Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yritysbrändin rakentamista ja kuluttajien osallistumista yritysbrändin yhteisluontiin sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa ymmärrys niistä hyödyistä, joita sosiaalinen media yritysbrändin rakentamiselle luo. Tavoitteena on myös tutkia, miksi kuluttajat haluavat reagoida yritysbrändin toimintaan sosiaalisessa mediassa ja näin ollen tarkastella, kuinka kuluttajat osallistuvat yritysbrändin yhteisluontiin sosiaalisen median kautta. Tutkimusongelmaa tarkastellaan perehtymällä yritysbrändistä, sosiaalisesta mediasta ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta yritysbrändin yhteisluonnista perustuvaan kirjallisuuteen. Teoria on koottu hyödyntämällä laaja-alaisesti markkinoinnin tieteenalan aiempaa kirjallisuutta ja siitä on pyritty muodostamaan kattava kokonaisuus, joka toimii pohjana tutkimuksen empiiriselle osalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu tämän teorian pohjalta ja se perustuu tutkijan omaan ymmärrykseen teoriasta. Tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on hankittu puolistrukturoituna teemahaastatteluna haastattelemalla yhtä yrittäjää, minkä lisäksi tutkimukseen on haastateltu kolmea kuluttajaa puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun avulla. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa tutkittavaa ilmiötä on tutkittu tämän yhden yrityksen ja sitä sosiaalisessa mediassa seuraavien kuluttajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa on havainnoitu yrityksen sosiaalisen median kanavia sekä itse yrityksen ja sen asiakkaiden sinne tuottamaa sisältöä. Aineisto on analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yritysten on tunnettava oma kohdeyleisönsä ja tuotettava heidän mielenkiinnon kohteidensa mukaista sisältöä, jotta kuluttajat alkavat seuraamaan yritystä sekä reagoivat sen tuottamaan sisältöön sosiaalisessa mediassa. Yritysten oikeanlainen aktiivisuus ja vuorovaikutus vaikuttavat kuluttajien mahdollisuuksiin syventää yhteyksiään yritysbrändiin ja yrityksen näkökulmasta katsottuna toiminnassa pyritäänkin yhteisöllisyyteen, joka toimii keinona kuluttajien sitouttamisessa yritysbrändin yhteisluontiin. Tutkimuksen yleistettävyyteen liittyy rajoitteita, sillä yhden tapauksen ja näin ollen varsin pienen tutkimusjoukon perusteella ei voida tehdä kovin yleistettäviä päätelmiä. Tutkimuksessa on kuitenkin saatu selville sosiaalisen median käytön hyötyjä ja kuluttajien yhteisluontiin liittyviä tekijöitä, joten tuloksia voidaan hyödyntää liikkeenjohdollisesti.

Tämä pro gradu -tutkielma tehdään toimeksiantona Landis+Gyr Oy:lle, joka on energianhallintaan erikoistunut Toshiban itsenäinen tytäryhtiö. Toimeksiantajayritys rekrytoi jatkuvasti ja se haluaa varmistaa osaavien työntekijöiden kiinnostuksen myös jatkossa. Tänä päivänä IT-alan työntekijöiden kysyntä on suurta, sillä yleisesti yritysten tuotteet ja palvelut perustuvat yhä enenevissä määrin IT-alan ohjelmistoihin tai -tekniikkaan. Hankkimalla kyvykkäimmät työntekijät kehittää yritys kilpailukykyään suhteessa kilpailijoihinsa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka IT-alan yritys voi kehittää houkuttelevuuttaan työnantajana sosiaalisessa mediassa. Jotta yrityksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan kehittää, päätettiin tutkimuksessa etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden sitoutumiseen yrityksen sosiaalisen median sivuihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan kolmesta aihepiiristä, joita ovat digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa, sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät sosiaalisessa mediassa sekä työnantajabrändääminen. Teorian perusteella muodostetaan käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden motivaatioon sitoutua yrityksen sosiaalisen median sivuihin ja, kuinka yrityksen on kannattavaa kommunikoida työnantajabrändiin liittyvää viestintää kohdeyleisölleen. Tämä tutkimus on teorialähtöinen. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu keräämällä aineisto IT-alan nykyisiltä ja potentiaalisilta työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 381 kappaletta, joista tutkimuksen kohdeyleisöön kuuluvia oli 345. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, joista päätutkimusmenetelmänä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Tilastollisen analyysin perusteella luotiin malli, joka havainnollistaa tutkimuksen tuloksia. Teorian perusteella löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttavat sosiaalisen median käyttäjien motivaatioon sitoutua yrityksen sivuihin. Näitä tekijöitä ovat viihde, yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, henkilökohtainen identiteetti, informaatio ja informaatio yrityksestä työnantajana. Havaitun aineiston perusteella voitiin osoittaa, että viidestä tekijästä neljä olivat sopivia muodostetun mallin kanssa. Näin ollen ei voitu todistaa, että yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vuorovaikuttaisi kohdeyleisön sitoutumisen kanssa. Tutkimuksessa löydettiin myös muuttujat, joilla kyseisiä tekijöitä voidaan mitata. