Park management at Padre Island National Seashore (PAIS) actively continues to modify the General Management Plan to maintain the safety of the increasing numbers of visitors and protect natural resources. When changes conflict with anglers' current usage of the beach, park management receives vocal opposition from local and visiting anglers who do not want their long-standing rights to the beach to be affected. To better inform management decisions and policies surrounding the beach area, this qualitative thesis research used ethnographic interviews to address the following key objectives: (1) Understand the relationship between surf anglers and the beach at PAIS, (2) Identify the main issues, concerns, needs, and expectations of the surf anglers at PAIS, (3) Describe the relationship between surf anglers and the National Park Service (NPS), and (4) Determine key areas of conflict and tension surrounding NPS management of the beach. At Padre Island National Seashore (PAIS), referred to by local anglers as "the PINS," anglers connect to the beach because of memories experienced there, a heritage of use, a sense of serenity and spirituality, and camaraderie. Those who have a long-standing relationship to the beach at the PINS, in some cases multi-generational, feel a sense of guardianship and even ownership over the beach. Many surf anglers at the PINS experience the outdoors through a family heritage of fishing, connect to others through fishing, and promote conservation practices through media, camaraderie, and local knowledge. Angler feelings towards the NPS range from distrust to an appreciation of the role of the NPS in protecting their sacred fishing place. Areas of conflict and tension stem from anglers' safety concerns, new regulations that challenge and threaten their traditional values and experiences associated with surf fishing, and a lack of communication and inclusion of anglers in the National Seashore's decision-making processes. To better manage conflict surrounding management issues on the beach at PAIS, this thesis suggests that park managers (1) reinstate public meetings; (2) utilize moderated roundtable discussion at public meetings; and (3) involve the scientific community, appropriate stakeholder groups, and angler knowledge in informing decisions and new regulations.

Abstract Water is a scarce resource, and therefore struggles for its governance exist and more can be expected in the future. Questions pertaining to the governance of nature and natural resources are very complex and demanding, because the varied interests of several actors must be considered in the problem-solving process. This study seeks to explain the multiplicity of the human-environment interaction in the Vuoksi River valley from 1800 to the present. The Vuoksi River runs 150 kilometres from Lake Saimaa (Finland) to Lake Ladoga (Russia). In this study, the Vuoksi is analysed as a field of political struggles, social construction and as a part of everyday practices. The picture of the Vuoksi is drawn from local and spatial contexts, from wider historical causes and effects and social processes. The Vuoksi is seen as a place where ecological, economical, socio-cultural and political aspects are entwined and they form a diverse entity. This study discusses the changes of the Vuoksi River, the causes of these changes and the altering values of the water. Further, it deals with the place of the Vuoksi River in people’s lives. The discussed changes have taken place in (1) the physical Vuoksi (2) the governance of the Vuoksi and (3) the significance of the Vuoksi. Physically, the Vuoksi as a currant has changed because of the construction of hydropower plants. The most dramatic changes in the governance of the Vuoksi took place when Finland ceded the area of Karelian Isthmus to the Soviet Union first after the Winter War 1940, and finally in 1944, after the Continuation War. The Vuoksi became a transnational resource of the Finland and the Soviet Union. The significance of the Vuoksi is strongly connected to the memories that the locals have from their everyday relationship with it. This study demonstrates that the long-term changes in both the governance and the physical river have had their effects on people’s relationship with the Vuoksi. However, these changes have not altered the fact that the Vuoksi is important for the local people. Multiple changes have added new layers of narratives, new meanings and new dimensions to the Vuoksi River. This study shows that today the Vuoksi is not only a physical place, but there is a Vuoksi that is built by many different, but parallel—and sometimes even conflicting—narratives. Out of these narratives, a hybrid of continuity and change is formed. / Tiivistelmä Vesi on rajallinen luonnonvara, jonka hallinnasta käydään ja tullaan tulevaisuudessa käymään kamppailuja. Ympäristön ja luonnonvarojen hallinnan kysymykset ovat nykypäivänä erittäin haasteellisia, sillä niitä ratkaistaessa on sovitettava yhteen useiden toimijoiden erisuuntaisia intressejä, arvoja ja näkemyksiä sekä toimittava yhtä aikaa ajallisesti ja alueellisesti useilla ulottuvuuksilla. Tutkimus selittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Vuoksen jokilaaksossa 1800-luvulta nykypäiviin. Saimaalta Laatokkaan 150 kilometriä virtaavaa Vuoksea tarkastellaan poliittisen hallinnan, sosiaalisen rakentumisen ja jokapäiväisen toiminnan kenttinä. Kuva Vuoksesta rakentuu paikallisesta ja tilanteellisesta kontekstista, laajemmista historiallisista syy- ja seuraussuhteista ja yhteiskunnallisista prosesseista. Vuoksi on paikka, jossa ekologiset, taloudelliset, sosiokulttuuriset ja poliittiset tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa monimuotoiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimus kuvaa Vuoksen muutosta, tähän muutokseen vaikuttaneita tekijöitä, veden muuttuvia merkityksiä sekä Vuoksen paikkaa ihmisten elämässä. Muutokset ovat kohdistuneet 1) fyysiseen Vuokseen, 2) Vuoksen hallintaan ja 3) Vuoksen merkityksiin. Fyysisesti Vuoksi on muuttunut voimatalousrakentamisen vaikutuksesta. Hallinnollisesti muutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea talvisodan jälkeisiin alueluovutuksiin, jolloin Vuoksesta alkaa rakentua kahden valtion välinen, ylirajainen resurssi. Vuoksen merkityksiin liittyvät vahvasti muistot, tunteet ja nostalgia. Tutkimus osoittaa, että Vuoksen edellä mainitut pitkän aikavälin muutokset ovat heijastuneet alueen asukkaiden Vuoksi-suhteeseen. Muutokset eivät kuitenkaan ole muuttaneet sitä tosiasiaa, että Vuoksi on alueen ihmisille merkittävä. Vuoksi on muuttunut paljon, mutta nämä muutokset ja menetykset ovat luoneet Vuokselle uusia kertomuksia, uusia ulottuvuuksia ja uusia merkityksiä. Vuoksi ei ole pelkästään fyysinen paikka, vaan tutkimuksessa esitettävän tulkinnan mukaan on olemassa Vuoksi, joka rakentuu monista rinnakkaisista, ajallisesti erilaisista ja samalla jopa ristiriitaisista kertomuksista. Näistä kertomuksista syntyy hybridi, jossa muutos ja jatkuvuus yhdistyvät.