were diverse, Vineyarders tended to be united by their sense of community. They made efforts to protect their communities from those they believed held opposing definitions that could threaten their communities. Such threats led Vineyarders to strengthen their community ties and to form new communities. Arguably, the malleable, versatile and imprecise (Cohen 1985:18, 21) symbol, &ldquo;community,&rdquo; promoted Vineyarders&rsquo; social solidarity. Their belief in &ldquo;community&rdquo; promoted harmonious social relations because it enabled individuals to reach surface agreements (Cohen 1985:18, 109).</p><p>
45

Hyvinvointia eläinsuhteesta:antropologinen tutkimus Äimäraution Ratsastuskoulun vikeltäjistä

Kopperoinen, A.-L. (Anna-Lydia) 04 July 2016 (has links)
No description available.
46

Saliendo Adelante| Guatemalan Transnational Migrants in L.A.

Bolinger, Joseph D. 06 July 2017 (has links)
<p> This project document accompanies the ethnographic film, &lsquo;Saliendo Adelante.&rsquo; The Spanish phrase &lsquo;saliendo adelante' translates into &lsquo;moving forward&rsquo;. While the term is a familiar mantra for Latino immigrants, the media converts the undocumented immigrant into an illegal alien, and thereby providing the foundation to what Anthropologist Leo Chavez calls the &lsquo;Latino threat narrative.&rsquo; This narrative insinuates that Latinos&rsquo;s are an invading force that is unwilling or incapable of assimilating to so-called mainstream America. This ethnographic film provides a counter-narrative while illustrating a transnational narrative, key to the decision making process immigrants use in the universal pursuit of a better life. The film, shot using participatory, and observational techniques features, Marina, a mother coming to terms with her transnational existence, and Rudy, an aspiring hip-hop artist determined to find economic success. This paper provides background to some of the particular experiences of undocumented immigrants.</p>
47

Kulttuurinen puolustus rikosoikeudessa:vähemmistön oikeuksien huomioimista vai kulttuuri-termin väärinkäyttöä?

Tihinen, T. (Taina) 15 May 2014 (has links)
Tiivistelmä Työn aiheena on kulttuurinen puolustus Suomessa oleskelevien maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten rikollisten tekojen perusteluissa. Tarkastelen, millaisten tekojen selittämisessä kulttuuri nostetaan esille, ja pohdin kuinka henkilön kulttuuri ylipäätään soveltuu rikoksen motiiviksi. Työssä käsittelen kulttuurin ja yksilön toiminnan välistä monimutkaista suhdetta sekä lainsäädännön mahdollisuuksia kulttuurin rikosoikeudelliseen huomioonottamiseen. Kulttuurinen puolustus voidaan ymmärtää vähemmistön oikeuksia turvaavana työkaluna enemmistön ehdoilla rakennetussa oikeusjärjestelmässä, jonka soveltamisen kautta rikoksen motiiveja kyetään tarkastelemaan erityisen perusteellisella ja luotettavalla tavalla. Toisaalta kulttuuri voi useissa tilanteissa paljastua liian epämääräiseksi ja myös manipulaatioalttiiksi rikollisen toiminnan selittäjäksi, minkä lisäksi huolta herättää kulttuurisen puolustuksen mahdollisesti edistämä, olemuksellinen käsitys kulttuurista. Työn pääasiallinen aineisto koostuu paikan päällä havainnoiduista oikeudenkäynneistä (8 kpl), minkä lisäksi olen tehnyt yksilöhaastatteluja (5 kpl). Analyysin kohteena ovat kenttätyömuistiinpanojen ja haastattelujen litteroitujen versioiden lisäksi oikeudenkäyntipöytäkirjat sekä kirjalliset tuomiot. Varsinaiset aineistonkeruumenetelmät ovat institutionaalinen etnografia ja teemahaastattelu. Analyysimenetelmänä on puolestaan sovellettu laadullisen aineiston teemoitteluun ja tiivistämiseen perustuvaa sisällönanalyysia, jonka olen määritellyt Tuomen ja Sarajärven (2009) jaottelua mukaillen teoriaohjaavaksi. Työn teoreettiset käsitteet tulevat antropologiasta, oikeussosiologiasta ja kriminologiasta, ja teoreettis-metodologinen lähtökohta on sosiaalisessa konstruktionismissa. Aineistossani kulttuurin ja rikolliseksi määriteltävän käyttäytymisen välillä nähtiin usein käytännössä yhteys, mutta oikeudessa näitä kulttuuriin sidottuja rikoksen motiiveja ei kuitenkaan tunnustettu. Tulkintani mukaan varsinaista kulttuurista puolustusta pyrittiin soveltamaan syytetyn toimesta yhdessä oikeudenkäynnissä. Kulttuuriin vetoava retoriikka rikollisen käyttäytymisen selittämisessä oli kuitenkin aineistossani vahvasti läsnä, jolloin vakavana puutteena voidaankin pitää kulttuuristen motiivien määrittelemätöntä asemaa lainsäädännössä. Kulttuurinen puolustus on puutteistaan huolimatta varteenotettava puolustusperuste joissain rikostapauksissa, jolloin sen soveltamisessa tulisi noudattaa määriteltyä, yhtenäistä linjaa. Erityisesti antropologisella erityisosaamisella olisi paljon annettavaa luotettavien kulttuuristen motiivien seulomisessa sekä toisaalta kulttuurin väärinkäyttötapauksilta välttymään pyrittäessä.
48