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajalti markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon toimenpiteissä. Ymmärtämällä IT-alan nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden yrityksen sosiaalisen median sivuihin sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, voivat markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset kohdentaa kommunikaationsa yleisölle tätä kiinnostavalla sekä sitouttavalla tavalla. Toimimalla näin, ansaitsee yritys pitkällä tähtäimellä kilpailuetua, jota osaavat työntekijät tuovat. Tutkimus tarjoaa myös kattavan lähtötilanteen jatkotutkimukselle sekä esimerkiksi uusien tekijöiden löytämiselle.

In traditional personal data markets, companies collect vast amount of data about their customers, share the data across companies and use it for their own purposes. Individuals have only little or no control over how companies use the data about them. Today, for example transferring own health information from one healthcare provider to another is impossible, because people can’t access to their own data. However, empowering individuals and increasing their ability to control their own health data would increase individuals’ motivation and opportunity to take care of their health. The emerging trend is to move towards more human-centered model in personal data management and allow individuals to access and control their own data. In this research, MyData approach is taken, which is suggested as one of these human-centered models. Purpose of this research is to examine what kind of business models there are for platform operators in MyData based ecosystem in the context of preventive healthcare. Aim of this research is to increase understanding about how MyData transformation can be supported with platform operator’s business models. A business model is a description of the roles and value propositions of a platform operator, interactions among the network of actors and platform operator’s value propositions in the ecosystem. This research suggests novel business models for platform operators and illustrates how the ecosystem is shaped from a platform operator’s perspective. The method applied is a qualitative case study. The empirical material consists of questionnaire data from 22 organizations from ten different countries from the Europe and the US. The research contributes to the discussion on networked business models and service ecosystems and creates new knowledge about platform operator’s business models in the context of preventive healthcare. The findings indicate that a platform operator supports actors in exchanging resources and enables value co-creation among individuals and other actors in the ecosystem in four ways: being a representative for individuals and service providers and/or building a trust-based network for actors, and/or facilitating interaction and/or offering a personal data store. This research provides useful insights for managers about the different roles and value propositions a company can have in an ecosystem where an individual is in control over his or her data. The findings of this research provide managers with guidance and inspiration for the development of new MyData based services. This research provides a snapshot of what a MyData based ecosystem looks like today based on one case. Therefore generalization of this research to other ecosystems might be challenging. However, this research provides useful information about business models and the ecosystem for companies in different sectors.

This bachelor’s thesis is a literature review about big data, privacy concerns for individual consumers and how these two overlap together in a way to possibly explain what are the privacy concerns that customers have, and the companies maybe should think about, when they utilize data as a marketing tool. The thesis introduces an integrative framework for the privacy concerns emerging from the process of big data management for marketing purposes and gives insights for phases in this process first separately from companies point of view, then from the consumers point of view regarding the privacy issues and then together by bringing these two issues together.

