• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 6243
  • 3534
  • 3037
  • 1759
  • 1569
  • 1348
  • 629
  • 395
  • 337
  • 314
  • 300
  • 293
  • 218
  • 127
  • 86
  • Tagged with
  • 22284
  • 4035
  • 3330
  • 2866
  • 2410
  • 2041
  • 1548
  • 1536
  • 1515
  • 1510
  • 1467
  • 1442
  • 1411
  • 1218
  • 1200
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
161

Diseño de experiencia: tecnología, diseño y plataformas de interacción

Ramos Toma, José Miguel January 2009 (has links)
Diseñador Gráfico / No autorizada para ser publicada en el Portal de Tesis Electrónicas de la U. de Chile.
162

La mujer tiene el poder

Alvarado, Liliana 29 April 2013 (has links)
No description available.
163

Sólo 15% de publicidad apela a emociones del consumidor

Alvarado, Liliana 29 April 2013 (has links)
No description available.
164

Gestión comercial del intangible

Cremer, Rodolfo 29 April 2013 (has links)
El Diagnóstico de la oferta de valor. La oferta de valor está constituida primero por un producto-servicio básico que es el que satisface la necesidad primaria del cliente, es decir la razón por la cual los clientes están comprando el bien o servicio que ofrecemos. Sin embargo, no es lo único que importa, y competir a este nivel es altamente peligroso pues hay muy pocas oportunidades de diferenciación.
165

¿Dónde guardan sus clientes la tarjeta de lealtad?

Cremer, Rodolfo 29 April 2013 (has links)
No description available.
166

Physical distribution analysis for the traffic manager

Schmirler, David Joseph January 1964 (has links)
The physical distribution concept recognizes the interrelationships between transportation, materials handling, warehousing and the other processes that are involved in the physical flow of traffic from the source of raw materials, through production and distribution facilities, to the firm's customers. The essence of the concept is that it is the total cost of the several processes, rather than the cost of individual processes, that must be taken into account in decisions in which there are alternatives for the physical movement of materials and products. Physical distribution analysis involves the formulation and comparison of the alternatives for traffic flow. This thesis is concerned primarily with the development of a procedure for physical distribution analysis that may be useful in the formulation of decisions that are within the Traffic Manager's sphere of responsibility. In order to identify the nature of these decisions and in order to develop a suitable framework for the Traffic Manager's analyses, the second chapter describes the major decisions in which physical distribution principles should be applied; relates these applications to successive planning intervals; and considers the scope of these decisions in terms of the authority that is necessary for their implementation. The author suggests that the major applications of the physical distribution concept include long-term decisions related to the spatial allocation of production capacities, intermediate-term decisions involving changes in the fixed facilities for physical distribution, and short-term decisions concerning the utilization of existing production and physical distribution facilities. Of these applications, it is only the short-term decisions that are likely to be made by the Traffic Manager. Chapters three to five, therefore, are concerned with the procedures for formulating and comparing short-term alternatives. To facilitate presentation, the author deals specifically with the development of a procedure for analysis for two of the short-term physical distribution problems -- the day-to-day problem of meeting customer orders out of inventories that are on hand at distribution warehouses; and the problem of allocating short-term output among the firm's plants. The author recommends the linear programming technique as the method for selecting the optimum alternative for each of these problems. The application of this technique is described in detail in Chapter V. The major determinants of physical distribution alternatives, the identification of feasible alternatives, and the development of unit variable costs required by the linear programming models are dealt with in Chapters III and IV. / Business, Sauder School of / Graduate
167

La répartition territoriale des produits issus des créneaux du patrimoine québécois