Waiting and Wellbeing Among Syrian Refugees During Periods of War, Displacement, and Resettlement

Mzayek, May 03 January 2018 (has links)
<p> The Syrian Refugee Crisis, which began in 2011, is among the worst since WWII and continues to wreak havoc on the lives of millions of Syrian refugees. Through an ethnographic approach, I examine the wellbeing of Syrian refugees within the chronologies of peace, war, displacement, and resettlement to the United States. Specifically, I focus on the concepts of waiting and liminality to understand the wellbeing and identity of Syrian refugees. My research shows that the refugees&rsquo; definition of wellbeing changes during the different phases of peace, war, displacement, and resettlement; ideas of wellbeing are reinforced within each waiting space; and as refugees, Syrians enter into a liminal stage of de-identification and loss of personhood. Nevertheless, they employ diverse strategies to escape each waiting space in an effort to improve wellbeing.</p><p>
49

Revival| Remains of War in Laos

Zani, Leah 20 December 2017 (has links)
<p> This dissertation examines how legacies of war and ongoing violence are incorporated into peacetime development in contemporary Laos. I introduce the conceptual parallel of remains and revivals. By &ldquo;remains,&rdquo; I refer to massive military wastes left over from the Secret War in Laos in the 1960s and 1970s. During the Vietnam War, Laos was secretly bombed by the United States for nearly a decade. As a result of this covert conflict, contemporary Laos is the most massively cluster-bombed country in the world. Dangerous explosives continue to maim and kill; the risk of explosion frustrates plans to lure investors and build basic infrastructure. Remains also refers to the ongoing sociocultural impact of violence, including experiences of malicious ghosts and personal misfortune. By &ldquo;revival,&rdquo; I refer to the present period of rapid socioeconomic transformation as Laos opens to foreign intervention. I use revival as a touchstone for several interweaving processes: socioeconomic liberalization, authoritarian renovation, and religious awakening. Drawing on ethnographic evidence of Lao poetic parallelism, I innovate a method of poetic inquiry suited to hazardous fieldwork.</p><p>
50

”Kuka kutsuu heitä?”:subjektiivinen valta ja maahanmuuttajien poliittinen toimijuus oululaisessa lähidemokratiassa

Nättilä, H. (Hilla) 20 April 2015 (has links)
Tutkielma käsittelee maahanmuuttajien osallistumista paikallispolitiikkaan ja vapaan pääsyn paikkoihin Oulussa ja sen vaikutusta maahanmuuttajan kotiutumiseen. Aihetta on aikaisemmin tutkittu Suomessa lähinnä sosiologisista näkökulmista ja kansainvälisestikin antropologinen tutkimus maahanmuuttajien poliittisesta toimijuudesta on vähäistä. Maahanmuuton lisääntyessä aiheen tutkiminen on ajankohtaista. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä tutkielmassa ovat valta, demokratia sekä integraatio, joita käsitellään työssä antropologisesta näkökulmasta. Tärkeä teoreettinen työkalu työssä on myös maahanmuuttajan käsittäminen poliittisena toimijana. Osallistumalla poliittiseen prosessiin toimija toteuttaa toimintaa subjektiivisesti, hyödyntäen omia henkilökohtaisia kokemuksiaan ja kykyjään, sen sijaan, että hän olisi poliittisten toimintojen kohde, objekti. Tutkielman aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen menetelmillä, osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluja tekemällä. Osallistuvaa havainnointia tein Oulun suuralueilla pidettävien yhteistyöryhmien kokouksissa, erilaisissa tapahtumissa ja erään Oulun asukastuvan maahanmuuttajille suunnatulla kielikurssilla. Teemahaastatteluja pidin kymmenen, joista osan pidin maahanmuuttajille ja osan kaupungin päätöksentekoelimiin kuuluville henkilöille, kuten kaupunginvaltuutetuille ja virkamiehille. Tutkimusaineiston perusteella Oulussa asuvat maahanmuuttajat osallistuvat paikalliseen politiikkaan vaihtelevasti. Osalla poliittinen toimijuus oli elämäntapa ja toiset eivät osallistuneet politiikkaan aktiivisesti. Ongelmalliseksi koettiin sekä maahanmuuttajien että päättäjien välinen informaation kulku. Tiedonsaannin lisäksi osallistumista ohjaa yksilön persoonallisuus ja hänen henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteensa — kaikki eivät pitäneet politiikkaa itselleen mielekkäänä vaikuttamiskeinona. Lisäksi luottamusta söi kokemus siitä, että päättäjien toimintaan ei juuri voi kansalaisena vaikuttaa. Valtaväestön ja yhteiskunnan kannustavan ilmapiirin avulla voidaan kuitenkin luoda osallisuutta maahanmuuttajien parissa. Nykyinen kotouttamispolitiikka jättää parantamisen varaa osallistumisen suhteen, vaikka sen vaikutukset kotiutumiseen koettiin haastateltavien mukaan myönteisinä. Tulevaisuudessa aiheesta olisi hyvä tehdä lisää tutkimusta antropologian saralta. Tutkimusaluetta voisi laajentaa esimerkiksi järjestöihin, opiskelijapolitiikkaan tai valtakunnalliseen politiikkaan.

Page generated in 0.0789 seconds