Tämä tutkimus käsitteli digitaalisen sisältömarkkinoinnin strategian keskeisimpiä tekijöitä sosiaalisessa mediassa näkökulmasta, joka tarkasteli aihetta B2C-markkinoilla kuluttajille suunnattuna sekä arvoa luovana. Strategian keskeisten tekijöiden lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin ilmentää yrityksen tapaa luoda kuluttajille arvokasta sisältöä sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaihe valittiin sen ajankohtaisuuden vuoksi sekä aiheesta olemassa olevan perustellun tutkimusaukon vuoksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka tutki aihetta ilmiönä tapausyritys L’Oréalin avulla. Tutkimus koostui teoreettisesta viitekehyksestä, jonka muodostaman analyysirungon avulla analysoitiin tutkimuksen empiirinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tavoitteena oli loppujen lopuksi muodostaa tutkimusaiheesta empiirisesti perusteltu viitekehys. Tutkimuksen tavoite onnistui sekä tutkimuksen avulla pystyttiin tuottamaan aiheesta uutta tietoa, mikä ilmenee tutkimuksen johtopäätöksistä. Kuluttajille suunnatun arvoa luovan digitaalisen sisältömarkkinoinnin strategian keskeisimmät tekijät sosiaalisessa mediassa voidaan tämän tutkimuksen perusteella ajatella koostuvan arvokkaasta sisällöstä, sosiaalisen median luonteen ymmärtämisestä sekä strategian muodostamisesta. Tutkimuksen avulla pystyttiin myös ilmentämään jokaisen keskeisen tekijän tavoitetta. Arvokkaan sisällön tulisi sijoittua hyvin hakukoneissa, saada kuluttajat samaistumisen tunteen kautta sitoutettua sekä edistää yrityksen myyntiä. Sosiaalisen median luonteen ymmärtämisessä tavoitteeksi muodostui rakentaa suhteita kuluttajien ja vaikuttajien kanssa sekä strategian muodostamisessa nähtiin tärkeimmäksi tavoitteeksi tähdätä liiketoiminnallisiin tuloksiin. Se, kuinka yritys pystyy luomaan kuluttajille suunnattua arvokasta sisältöä, perustui tutkimuksen perusteella yrityksen omaan aktiivisuuteensa tuntea kohderyhmänsä sosiaalisen median kautta.

Yritykset ovat nykyaikana yhä riippuvaisempia sidosryhmien näkemyksistä niiden kokonaisvaltaista toimintaa kohtaan, sillä tarjonta ja kilpailijoiden määrä markkinoilla ovat kasvaneet useilla aloilla teknologian kehittymisen ja globalisaation myötä. On tutkittu, että positiivinen yritysimago edesauttaa yritystä menestymään ja sitä on tärkeää rakentaa, ylläpitää sekä suojella. Yritysimago kuvastaa sidosryhmien näkemystä yrityksestä ja sen toiminnasta ja yritys viestii näitä mielikuvia eli omia tunnusomaisia piirteitään identiteettinsä pohjalta symbolisin, viestinnän ja käyttäytymisen avulla. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tutkia markkinointiviestintää ja sen roolia yritysidentiteetin rakentamisessa imagoksi. Vastauksia tutkimuskysymykseen haetaan tutkimalla kohdeyrityksen asiakkaiden näkemyksiä markkinointiviestinnästä ja imagon eri osa-alueista sekä yrityksen näkemystä markkinointiviestinnästä ja yritysidentiteetistä ja vertailemalla näitä toisiinsa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu yritysidentiteettiä, yritysimagoa ja viestintää käsittelevien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka muodostuu kohdeyrityksen yrittäjän ja viiden asiakkaan teemahaastatteluista. Yrittäjälle ja asiakkaille on luotu molemmille omat haastattelurunkonsa teorian pohjalta ja tulokset on analysoitu teemojen mukaan. Ensin on vertailtu asiakkaiden keskinäisiä näkemyksiä markkinointiviestinnästä ja imagosta toisiinsa, tämän jälkeen etsitty identiteettimallista imagoa vastaavat osa-alueet ja avattu yrittäjän näkökulmaa markkinointiviestinnästä ja identiteetistä sekä lopuksi verrattu tuloksia toisiinsa. Tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää kaikkien asiakkaiden näkemykseksi yritysimagosta vaan saada yksilökohtaista tietoa