Collaboration is a vital skill in today’s knowledge economy. Regrettably, many learners lack the regulatory skills required for complex collaborative tasks. In particular, groups struggle to construct shared task perceptions of collaborative tasks on which to launch engagement. Thus, the purpose of this dissertation was to examine how computer supported collaborative learning (CSCL) tools can be leveraged to support shared task perceptions for regulating collaboration. Because investigating this process brings forth a wide array of methodological challenges, a second purpose of this dissertation was to explore how CSCL tools can be used as a methodological solution for capturing this process. Towards this end, research unfolded across one conceptual paper and two empirical studies: (a) Miller & Hadwin (2015a) extended work conceptualizing self-, co-, and shared-regulation in successful collaboration and drew on this theoretical framework to propose ways in which CSCL tools can be designed to support and research regulation of collaboration; (b) Miller, Malmberg, Hadwin, & Järvelä (2015) investigated the processes that contributed to and constrained groups’ construction of shared task perceptions in a CSCL environment in order to inform further refinement of supports; (c) Miller & Hadwin (2015b) examined the effects of tools providing different levels of individual and group support on construction of shared task perceptions and task performance. Together, findings revealed the potential of blending pedagogical tools to support shared task perceptions with research tools for examining and understanding regulation. In particular, findings evidenced shared task perceptions to be a complex and challenging social phenomenon and shed light on ways in which CSCL tools may prompt and promote this process. In addition, data generated by learners as they interacted with CSCL supports created valuable opportunities to capture shared task perceptions as they unfolded in the context of meaningful collaborative tasks across the individual and group level. / Graduate / 0525 / fgage@uvic.ca

Abstract This study explores the socio-cognitive and socio-emotional activities of teacher education students in collaborative learning, how the students interpret their activities and how the activities influence collaborative learning. The study consists of two empirical studies, which are reported in four articles. The first study focuses on knowledge co-construction in face-to-face interactions enhanced with cognitive tools and pictorial knowledge representations. The second study explores groups’ monitoring activities in collaborative interaction, along with challenges and socio-emotional conflicts in collaborative learning. The data collection methods include video observations, video-stimulated recall interviews and pre- and post-knowledge tests. The results indicate that collaborative learning is a cognitively and emotionally challenging learning process. The way in which group members share and develop their ideas depends on how actively they monitor their own and each other’s evolving understanding. However, monitoring cognitive activities as a group is only one part of effective and enjoyable learning. Troubled interaction can create a socio-emotionally unbalanced group climate, and can endanger effective collaborative learning unless group members are capable of regulating their emotional experiences and expression of their emotions. Therefore, in addition to effective knowledge co-construction, effective collaborative learning requires that group members proactively monitor their own and each other’s shared learning activities at both cognitive and emotional levels. The findings of this study contribute to the understanding of how individuals learn together as a group. Methodologically, this study provides several process-oriented analysis schemas for analysing socio-cognitive and socio-emotional activities within collaborative learning. Practically, this study offers teachers and educational professionals ideas for the design of collaborative learning environments. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee opettajaksi opiskelevien yhteisöllistä oppimista sosiokognitiivisena ja sosioemotionaalisena vuorovaikutusprosessina. Tutkimuskohteina ovat yhteisöllinen tiedonrakentelu, yhteisöllisen oppimisen haasteet ja ryhmän toiminta sosioemotionaalisessa konfliktitilanteessa. Yhteenvedossa tarkastellaan sitä, mitä yhteisöllisen oppimisen aikana tapahtuu, miten opiskelijat tulkitsevat prosessinaikaisia toimintoja ja miten ne vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu neljässä artikkelissa. Väitöstyö on luonteeltaan design-tutkimus, jossa ilmiötä tarkastellaan aidoissa, etukäteen pedagogisesti suunnitelluissa ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä oppimistilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu videoiduista ryhmätilanteista, opiskelijoiden haastatteluista sekä oppimistesteistä, joilla mitattiin opiskelijoiden sisällöllistä ymmärrystä. Lisäksi sosioemotionaalisen vuorovaikutuksen analyysia syvennettiin menetelmällä, jossa opiskelijoiden haastattelua stimuloitiin videon avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että tiedonrakentelun yhteinen säätely edesauttaa yhteisöllistä oppimista. Tehokas ja mielekäs yhteisöllinen oppiminen edellyttää, että ryhmän jäsenet monitoroivat, kuinka ymmärrys tehtävästä ja sisällöstä kehittyy, kuinka mielenkiinto säilyy ja kuinka ryhmä etenee. Kognitiivisten prosessien ohella opiskelijoiden tulee tarkkailla oppimistaan sosioemotionaalisesta näkökulmasta. Ryhmien on tärkeä arvioida ja säädellä työskentelyään siten, että sosioemotionaalinen ilmapiiri säilyy yhteisölliselle oppimiselle suotuisana. Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät teoreettista ymmärrystä yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimus myös edistää prosessiorientoituneiden tutkimusmenetelmien kehittämistä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan kehittää korkeakouluopetusta ja erityisesti opettajankoulutusta. Tutkimukseen suunnitellut oppimisympäristöt tarjoavat konkreettisia ideoita, joilla voidaan tukea yksilöllisiä ja sosiaalisesti jaettuja oppimisprosesseja.