• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 1
  • 1
  • Tagged with
  • 2
  • 2
  • 2
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

Risk factors for sciatica

Euro, U. (Ulla) 20 August 2019 (has links)
Abstract Sciatica is a common musculoskeletal disorder, especially among the working-age population. It causes huge costs to society through work absenteeism and hospital treatments. The common cause of sciatica is the herniated lumbar disc compressing the nerve root. The neurological deficit resulting from this compression can be either sensory or motor-related. Earlier studies have shown both genetic and environmental factors to exist in the aetiology of sciatica. The aim of this study was to investigate how individual, physical and work-related risk factors associate with sciatica, and to determine the prevalence of sciatic pain among Finnish adolescents. The data used in this study were from large, population-based Finnish surveys: the Northern-Finland Birth Cohort 1986, the Mobile Clinic Health Examination Survey, the Mini-Finland Health Survey, Health 2000, the Young Finns Study, and the Helsinki Health Studies. The results of this study showed that sciatic symptoms are already common among adolescents. Young women in particular reported sciatic pain more often than men. Low back pain at the age of 16 predicted sciatic pain at the age of 18. Physically demanding work, smoking and obesity were found to predict an increased risk of hospitalization for sciatica. In the Mobile Clinic Health Examination Survey, leisure-time physical activity protected men from hospitalization for sciatica, whereas among women obesity increased this risk. Occupation also modified the effects of various risk factors. In the Mini-Finland Health Survey, overweight and obese participants who had been exposed to whole body vibration in their work were at a higher risk of hospitalization due to sciatica. In addition, lifting and carrying heavy objects at work, or sedentary work involving the handling of heavy objects predicted an increased risk of hospitalization for sciatica. Heavy or very heavy work protected against hospitalization for sciatica. A meta-analysis of four prospective cohort studies showed that walking and cycling to work reduced the risk of hospitalization for sciatica. This thesis extends our knowledge regarding the risk factors for sciatica. Its results show that these risk factors are complex and can modify each other’s effects. Thus, further research on the interactions of the various risk factors is needed. / Tiivistelmä Iskias on etenkin työikäisten keskuudessa yleinen sairaus, joka aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä ja sairaalahoitoja ja siten kustannuksia yhteiskunnalle. Iskiaksen taustalla on yleensä välilevyn pullistuma, joka painaa hermojuuria. Hermojuuren puristuksesta aiheutuva neurologinen puutosoire voi olla joko sensorinen tai motorinen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet iskiaksen taustalla olevan sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilöllisten, fyysisten ja työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä iskiakseen sekä tutkia iskiaskivun yleisyyttä suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja väestöpohjaisia suomalaisia aineistoja: Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1986, Autoklinikka- ja Mini-Suomi-aineistoja sekä Terveys 2000-, Young Finns- ja Helsinki Health Study -tutkimuksia. Tutkimuksessa selvisi, että iskiasoireet ovat yleisiä jo nuorilla aikuisilla ja etenkin naiset raportoivat iskiaskipua useammin miehiin verrattuna. 16-vuotiaana ilmennyt alaselkäkipu oli myös yhteydessä iskiasoireisiin 18 vuoden iässä. Työn fyysisen rasittavuuden, tupakoinnin ja lihavuuden todettiin lisäävän sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä. Autoklinikka-aineistossa vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus suojasi miehiä sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta, naisilla taas ylipaino lisäsi iskiaksen riskiä. Lisäksi ammatti näytti muokkaavan riskitekijöiden assosiaatioita. Mini-Suomi-aineistossa ylipainoiset ja lihavat henkilöt, jotka olivat altistuneet työssään koko kehon tärinälle, olivat korkeammassa riskissä sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen suhteen. Töissä raskaiden esineiden nostaminen tai kantaminen tai painavien esineiden käsittelyä sisältävä istumatyö lisäsivät myös iskiaksen riskiä. Raskas tai erittäin raskas fyysinen työ taas näytti suojaavan sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta. Neljän prospektiivisen kohorttitutkimuksen meta-analyysissä selvisi, että työmatkapyöräily tai -kävely vähensivät sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä. Tämä väitöstutkimus kasvattaa ymmärtämystä iskiaksen taustalla olevista riskitekijöistä. Tulokset osoittavat, että iskiaksen riskitekijät ovat moniulotteisia ja voivat muokata toistensa vaikutuksia, joten lisätutkimusta eri riskitekijöiden välisistä interaktioista tarvitaan.
2