asiakaskokemuksista. Tuloksien perusteella markkinointiviestinnän keinot ja niiden toteuttaminen nähtiin asiakkaiden kesken suhteellisen yhtenäisinä ja yhdenmukaisimpina koettiin henkilökohtainen myyntityö sekä menekinedistäminen. Lisäksi esiin nousi positiivisena tekijänä viestinnän aktiivisuus. Toisaalta viestintään toivottiin selkeyttä sekä kielellisen ilmaisun tarkkuutta ja kehitettävää nähtiin pääosin mainonnassa, julkisuudessa ja digitaalisessa viestinnässä. Yrityksen ja asiakkaiden näkemykset markkinointiviestinnästä henkilökohtaisen myyntityön ja menekinedistämisen suhteen vastasivat toisiaan, mutta eroavaisuuksia löytyi näkemyksissä mainonnasta, suhdetoiminnasta ja julkisuudesta sekä digitaalisesta viestinnästä. Markkinointiviestinnän lisäksi tutkimuksessa tutkittiin myös muita identiteetin ja imagon osa-alueita ja peilattiin niitä toisiinsa. Tuloksista selvisi, että identiteetti ja imago vastaavat suurimmilta osin toisiaan, mutta yksi hajanaisimmista osa-alueista on markkinointiviestintä. Haastattelujen tulosten perusteella kaikki asiakkaat näkivät imagon pääosin positiivisena tai neutraalina kokonaisuutena ja vaikka osassa markkinointiviestinnän keinoista nähtiin kehitettävää, eivät puutteet olleet vaikuttaneet ratkaisevasti yrityskuvaan. Tästä voidaan päätellä, etteivät markkinointiviestinnän rooli tai puutteet ole olleet ratkaisevia tekijöitä imagon rakentumisessa ja muiden osa-alueiden avulla on pystytty kompensoimaan kehitystä kaipaavia elementtejä. Myöskään identiteetin ja imagon ei tarvitse vastata täysin toisiaan, jotta imago voi rakentua positiiviseksi ja toiminta-ajatus saadaan viestittyä selkeästi asiakkaille.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka K-market ketju ja K-market myymälät hyödyntävät Facebookia yrityksen markkinointikanavana. Markkinointiviestintää käsittelevän teorian avulla kuvataan yritysten perinteisen markkinointiviestinnän keinot. Sosiaalista mediaa käsittelevän teorian avulla puolestaan tutustutaan sosiaalisen median rooliin markkinointikanavana ja esille nostetaan nimenomaan keinot, joiden avulla yritykset voivat nykyaikana hyödyntää sosiaalista mediaa markkinointiviestinnässään ja mitkä ovat viestinnän tavoitteet. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta ja ilmiötä tarkastellaan tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen kontekstina on päivittäistavarakaupanala ja tapausyrityksenä K-market ketju sekä K-market Metsokangas ja K-market Pyhäjärvi, jotka toimivat empiirisen aineiston ensisijaisina lähteinä. Teemahaastatteluiden lisäksi empiiristä aineistoa on kerätty havainnoimalla edellä mainittujen yritysten Facebook-sivuja. Tutkimus vastaa päätutkimuskysymykseen kuinka K-market ketju ja K-market myymälät hyödyntävät Facebookia markkinointikanavana. Tarkentavia alatutkimuskysymyksiä ovat mikä on Facebook-viestinnän tavoite sekä sisältö ja ketä Facebook-viestinnällä tavoitellaan. K-market ketjulle Facebook toimii pääasiassa ajankohtaisen ketjumateriaalin levittämisen kanavana. Ketju toimii sisältömoottorina, joka tuottaa materiaalia K-markettien käyttöön sekä valvoo kirjoittelua sosiaalisessa mediassa. K-marketeille Facebookilla on merkittävämpi rooli. Kaupat hyödyntävät Facebookia myynnin sekä asiakasmäärien kasvattamisessa, mutta myös apuna rakentamaan yritykselle kilpailijoista erottuvaa ja omalaatuista yritysimagoa, positiivista mielikuvaa kuluttajien mielissä sekä sitouttamaan kuluttajia yritykseen, sen toimintaan ja henkilökuntaan. Tutkimustulokset osoittavat, että Facebookin avulla K-marketit ovat päässeet useisiin asettamiinsa tavoitteisiin ja kyseisen kanavan edut verrattuna perinteisiin medioihin ovat lähes kiistattomat. Kustannustehokkuus, laaja näkyvyys, ajasta ja paikasta riippumattomuus, nopeus ja vuorovaikutus ovat