No description available.

Olen tutkinut pro gradu -työssäni suomalaista kreationismia helluntaiseurakunnan piirissä vuosina 1987‒1988. Tuolloin helluntaiseurakunnan piiristä virisi kansalaisadressi, jolla pyrittiin saamaan kreationismi kouluopetukseen evoluutioteorian rinnalle. Adressia kerättiin reilu vuosi, sen allekirjoitti 14 310 henkilöä, ja se palautettiin silloiselle kouluhallitukselle 18.8.1988. Kouluhallitus otti adressin vastaan, mutta se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Päälähteinä työssä ovat helluntaiherätyksen pää-äänenkannattaja Ristin Voitto ja yleiskristillinen Kotimaa. Molemmat ovat viikkolehtiä. Lähdeaineistoa täydentää muun muassa liikkeen johtohahmoihin kuuluneen Seppo Pehkosen sähköpostihaastattelu sekä katsaus Helsingin Sanomien kirjoitteluun aiheen tiimoilta. Työssäni tutkin adressin keruuta tapaustutkimuksellisella otteella ja pyrin selvittämään, millaisia muotoja suomalainen kreationismi tapauksen aikana sai. Tarkemmassa analyysissä hyödynnän argumentaatioanalyysin keinoja. Työssä käydään siis sama aineisto läpi kahta eri metodia käyttäen. Työni perusteella suomalainen kreationismi on paljon velkaa yhdysvaltalaiselle kreationismille. Esitetyt argumentit noudattavat tieteellisen kreationismin kaanonia ja lähes kaikki käytetyt argumentit ovat johdettavissa yhdysvaltalaisiin alkulähteisiin. Tällaisia auktoreja ovat muun muassa Henry M. Morris ja Duane Gish. Käydyssä keskustelussa on myös muita samantapaisia piirteitä Yhdysvaltojen kreationististen liikkeiden kanssa. Kyse näyttää olleen enemmänkin maailmankatsomuksellisista eroista kuin tieteellisestä kiistasta. Helluntailaiset puolustivat omaa fundamentalistista raamatuntulkintaansa. Evoluutioteoria näyttäytyi heille uhkana oman kulttuurin symboleja vastaan. Luterilaiset taas puolustautuivat fundamentalismia vastaan, jonka he eivät nähneet kuuluvan Suomen kristilliseen perinteeseen. Jatkotutkimuksen kannalta syventyminen vanhempaan suomalaiseen kreationismiin, kuten Uuras Saarnivaaran tai Wiljam Aittalan ajatteluun, auttaisi ymmärtämään suomalaista kreationismia. Myös 1980-luvun alussa Suomessa käydyn kreationistisen keskustelun avaaminen antaisi tälle tutkimukselle tapaustutkimuksellisen vastinparin.

Yksikään luonnontieteilijä saati biologi on tuskin vaikuttanut aatehistoriaan samalla tavalla kuin Charles Darwin. Darwinin teoria lajien synnystä luonnon valinnan seurauksena sitoi ihmisen kiinteäksi osaksi luonnollista maailmaa ja poisti mystiikan ihmisen alkuperän ympäriltä, johon vastauksen oli aiemmin tuonut vain uskonto. Mutta mitä Darwin, anglikaaniseen kirkkoon kastettu entinen teologian opiskelija, itse ajatteli uskonnosta? Uskoiko Darwin Jumalaan ja mikä hänen suhteensa oli kristinuskoon? Miten evoluutioteoria muutti hänen omia uskonnollisia näkemyksiään?

Tutkielmassani tarkastelen englantilaisen runoilija ja taidemaalari William Blaken teoksia ja ajatuksia 1700-luvun lopun eksentrisyyden viitekehyksessä. Pohdin, millaisia kulttuurisia ja aatteellisia vaikutteita Blaken töiden takaa voidaan löytää, sekä millä tavoin hänen ajatuksensa ja poikkeuksellisuutensa sijoittuvat aikansa kontekstiin. Tutkielmassani erittelen myös, miten Blaken tuotantoa on lähestytty tutkimuksellisesti erityisesti historiankirjoituksen saralla sekä millaista Blake-tutkimusta viime vuosisadan aikana on tehty.