Estimation du délai de guérison statistique chez les patients atteints de cancer / Estimation of statistical time-to-cure in cancer patients

Romain, Gaëlle 10 December 2019 (has links)
Trois millions de personnes vivent en France avec un antécédent personnel de cancer et ont des difficultés d’accès à l’emprunt et à l’assurance. Depuis 2016, la loi de « modernisation de notre système de santé » a fixé le « droit à l'oubli » (délai au-delà duquel les demandeurs d’assurance ayant eu un antécédent de cancer n’auront plus à le déclarer) à 10 ans après la fin des traitements. D’un point de vue statistique, on peut considérer ce délai comme le délai au-delà duquel la surmortalité liée au cancer (taux de mortalité en excès) s’annule durablement, ce qui se traduit sur les courbes de survie nette par un plateau correspondant à la proportion de patients guéris. La vérification de l’hypothèse de guérison repose sur deux critères : un taux de mortalité en excès négligeable et la confirmation graphique de l’existence d’un plateau. Une nouvelle définition du délai de guérison a été proposée pour ce travail comme le temps à partir duquel la probabilité d’appartenir au groupe des guéris atteint 95%.Le premier objectif de cette thèse était de fournir des estimations du délai de guérison à partir des données des registres de cancer du réseau FRANCIM pour chaque localisation de cancer selon le sexe et l’âge. Le délai de guérison est inférieur à 12 ans pour la majorité des localisations vérifiant l’hypothèse de guérison. Il est notamment inférieur ou égal à 5 ans, voire nul pour certaines classes d’âge, pour le mélanome de la peau, le cancer du testicule et de la thyroïde. Les critères pour la vérification de la guérison sont subjectifs et le délai de guérison ne repose pas sur une estimation directe par les modèles de guérison préexistants. Un nouveau modèle de guérison a été développé, incluant le délai de guérison comme paramètre à estimer afin de répondre objectivement à la question de l’existence d’une guérison statistique et de permettre une estimation directe du délai de guérison.Le second objectif de la thèse était de comparer, dans des situations contrôlées pour lesquelles le taux de mortalité en excès devenait nul, les performances de ce nouveau modèle à celles de deux autres modèles de guérison. La survie nette et la proportion de guéris estimées par les modèles ont été comparées aux valeurs théoriques utilisées pour simuler les données. Le nouveau modèle permet, avec des conditions strictes d’application, d’estimer directement le délai de guérison avec des performances aussi satisfaisantes que celles des autres modèles. / Three million people are living in France with a personal past of cancer and undergo difficulties in accessing loans and insurance. Since 2016, the French law « modernisation de notre système de santé » set the "right to be forgotten" (time beyond which insurance applicants with a past of cancer will no longer have to declare it) at 10 years after the end of treatment. From a statistical point of view, this delay can be considered as the time from which mortality due to cancer (excess mortality) disappears. After this time, the net survival curves reach a plateau corresponding to the proportion of cured patients. The verification of this hypothesis is based on two criteria: a negligible excess mortality rate and a graphic confirmation of the existence of a plateau. We proposed a new definition of the time-to-cure as the time from which the probability of belonging to the cured group reaches 95%.The first aim of this thesis was to estimate time-to-cure for each cancer site by sex and age using population-based data from the FRANCIM registries network. Time-to-cure was lower than 12 years in most sites complying with the cure hypothesis. It was less than 5 years, or even null in some age groups, for skin melanoma, testicular and thyroid. Criteria to verify the cure hypothesis are subjective and time-to-cure is not directly estimated in pre-existing cure models. A new model has been developed including time-to-cure as a parameter to address the question of statistical cure and to allow direct estimation of time-to-cure.The second objective of this thesis was to compare, in controlled situations in which the excess mortality rate became null, the performances of this new model with that of two other cure models. Estimated net survival and cure fraction have been compared to the theoretical values used to simulate the data. Direct estimation of time-to-cure is possible under strict conditions.

Page generated in 0.1134 seconds