kaupoille merkittäviä etuja, joiden hyödyntämättä jättäminen olisi perusteetonta. Kuluttajat ovat nykyään Facebookissa ja etsivät sieltä tietoa, joten myös yritysten on oltava siellä läsnä. Lisäksi K-market ketjun ja K-market myymälöiden poikkeuksellisen suuret tykkääjä-määrät osoittavat kuluttajien olevan kiinnostuneita seuraamaan kyseisten yritysten toimintaa myös Facebookissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta sekä K-market ketjun että K-market myymälöiden hyötyvän Facebookin käytöstä markkinointiviestintäkanavana. Yritysten Facebook-viestinnän suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus edesauttavat tavoitteiden saavuttamisessa, mutta tärkeää ovat myös aitous ja rehellisyys. Teemahaastatteluiden vähäisestä määrästä huolimatta tulosten yleistettävyys on hyvä, sillä tulokset tukevat aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja teoreettista keskustelua aiheesta. Kireä kilpailutilanne sekä haastava taloudellinen tilanne vaativat nopeaa reagointia sekä uusia tapoja erottua kilpailijoista. Facebookin kautta yritystä ja sen toimintaa on helppo tuoda esille keskittymättä ainoastaan hintakilpailuun ja tarjoustuotteisiin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on perehtyä mobiilipalveluiden ja arvon ulottuvuuksiin asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Asiakasarvon muodostumista tarkastellaan arvoulottuvuuksissa mobiilipalveluiden käytön kautta, jolloin arvon havaitsemisessa huomioidaan eri ulottuvuudet: tekninen, ajallinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja arvon yhteisluonti. Arvo on subjektiivista asiakkaille, joten tutkimuksessa hyödynnetään fenomenologista lähestymistapaa asiakkaiden yksilöllinen konteksti ja käyttökokemukset huomioiden. Tutkimusongelman tarkastelu tapahtuu asiakkaan arvonluonnin ja mobiilipalveluiden teorioiden pohjalta, joihin tutkimuskysymykset ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys myös pohjautuvat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu mobiilipalveluiden tasot ja asiakkaan arvonluonnin ulottuvuudet yhdistämällä, jolloin ulottuvuuksissa esiintyy asiakasarvoa mahdollistavia arvotekijöitä mobiilipalveluiden kontekstissa. Teorian muodostuksessa hyödynnetään monipuolista asiakasarvon teoriaa ja mobiilipalveluiden ominaisuuksiin ja käyttöön liittyvää teoriaa. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisella menetelmällä, ja tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluja sekä havainnointia hyödyntäen. Tutkimuksen tyyppi on etnografinen, koska aineisto on kerätty eri tilanteissa ja eri menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmä on nuoret, aktiiviset, useita mobiilipalveluja käyttävät aikuiset. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajattiin nuoret aikuiset, koska aiemman tutkimuksen pohjalta heidän tiedetään yleensä käyttävän useita mobiilisovelluksia aktiivisesti. Tutkimuksen raportoinnin lähestymistapa on abduktiinen, ja empiirisessä aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä teemoittelua hyödyntämällä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asiakkaan mobiilipalveluiden käytössä vaikuttavat arvon eri ulottuvuudet. Mobiilipalveluiden käyttöönotossa esiintyy teknistä arvoa, joka riippuu ajallisesta arvosta mobiilipalveluiden käyttökontekstissa. Sosiaalista arvoa esiintyy mobiilipalveluiden sosiaalisia ominaisuuksia hyödyntäessä ja emotionaalinen arvo liittyy mobiilipalveluiden käytön positiivisiin tai negatiivisiin kokemuksiin. Mobiilipalveluiden suhteen arvotekijät, kuten yksityisyys ja luottamus mahdollistavat arvon yhteisluonnin syntymisen. Tämä tutkimus tarkentaa arvoulottuvuuksien arvotekijöitä mobiilipalveluiden käytössä, jolloin asiakkaan arvon muodostumista voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti. Tutkimuksen teoreettisten ja liikkeenjohdollisten johtopäätösten myötä voidaan tarkentaa asiakkaan arvoulottuvuuksien havaitsemista eri mobiilipalveluiden konteksteissa. Tutkimustulosten yleistettävyys arvon yksilöllisyyden ja rajatun kohderyhmän vuoksi on rajoittunutta. Tutkimuksen tavoitteeseen, eli mobiilipalveluiden arvotekijöiden havaitsemiseen asiakkaan arvoulottuvuuksissa, voidaan vastata tutkimuksen pohjalta.

