Thesis (Ph.D. in Analytic Health Sciences, Dept. of Preventive Medicine and Biometrics) -- University of Colorado Denver, 2007. / Typescript. Includes bibliographical references (leaves 57-59). Free to UCD Anschutz Medical Campus. Online version available via ProQuest Digital Dissertations;

Abstract The aim of this doctoral thesis is to provide an overall description of Finnish adult asthma patients in the year 2000, including their symptoms, treatment and the resulting costs. The implementation of treatment was evaluated from the perspective adopted in the National Asthma Programme 1994–2004. The research was based on questionnaire data acquired from a sample extracted from the Finnish Social Insurance Institution's asthma register, with which existing register data were combined, so that the eventual series comprised patients suffering from asthma and possibly other chronic obstructive pulmonary diseases. The majority of the asthma patients were women of working age. Smoking was most common among young adults (43% of the men and 35% of the women), while the number who had stopped smoking increased towards the older age groups among the men but remained constant among the women. The older age groups also had more serious asthma, more frequent cases of other chronic pulmonary and somatic illnesses, more problems in coping with everyday life and greater treatment needs than the younger patients. Early retirement for health reasons was common. More than half of the women and one in five of the men aged 65 years or over were living alone. The patients who suffered from asthma alone normally managed relatively well. Their symptoms could be kept under control with anti-inflammatory medication at a moderate overall cost, but concurrent obstructive pulmonary disease almost tripled the direct cost of asthma treatment and increased hospital costs practically five-fold. Smoking led to further expense in the case of those with asthma and obstructive pulmonary disease combined. The transfer of responsibility for asthma treatment from specialized care to the basic health care system would appear in general to be justified. Smoking and its associated chronic obstructive pulmonary diseases present a particular challenge for the management of asthma. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin suomalaisen aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva ja selvitettiin hänen oireiluaan, hoitoaan ja tästä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2000. Astman hoidon toteutumista arvioitiin Valtakunnallinen astmaohjelma 1994–2004:n näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin Kelan astmarekisteristä valtakunnallisesti poimitun potilasotoksen kyselyaineistoa rekisteritietoja siihen yhdistäen. Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat astmaa ja sen lisäksi mahdollisesti muita pitkäaikaisia ahtauttavia keuhkosairauksia sairastavat potilaat. Enemmistö astmapotilaista oli naisia ja työikäisiä. Tupakointi oli yleisintä nuorilla aikuisilla miehillä (43 %) ja naisilla (35 %). Tupakoinnin lopettaneiden osuus suureni miehillä vanhempiin ikäryhmiin mentäessä, kun taas naisilla osuus pysyi samansuuruisena. Vanhemmissa ikäryhmissä astma oli vaikeampaa ja muu keuhko- ja somaattinen pitkäaikaissairastavuus, toimintakyvyn ongelmaisuus ja hoidon tarve nuorempia runsaampaa. Ennenaikainen eläköityminen oli yleistä. Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista naisista useampi kuin joka toinen ja miehistä joka viides asui yksin. Pelkkää astmaa sairastava voi yleisesti arvioiden hyvin. Hänen oireilunsa oli hallittavissa anti-inflammatorisella lääkityksellä kohtalaisen vähäisin kokonaishoidon kustannuksin. Samanaikainen keuhkoahtaumatauti lähes kolminkertaisti astman hoidosta aiheutuneet suorat kustannukset ja lähes viisinkertaisti sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset. Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla tupakointi lisäsi edelleen kustannuksia. Astmapotilaan kokonaisuuden näkökulmasta hoidon päävastuun siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tupakointi ja siihen liittyvät muut pitkäaikaiset ahtauttavat keuhkosairaudet muodostavat erityisen haasteen astman hoitojärjestelmälle.