Fortin, Marie-Noël January 2005 (has links) (PDF)
Plusieurs entreprises ne peuvent faire face à l'homogénéisation des produits créée par la mondialisation, elles doivent alors se diversifier pour assurer leur survie. Il est possible d'utiliser l'approche particularisante du patrimoine comme source de diversification. Les produits issus des créneaux du patrimoine québécois sont peu connus au Québec comparativement à la France qui exploite très bien cette facette de son personnage. Dû à notre faible connaissance de ce phénomène au Québec, nous avons jugé utile de faire un inventaire de ces produits. Les données que nous avons recueillies en 1996, nous ont permis de faire la répartition géographique des produits de chacune de ces catégories et d'analyser ces produits selon trois variables, soit la proximité des producteurs de leurs marchés, leur présence en milieu agricole et la taille de leur municipalité. Nous avons répertorié plus de mille produits différents issus des créneaux du patrimoine québécois ainsi que plus de mille producteurs. Nous avons pu classer les produits selon deux catégories soit, les métiers d'art et le bioalimentaire. Ces catégories ont été par la suite subdivisées en sous-catégories selon les matières premières utilisées pour la fabrication des produits. En analysant les cartes géographiques nous avons vu l'émergence de zones très actives. Du côté des produits bioalimentaires, il y a trois zones distinctes, premièrement la Montérégie et l'Estrie, deuxièmement la Gaspésie-Îles-de-la-Madeleine et la Côte-Nord et finalement, Chaudière-Appalaches et les Bois-Francs. En ce qui concerne les métiers d'art nous avons pu identifier les quatre zones de grande productivité suivantes : la zone Montréal et la Montérégie, la zone Québec et l'Île-d'Orléans, la zone Laurentides, Lanaudière et Outaouais et la zone Saguenay-Lac-St-Jean et Haute-Côte-Nord. Les régions de Montréal et de la Montérégie détiennent près de la moitié de tous les produits inventoriés toutes sous-catégories confondues. Les catégories métiers d'art et bioalimentaire sont très différentes de l'une de l'autre. En effet, sur la plupart des variables que nous avons étudiées, elles obtenaient des résultats contraires. Tout d'abord, les produits métiers d'art sont fabriqués principalement à proximité des marchés que sont Montréal et Québec alors que les produits bioalimentaires sont pour la plupart produits dans des M.R.C. qui ne sont pas situées près des grands centres. Ensuite, les produits bioalimentaires sont très présents en milieu agricole alors que cette relation est beaucoup moins évidente chez les produits métiers d'art. Finalement, les métiers d'art foisonnent dans les municipalités de plus de 50 000 habitants alors que les produits bioalimentaires se retrouvent principalement concentrés dans des municipalités variant de 2999 à 1000 résidants. Nous constatons qu'il s'agit d'un champ d'activités économiques non négligeable et qui ne doit plus être ignoré. Pour le moment, nous ne connaissons pas le nombre d'emplois générés, la valeur ajoutée ni la valeur des exportations.
168

Recherche exploratoire sur les facteurs de performance des directeurs de ventes

Bousquet, Julien January 2002 (has links) (PDF)
L'étude de la performance des représentants a été relativement bien couverte depuis les trente dernières années, surtout en Amérique du Nord. Nombreux sont les chercheurs qui ont tenté de déceler les variables qui pourraient expliquer au moins la performance de ces individus, si précieux pour les entreprises. Les conclusions émanant d'études ont souvent été contradictoires. La difficulté à établir de telles relation et de tels modèles vient du fait que le rôle du représentant est différent d'un secteur d'activité à un autre mais surtout que la performance dépend d'un nombre très important de variables, plus ou moins dépendantes les unes des autres. Dans un tel contexte, puisque les représentants sont dirigés par des directeurs de ventes, pourquoi ne pas s'intéresser à ces individus. En effet, presque aucune étude ne s'est penchée sur le sujet. Et puisque la performance d'un directeur de ventes correspond à la somme des performances individuelles de son équipe de vente, on peut supposer qu'un directeur avec une bonne performance est un directeur avec une équipe composée de « représentants performants ». Cette étude a été menée auprès de cinquante deux (52) directeurs de ventes, ayant répondu au questionnaire qui leur avait été envoyé. L'objectif principal était de développer un modèle de performance du directeur de ventes. Parmi les principaux résultats, la recherche a permis de mettre en évidence deux variables incontournables dans la performance d'un directeur de ventes, à savoir l'effort et le niveau de scolarité (formation). En opposition, d'autres variables semblent avoir une relation quasi-inexistante avec la performance telles que l'expérience, le type de formation, et l'âge. Cette recherche exploratoire sur les facteurs de performance des directeurs de ventes devrait permettre aux entreprises ayant des directeurs de ventes de se questionner sur la meilleure manière d'avoir des équipes de ventes performantes, en développer des stratégies de motivation ou encore en allant plus en amont avec des stratégies de recrutement récurrentes afin de ne laisser passer aucun candidat de valeurs.
169

