Abstract This research explores social entrepreneurship within the Islamic context through a number of perspectives. While there has been plenty of scientific research on social entrepreneurship during the last decades, non-Western settings are largely missing from academic research. Nevertheless, social entrepreneurship is also practiced in non-Western nations, no less so in the GCC countries. This research explores the multifaceted nature of social entrepreneurship within the Islamic GCC context through three qualitative research papers. The strong role and influence of social entrepreneurship was seen as the connecting theme between these three papers. Social entrepreneurship comes in many shapes and sizes and is visible at many levels of organization. Nation states display it as do even wider, shared belief systems. The multifaceted nature of social entrepreneurship is revealed when approached from several perspectives. The first paper approaches it from a social and commercial perspective, utilizing a case study method. The second paper is a conceptual paper that approaches social entrepreneurship from a more religious and philanthropic perspective by focusing on zakat. In the third paper, social entrepreneurship is studied from the perspective of leadership and state using a historical case study. The findings of these three papers reveal that the interaction between the different functions of social entrepreneurs is both complex and multifaceted. One of the reasons for this is that the boundaries within which the social entrepreneurs operate are highly multidimensional. The Islamic context encompasses both institutional entrepreneurship and Islamic philanthropy, and sees them as essential and often also inseparable parts of it - perhaps even more so than in a Western context. This research shows that the state has a strong supporting role in social entrepreneurship and even acts as social entrepreneur. Thus, in the Islamic context, the effects of social entrepreneurship (through zakat institutions) actually foster the interaction and spread of social entrepreneurs, institutional entrepreneurs and Islamic philanthropists across multiple institutional spheres. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan sosiaalista yrittäjyyttä islamilaisessa kontekstissa useasta eri perspektiivistä. Vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon akateemista tutkimusta sosiaalisesta yrittäjyydestä, tutkimus länsimaiden ulkopuolisisissa konteksteissa on ollut hyvin vähäistä. Siitä huolimatta sosiaalista yrittäjyyttä on harjoitettu myös muualla kuin länsimaissa, kuten myös Persianlahden arabivaltioissa, GCC maissa. Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen yrittäjyyden monitahoista ilmentymää islamilaisissa GCC maissa kolmen kvalitatiivisen artikkelin kautta. Sosiaalisen yrittäjyyden vahva rooli ja sen erilaiset vaikutukset ovat yhdistävä teema näissä kolmessa artikkelissa. Sosiaalinen yrittäjyys ilmenee monessa eri muodossa ja eri kokoisissa yrityksissä ja sen vaikutus on nähtävissä useissa organisaation eri tasoissa. Sosiaalista yrittäjyyttä on havaittavissa myös valtiotasolla ja jopa suuremmissa uskomuskunnissa. Sosiaalisen yrittäjyyden monitahoisuus ilmenee, kun sitä lähestytään useasta perspektiivistä. Ensimmäinen artikkeli lähestyy tätä ilmiötä sosiaalisesta ja kaupallisesta perspektiivistä hyödyntäen tapaustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Toinen tutkimusartikkeli on käsitteellinen tutkimus, joka lähestyy sosiaalista yrittäjyyttä enemmän uskonnollisesta ja filantropisesta lähtökohdasta keskittymällä zakat-käsitteeseen. Kolmannessa artikkelissa sosiaalista yrittäjyyttä tutkitaan johtamisen ja valtiotason näkökulmista historiallisen tapaustutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että vuorovaikutus sosiaalisten yrittäjien eri toimintojen välillä on sekä monimutkaista että monitahoista. Yksi selitys tälle on, että rajapinta jonka puitteissa sosiaaliset yrittäjät toimivat, on erittäin moniulotteinen. Institutionaalinen yrittäjyys ja islamilainen filantropia ovat erottamaton osa sosiaalista yrittäjyyttä islamilaisessa kontekstissa, ehkä jopa suuremmassa määrin kuin länsimaisissa konteksteissa. Tämä tutkimus osoittaa että valtiolla on vahva avustava rooli sosiaalisessa yrittäjyydessä ja valtio voi jopa käyttäytyä sosiaalisen yrittäjän tavoin. Täten sosiaalisen yrittäjyyden vaikutus islamilaisessa kontekstissa (zakat-instituution kautta) vahvistaa sosiaalisten yrittäjien, institutionaalisten yrittäjien ja islamilaisten filantrooppien vuorovaikutusta ja vaikutusvallan leviämistä yli instituutiorajojen.

Indiana University-Purdue University Indianapolis (IUPUI) / This dissertation analyzes the development of the Islamic Society of North America (ISNA), a Muslim-American religious association, from the Iranian Revolution to the inauguration of our nation's first African-American president. This case study of ISNA, the largest Muslim-American organization in North America, examines the organization's institution-building and governance as a way to illustrate Muslim-American civic and religious participation. Using nonprofit research and theory related to issues of diversity, legitimacy, power, and nonprofit governance and management, I challenge misconceptions about ISNA and dispel a number of myths about Muslim Americans and their institutions. In addition, I investigate the experiences of Muslim-Americans as they attempted to translate faith into practice within the framework of the American religious and civic experience. I arrive at three main conclusions. First, because of their incredible diversity, Muslim-Americans are largely cultural pluralists. They draw from each other and our national culture to develop their religious identity and values. Second, a nonprofit association that embraces the values of a liberal democracy by establishing itself as an open organization will include members that may damage the organization's reputation. I argue that ISNA's values should be assessed in light of its programs and actions rather than the views of a small portion of its membership. Reviewing the organization's actions and programs helps us discover a religious association that is centered on American civic and religious values. Third, ISNA's leaders were unable to balance their desire for an open, consensus-based organization with a strong nonprofit management power structure. Effective nonprofit associations need their boards, volunteers and staff to have well-defined roles and authority. ISNA's leaders failed to adopt such a management and governance structure because of their suspicion of an empowered chief executive officer.