No description available.

Tutkimukseni käsittelee Oulun yliopiston hallinnon kehitystä osana valtakunnallista korkeakoulupolitiikkaa vuosina 1986–2013. Suomalaisen korkeakoulupolitiikan voi nähdä kytkeytyvän erottamattomaksi osaksi kansallista politiikkaa ja yhteiskuntaa. Samalla se on osa kansainvälistä politiikkaa, globaaleja markkinoita ja niiden taustalla olevia ideologioita. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimii tästä kontekstista esille nouseva uusliberalistinen aatesuuntaus sekä sen ilmenemismuodot. Työni teoreettisen kehyksen liitän osaksi tekemääni aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Tutkimuksessani selvitän seuraavia kysymyksiä: Miten kansallisen korkeakoulupolitiikan linjanvedot ovat muuttuneet 1980-luvun lopulta nykypäivään ja mistä tämä on johtunut? Kuinka yliopistoyhteisön eri osapuolet ovat kehitykseen suhtautuneet, onko osapuolten välillä ollut näkökulmaeroja ja mistä ne ovat johtuneet? Kuinka tapahtuneet muutokset ovat näkyneet Oulun yliopistossa, sen hallinnossa ja akateemisen yhteisön näkemyksissä? Kysymyksiin pyrin vastaamaan käyttämällä lähteinäni sekä valtionhallinnon että Oulun yliopiston tuottamia asiakirjalähteitä, yliopistoyhteisön julkaisemia lehtiä sekä haastatteluja. Tutkimukseni on luonteeltaan lähteiden, tutkimuskirjallisuuden sekä haastattelujen systemaattista analysointia, erittelyä ja vertailua. Tutkimuksestani ilmenee, että Oulun yliopisto on muiden julkisten organisaatioiden tapaan joutunut sopeutumaan markkinatalouden mukanaan tuomiin ohjauksellisiin ja hallinnollisiin oppeihin, kuten uuteen julkisjohtamiseen, managerialismiin, tulosvastuuseen sekä arviointi- ja seurantajärjestelmien käyttöönottoon. Muutosten tavoitteena on ollut Oulun yliopiston yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden parantaminen, toiminnan tehostaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Kokonaisuudessaan kehitys on edellyttänyt yliopiston hallinnon ja toimitapojen muuttamista yhä yritysmäisempään suuntaan. Tutkimukseni mukaan suomalainen yliopistoyhteisö on suhtautunut viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin korkeakoulupoliittisiin uudistuksiin varsin ristiriitaisesti. Uusliberalististen toimintaideologioiden tuominen akateemiseen maailmaan on herättänyt paljon aatteellista vastustusta. Varsinaiset toimet ongelmalliseksi koetun kehityksen pysäyttämiseksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Lisäksi riippuen kulloisenkin reformin luonteesta, ovat yliopistoyhteisön näkemykset olleet usein jakaantuneita. Vuonna 2009 säädetty uusi yliopistolaki lisäsi selkeästi korkeakoulupoliittisten kannanottojen ja keskustelun määrää. Keskustelu lain mukanaan tuomien hallinnollisten, taloudellisten ja ideologisten muutosten ympärillä jatkuu edelleen.

No description available.

No description available.

No description available.

Havis Amanda -suihkulähteen paljastaminen Helsingin Kauppatorilla syksyllä 1908 herätti yhden maamme ensimmäisistä julkisista taidekiistoista. Kiistelyyn ottivat lehtien palstoilla osaa eri sosiaali-, sukupuoli- ja ideologiset ryhmät, ja kiistely suihkulähteen naisfiguurin ympärillä kuvaa kiehtovalla tavalla vuosisadan vaihteen suomalaista kulttuuri-ilmapiiriä ja naiskuvaa.