Facebook kuluttajatuotelanseerauksessa

Husa, V. (Ville) 20 October 2014 (has links)
Tutkimuksen päämääränä on kuvata ja analysoida, millä tavoin yritys pystyy hyödyntämään sosiaalisen median erityispiirteitä uuden tuotteen lanseeraamisessa ja verkkonäkyvyyden kasvattamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan yrityksen tapaa viestiä sosiaalisessa mediassa, kuluttajien tapaa viestiä yritykseen päin sosiaalisen median avulla ja tapaa jolla kuluttajat vastaanottavat sosiaalisessa mediassa esiintyvää markkinointiviestintää. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää yrityksen sosiaalisen median viestinnässä. Tutkimuksen empiirinen osio perustuu Iittalan ”Taika” astiasarjan lanseerauksen tutkimiseen. Taika sarjaan on vuoden 2014 aikana tuotu uusia lanseerauksia ja tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tutkia vaikuttaako sosiaalisen median viestintä uusien tuotteiden osalta vanhojen, jo olemassa olevien tuotteiden myyntiin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena jota täydennettiin tuoteryhmien myyntiluvuilla väliltä 1.1.2014–1.6.2014 tutkittavassa yrityksessä. Tutkimukseen on haastateltu kahta, Facebook lanseerauksessa mukana ollutta työntekijää. Lisäksi empiirisiä havaintoja on tehty Fiskarsin monikanavamarkkinointimateriaalista, sekä Iittala Suomi Facebook sivuilta, väliltä 1.1.2014–1.6.2014. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta sosiaalisella medialla olleen vaikutusta asiakkaiden ostopäätökseen ja täten myös tiettyjen tuotteiden myyntilukuihin lanseerausvaiheessa. Markkinaorientaation kasvu tutkimuksen aikana sosiaalisessa mediassa on lisännyt teoreettisen viitekehyksen esittelemän mallin mukaan uusien tuotteiden toimivuutta markkinoilla. Sosiaalinen media on luonut uusia välineitä olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja täten uuden vaikutuskanavan asiakkaan ja yrityksen välille. Perinteisen median kautta tapahtuvaan yhdensuuntaiseen viestintään asiakkaan kanssa on saatu uusi ulottuvuus joka mahdollistaa uuden, vuorovaikutteisen tavan tuoda markkinointiviestejä asiakkaille. Tutkimus vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa syntyneitä hypoteeseja sekä antaa tutkittavalle yritykselle ehdotuksia sosiaalisen median markkinoinnin tehostamiseen ja organisaation tehokkuuden kasvattamiseen.
170

Yrityksen brändiviestintä vuosikertomuksessa

Salonen, S. (Susanna) 15 June 2015 (has links)
Brändit ovat vahvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yritykset panostavat brändiviestintään entistä enemmän ja viestintäkanavien valinnassa pyritään erottautumaan kilpailijoista. Yritysten toteuttamassa brändiviestinnässä korostuvat visuaaliset sekä tietoperäiset elementit ja ne ovat havaittavissa myös yritysten julkaisemissa vuosikertomuksissa. Brändiviestinnän tarkoituksena on viestiä yrityksen brändistä määrällisten, laadullisten, kognitiivisten sekä affektiivisten elementtien avulla. Brändin edustaman persoonallisuuden pyrkimyksenä on kuvastaa brändin omakuvaa sekä ulkopuolisten tekijöiden arvioita brändistä. Toteutettava brändiviestintä tavoittaa suuren yleisön, mikä kattaa myös yrityksen tärkeimmät sidosryhmät. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventää ymmärrystä, kuinka yritykset ovat toteuttaneet brändiviestintää julkaisemissaan vuosikertomuksissa. Tutkimusaiheen valintaa puoltaa aiheen vähäinen tutkimusmäärä. Tutkimuksen viitekehys on muodostettu teoriaosuudessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella. Viitekehyksen muodostamiseen käytettiin markkinointiviestinnän, brändiviestinnän, mainonnan sekä tiedon tulkinnan kirjallisuutta. Tarkastelun kohteena olivat myös brändin persoonallisuuspiirteet sekä vuosikertomukset ja niiden tavoittama kohderyhmä. Viitekehyksessä on huomioitu brändiviestinnän ilmeneminen vuosikertomuksissa sekä sen tärkeimpien kohdeyleisöjen muodostuminen. Tutkimusaineisto koostuu neljän Suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2014 vuosikertomuksista. Aineistojen analyysi on tehty käyttämällä apuna muodostettua viitekehystä. Analyysimetodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yritykset toteuttavat aktiivista brändiviestintää vuosikertomuksissa. Kaikista vuosikertomuksista oli mahdollista havaita selkeitä brändiviestinnän elementtejä. Määrälliset elementit olivat havaittavissa pelkällä silmäilyllä. Laadulliset, kognitiiviset ja affektiiviset elementit tarkentuivat tarkemmassa tulkinnassa. Brändien persoonallisuuksia määriteltäessä tarkasteltiin toteutuneen brändiviestinnän kokonaisuutta. Esiintyvien elementtien pohjalta analysoitiin brändiviestinnän kohdeyleisöä ja sitä, mille kohdeyleisö ryhmälle viestinnän elementit ovat kohdistettu. Tehdyn analyysin pohjalta tarkasteltiin myös brändin asemoitumista FCB Grid -malliin, mihin vaikutti toteutunut brändiviestintä ja brändin edustama tuote. Tutkimustuloksista saatujen tietojen avulla pystytään suunnittelemaan ja kehittämään vuosikertomuksissa toteutettavaa brändiviestintää. Tuloksia voidaan myös käyttää apuna brändin asemoinnissa sekä sen persoonallisuuden määrittämisessä.

Page generated in 0.0862 seconds