The aim of this research is to find out the effectiveness of banner advertising in mobile games. The matter has been approached by examining the attitudes consumers have towards mobile in-game banner advertising (IGBA) and the intention they have to click on these advertisements. The existing literature considering banner advertising, mobile advertising and in-game advertising is gone through rather extensively and based on it, a theoretical framework was formed and later on tested with empirical data. The empirical part of this study is conducted by using primarily quantitative methods but also some qualitative methods were employed in the initial phases of the research. As this research was done simultaneously with another researcher on the same topics, access to some of her interview transcripts were gained. These interviews were used as a pre-test before studying the matters in a larger scale with quantitative methods and they also helped in forming the survey questionnaire. However, as the interviews were conducted for different purposes, only what comes out of the quantitative study, are reported as findings of this research. The results of the study show that banner advertising, as it currently exists in mobile games, does not have a positive effect on gamers. On the contrary, gamers have fairly negative or negligent attitudes towards advertising in mobile games. Entertainment offered by the advertisement, as well as its information value, are important determinants of attitudes but gamers do not feel that IGBA succeeds in either category. In addition, due to the rather disconnected nature of banners, they are many times on the way of playing and get clicked accidentally which causes irritation in gamers. The cost of the game also affects significantly to the acceptance of advertising in mobile games. The cheaper the game, the more tolerant players are for advertising in it and vice versa. The same applies to the level of involvement that the game requires. If the game requires deep concentration, an appearing banner advertisement is perceived considerably more irritating and inappropriate, as it harms the game play severely. The correlation between attitudes and intentions is significant and thus it is important to pay attention to the factors that contribute to the overall attitude towards IGBA. One of the most promising findings in this study considering advertising effectiveness links to incentives offered via IGBA. Offering incentives based on the progress made in the game, for instance in the form of discounts and free trials, has a strong positive effect on the intention to click on IGBA. These kinds of incentives players would like to choose themselves from different options and preferably redeem them in a physical store. Basing the incentives on the player’s specific playing location got rather strongly divided interest, which yields for careful targeting and consideration if this advertising format is to be used. The results of this study need to be taken in light of some limitations. Firstly, the empirical research was conducted on a convenience sample of Finnish mobile players, which limits the possibility to generalize the results. Also as earlier research in this area is very scarce, the model presented acts only as a start for mobile IGA effectiveness