Spirituality and nursing have been intertwined from the beginning of the profession; however, there is little evidence that clearly defines spiritual nursing care and no standardized practices that can be included in the routine preoperative plan of care for patients undergoing invasive surgical procedures. The purpose of this project was to conduct a systematic review of the literature to define spiritual care and identify specific spiritual nursing care interventions. The biopsychosocial model, Narayanasamy's transcultural care practice model, and Watson's theory of human caring provided the theoretical framework for the project. MEDLINE, PubMed, Wiley online library, SCIENCE, WOS, Cochrane, and SciELO databases were searched for the literature review. Keywords and phrases used included spirituality, spiritual nursing care, holistic health practices, inpatient, hospital, and preoperative care. The Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation (GRADE) II tool was used for data analysis. Interventions found in the literature to be supportive of spirituality included healing presence; providing effective communication; praying with the patient and family or facilitating other religious rituals; using the therapeutic self to be with the patient; listening to and exploring the patients' spiritual perspectives; and showing support and empathy through patient-centered caring, nurturing spirituality, and creating a healing environment. Employing these nursing actions might promote positive social change by contributing to a sense of well-being as patients find meaning and purpose in their illness and life overall, which will promote improved surgical outcomes and better patient satisfaction with care.

Abstract Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) and disruptive behavior disorder (DBD) are two very common and co-occurring psychiatric disorders among children and adolescents. They are among the leading reasons for clinical referrals to child and adolescent mental health facilities worldwide and have many unfavorable consequences with a high cost to society. In this thesis, the potential early risk factors associated with ADHD and/or DBD were examined, the current well-being of the adolescent with ADHD and/or DBD was evaluated and the later education and the psychiatric morbidity of the adolescent were researched. The study population in this thesis is based on a subsample of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC 1986) containing 457 study subjects, of which 91 (19.9%) were diagnosed with ADHD, 44 (9.6%) with DBD, 72 (15.6%) with comorbid ADHD and DBD and 250 (54.7%) with neither of these disorders. Confirmatory factor analysis, Kaplan-Meier survival analysis, Kruskal-Wallis one-way analysis of variance and several regression analyses were carried out in the study. This thesis contains four original publications. The results in the first publication indicated that there are different risk factors in childhood associating with different behavioral problems in adolescence. The differences between behavioral problems were also visible in the results of the second publication, where those adolescents who were diagnosed with both ADHD and DBD had more severe conduct disorder symptoms and had increased risks for many psychiatric disorders. The results from the third publication suggested that those adolescents who were diagnosed with both ADHD and DBD fared worse in school at the end of ninth grade and were later less likely to achieve higher than basic education. Finally, the fourth publication showed that the adolescents diagnosed with DBD (both with and without ADHD) seemed to have an increased risk for admittance to the psychiatric inpatient hospital. This thesis underlines the differences between children and adolescents diagnosed with ADHD and/or DBD and emphasizes the role of comorbidity between these disorders as an indicator of poorer outcomes later in life. / Tiivistelmä Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (attention deficit hyperactivity disorder, ADHD) sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöt (disruptive behavior disorder, DBD) ovat hyvin yleisiä – ja usein yhtä aikaa ilmeneviä – lasten ja nuorten psyykkisiä häiriöitä. Nämä häiriöt ovat hyvin usein syynä lasten ja nuorten psykiatristen terveyspalveluiden käyttöön. Niillä on myös todettu olevan useita epätoivottuja seurauksia, joiden hoitaminen puolestaan nostaa yhteiskunnan kuluja. Tämä väitöskirjatyö tutkii mahdollisia varhaisia riskitekijöitä, jotka assosioituivat ADHD- ja/tai DBD-häiriöiden kanssa, arvioi näillä häiriöillä diagnosoitujen nuorten sen hetkistä hyvinvointia ja tutkii näiden nuorten kouluttautumista sekä muuta psykiatrista sairastavuutta. Tutkimusaineisto koostuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (Northern Finland Birth Cohort 1986, NFBC 1986) -aineiston osaotoksesta, johon kuuluu 457 henkilöä. Osaotoksesta 91:llä (19,9 %) oli diagnosoitu ADHD, 44:llä (9,6 %) DBD ja 72:lla (15,6 %) komorbidi ADHD ja DBD. 250 henkilöllä (54,7 %) osaotoksesta ei ollut diagnosoitu kumpaakaan diagnoosia. Aineiston analysoinnissa käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä, Kaplan-Meierin elossaolomenetelmää, Kruskal-Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysiä ja useita regressioanalyysejä. Tämä väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta. Ensimmäisen osajulkaisun tulokset osoittivat, että eri riskitekijät lapsuudessa assosioituivat eri käytösongelmiin nuoruudessa. Eri käytösongelmien eroavaisuudet olivat myös nähtävillä toisessa osajulkaisussa: niillä nuorilla, joilla oli diagnosoitu komorbidi ADHD ja DBD, todettiin olevan vakavampia käytöshäiriöiden oireita sekä kohonnut riski useisiin muihin psykiatrisiin sairauksiin. Kolmannen osajulkaisun tulokset viittasivat näiden nuorien, jotka oli diagnosoitu komorbidillä ADHD:lla ja DBD:llä, pärjäävän huonommin koulussa ja valmistuvan muita todennäköisemmin vain peruskoulusta. Lopuksi neljännessä osajulkaisussa todettiin, että DBD diagnoosin nuorena saaneilla (riippumatta ADHD diagnoosista) näytti olevan kohonnut riski psykiatriseen osastohoitoon joutumiselle. Tämä väitöskirjatyö alleviivaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöillä diagnosoitujen lasten ja nuorten eroavaisuuksia ja korostaa kyseisten häiriöiden komorbidin ilmenemisen roolia huonon lopputuloksen ennustetekijänä myöhemmin nuoren elämässä.