research. It is likely that not all the factors affecting attitudes towards mobile IGBA are represented in the model. Thus the presented model could be further developed in future research. / Tämän tutkimuksen tavoitteena on määrittää mobiilipeleissä esiintyvän bannerimainonnan tehokkuutta. Aihetta lähestytään tutkimalla mobiilipelaajien asenteita bannerimainontaa kohtaan, sekä heidän aikomustaan klikata kyseisiä mainoksia. Aluksi käydään laajasti läpi aiempaa kirjallisuutta bannerimainonnasta, mobiilimainonnasta sekä pelien sisäisestä mainonnasta. Tämän pohjalta muodostetaan teoreettinen viitekehys, jota myöhemmin testataan empiirisen datan avulla. Empiirinen osio on suoritettu pääasiallisesti kvantitatiivisia metodeja hyödyntäen, mutta tutkimus sisältää myös lyhyen laadullisen osion. Laadullisen osion aineisto koostuu toisen tutkijan haastatteluaineistosta. Tätä haastatteluaineistoa käytettiin esitestinä, ennen asenteiden ja aikomusten tarkastelua laajemmalla kyselytutkimuksella kvantitatiivisin menetelmin. Haastatteluaineisto myös auttoi kyselylomakkeen kysymysten muotoilussa. Haastattelut suoritettiin eri tarkoitusta varten, minkä vuoksi ainoastaan kyselyn tuloksia käytetään raportoitaessa tämän tutkimuksen johtopäätöksiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että peleissä hyödynnettävällä bannerimainonnalla ei ole kovinkaan positiivisia vaikutuksia pelaajiin. Päinvastoin, pelaajien asenne bannereita kohtaan on yleisesti melko negatiivinen tai välinpitämätön. Mainosten tarjoama viihdearvo sekä informatiivisuus ovat olennaisia asenteiden muodostumisen kannalta, mutta bannerit eivät onnistu tyydyttävästi kummassakaan kategoriassa. Lisäksi, bannerit ovat usein irrallisia peliympäristöön nähden, minkä vuoksi ne ovat helposti pelaamisen tiellä ja niitä klikataan vahingossa. Tämä puolestaan ärsyttää pelaajia. Näiden tekijöiden lisäksi pelin hinnalla on olennainen vaikutus asenteisiin mainontaa kohtaan. Mitä halvempi peli on, sitä hyväksyttävämpää mainostaminen on pelaajien silmissä. Myös pelin vaatimalla keskittymisen tasolla on vaikutusta pelaajien asenteisiin. Peleissä, jotka vaativat pelaajalta syvempää keskittymistä ja enemmän huomiota, mainokset koetaan huomattavasti negatiivisemmin, sillä ne haittaavat pelikokemusta. Asenteiden ja aikomusten välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio, minkä vuoksi on syytä kiinnittää huomiota pelaajien asenteisiin vaikuttaviin tekijöihin. Yksi tutkimuksen lupaavimmista tuloksista liittyy tarjouksiin tai etuihin, joita bannereissa voidaan tarjota. Systeemi, jossa pelaajaa voisi saavuttaa palkintoja, kuten alennuskuponkeja tai tuotenäytteitä pelisaavutustensa perusteella, lisäisi pelaajien aikomusta klikata bannereita huomattavasti. Pelaajat ovat kiinnostuneita itse valitsemaan saavuttamansa edun muutamista vaihtoehdoista ja suosisivat fyysistä myymälää edun lunastamisessa ennemmin kuin verkko- tai mobiilikauppaa. Kiinnostus etujen kohdentamiseen pelaajan paikkatiedon perusteella saa vaihtelevan kannatuksen, minkä vuoksi harkintaa on syytä noudattaa, mikäli kyseistä mainonnan muotoa aiotaan hyödyntää. Tämän tutkimuksen tuloksia tarkastellessa on syytä ottaa huomioon eräitä rajoituksia. Ensinnäkin, empiirinen osio on suoritettu mukavuusotannalla kerätystä otoksesta saatuun dataan perustuen ja otos koostuu ainoastaan suomalaisista pelaajista. Nämä seikat rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Toiseksi, koska aiempi tutkimus aiheesta on hyvin niukkaa, esitetty malli on vasta alkua tutkimukselle mobiilipelimainonnan tehokkuudesta, eikä esimerkiksi todennäköisesti käsitä kaikkia asenteisiin vaikuttavia tekijöitä. Tämä kuitenkin tarjoaa pohjan tulevaisuuden tutkimukselle, joka voi jatkaa esimerkiksi kehittämällä esitettyä mallia eteenpäin.

Projekteja on tutkittu usein muissa konteksteissa, kuin ohjelmistoalan näkökulmasta. Niiden tutkimukset yleensä myös keskittyvät projektiorganisaation operatiivisten toimintojen järjestämiseen. Tästä johtuen, tämä tutkimus keskittyy ohjelmistoalalla toimivan projektiorganisaation projekteihin. Tarkemmin tutkimuksessa halutaan tutkia organisaation sisäisten osastojen välillä tapahtuvaa integraatiota, kun tarkastelun suunnaksi otetaan myynnillinen näkökulma. Integraatiosta halutaan löytää sen mekanismit, miten se rakentuu, ja sen muotoon vaikuttava aikajana. Tutkimuksen strategiana on laadullinen tutkimus. Tutkimusotteena käytetään tapaustutkimusta, joka keskittyy yhteen ohjelmistoalan yritykseen sekä sen tapoihin järjestää myynti- ja operatiivisen osaston integraatiokäyttäytymisiin liittyvät mekanismit. Empiria on toteutettu tekemällä nauhoitetut puolistrukturoidut teemahaastattelut. Nauhoitukset ovat litteroitu, sekä tulosten analysoinnissa aineistoa on luokittelu ja yhdistely samankaltaisiin näkökulmiin. Näiden pohjalta empiirisiä löydöksiä on tulkittu, peilaten niitä teoriaosuudesta saatuihin näkökulmiin. Käytetyt tutkimusmenetelmät tekivät mahdolliseksi pääsyn tutkimuksen tutkimustavoitteisiin. Ohjelmistoprojektiorganisaation mekanismeiksi osastojen välisessä integraation rakentumisessa nähtiin kuuluvan myyntifunktio, operatiivinen funktio, asiakas, tieto sekä resurssit. Siihen kuuluvat myös suhteet, jotka ovat näiden toimijoiden välissä. Suhteissa tapahtuva liike voi olla myös kaksisuuntaista, eli eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Integraation aikajana on lähes koko projektin kestävä prosessi, ja se pitää sisällään myynnin, operatiivisen ja jälkimarkkinoinnin vaiheet. Siihen kuuluu oleellisesti myös johtamisfunktio, jolla kontrolloidaan sen kestoa. Keskeistä integraation aikajanassa on ymmärtää, että myyntifunktio ja operatiivinen funktio toimivat rinnakkain. Myyntifunktiolla on ensin alussa suurempi rooli, josta vastuu siirtyy operatiiviselle funktiolle projektin toteutuksen ajaksi. Loppua kohden myyntifunktion rooli jälleen kasvaa, koska se ottaa hoitaakseen projektin jälkimarkkinoinnin. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää tehostamaan yrityksien integraatioprosesseja. Integraation mekanismien ja aikajanan avulla, tulee etsiä tapoja, miten pystytään optimoimaan integraatiota tehokkaammaksi. Tulee kuitenkin huomata, että on tapausyrityksen luoneesta johtuen, näillä tekijöillä on nähty olevan vaikuttavuutta vain pienessä ohjelmistoalanyrityksessä.